Kansainvälinen tyttöjen päivä

Perjantaina 11.10. vietetään Kansainvälistä tyttöjen päivää. Vaikka tasa-arvon eteen on Suomessa ja maailmalla tehty töitä, on hyvä pysähtyä miettimään ongelmia, joita tytöt jokapäiväisessä elämässään kohtaavat.

Syyskuussa 2019 julkaistu THL:n kouluterveyskysely 8.9.-luokkalaisten terveydentilasta paljasti huolestuttavia tietoja tyttöjen jaksamisesta koulussa ja arjessa. Tytöt kokevat ahdistusta ja uupumusta koulussa pärjäämisestä ja sitä myöten tulevaisuuden jatko-opiskelumahdollisuuksista. He murehtivat ilmastonmuutosta ja kantavat huolta myös perheensä jaksamisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi tytöt kertoivat kohdanneensa poikia enemmän sekä henkistä, että fyysistä väkivaltaa.

Onko kyseessä nuorten tyttöjen parempi kyky analysoida itseään ja tunnistaa erilaisia tunnetiloja itsestään vai voiko ilmiö selittyä jollain muulla? Ainakin kulttuurimme vaatimuksen tyttöjä kohtaan tuntuvat kovilta. Tyttöjen oletetaan olevan hiljaisia, kilttejä ja huolehtivaisia, kun taas poikia kannustetaan enemmän kokeilemaan, haastamaan ja ylittämään itsensä. Kouluterveyskyselynkin mukaan tytöt kantavat todennäköisemmin vastuuta myös toisesta perheenjäsenestään.

Lokakuussa julkaistiin Peking +25-kansalaisjärjestöraportti, Suomi sai siinä huomautuksen epäkohdista liittyen naisten köyhyyteen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja palkkaepätasa-arvoon. Naiset jakavat myös perheessä suuremman hoivavastuun.

Kuinka paljon tähän on vaikutusta sillä, miten kasvatamme ja kohtelemme naisia heidän ollessaan lapsia ja nuoria? Yhteiskunta yhä edelleen kannustaa tyttöjä tietyille, usein matalapalkkaisemmille aloille. Naiset kasvavat myös jo nuoresta lähtien kantamaan suuremman vastuun lapsiperhearjen pyörittämisestä. Tasa-arvon puute perheiden sisäisissä arjen vastuissa on nyt alkanut näkyä jopa matalampana syntyvyytenä.

Ainakin osa naisten aikuisena kohtaamista tasa-arvo-ongelmista alkaa siis jo lapsesta opituista asenteista ja kasvatuksesta. Naisia ei tulla näkemään ratkaisevasti enemmän johtotehtävissä tai poliittisessa eliitissä, eivätkä kodin ilmaiset, eläkettä kerryttämättömät työt jakaudu tasaisemmin pelkästään kiintiöitä lisäämällä. Poliittisilla päätöksillä voidaan ehkä nykyhetkessä korjata tasa-arvo-ongelmia, mutta tarvitsemme myös asennemuutosta.

Jotta tytöt rohkaistuvat tavoittelemaan unelmiaan ja vaatimaan tasa-arvoista kohtelua, siihen pitää antaa lapsesta saakka opittua mallia ja rohkaisua. Naispresidentin valinta oli yksi tärkeä askel, mutta tarvitsemme vielä paljon lisää hyviä roolimalleja. Tämän päivän tytöistä kasvaa huomispäivän naisia – ja on meidän kaikkien yhteinen vastuu, millaisen paikan he tässä yhteiskunnassa uskaltavat ottaa. Pidetään mielessä, että ”kiltti tyttö”-kommentti ei ole kehu. Kannustetaan sen sijaan tyttöjä näkymään ja kuulumaan!