Avainsana: ilmastonmuutos

Voisiko teknologia ja markkinatalous tuoda ratkaisuja ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet tänä kesällä näkyvästi esillä. Euroopassa on kärsitty voimakkaista helteistä ja Suomessa elokuun loppukin on vietetty poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Ilmastokriisi ja sen ratkaisut ovat jääneet julkisessa keskustelussa vähemmälle, kun huomio on keskittynyt tulevaan talveen, Euroopan energiakriisiin ja inflaation sekä Ukrainan sotaan. 

Vuosi 2022 on osoittanut, miten energiariippuvuus Venäjästä on pysäytettävä koko Euroopassa. Energiantuotannossa on panostettava päästöttömään energiaan, kuten ydinvoimaan. On kohtuutonta, että punavihreä hallitus vaikuttaa vastustavan ydinvoiman lisärakentamista ideologisista syistä. Hallituksen täytyisi päinvastoin pikaisesti ryhtyä toimiin lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomeen!

Tällä hetkellä monen suomalaisen tulevaisuudenkuva on synkkä edellä mainittujen kriisien vuoksi. Vaikeina aikoina ihmisille tulisi tarjota enemmän ratkaisuja. Ahdistus voi olla lamaannuttava tunne, eikä päättäjien tulisi sitä ehdoin tahdoin lietsoa. Ilmastoratkaisut eivät saa näyttäytyä pieni- ja keskituloisten ihmisten elämää kurjistavina, vaikeina valintoina. Niistä pitää tehdä kannattavia. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. 

Teknologiaratkaisuihin ei kannata suhtautua liian yksipuolisesti. Liikenteen sähköistyminen ja sähköautot ovat saaneet osakseen valtavasti julkista huomiota, mutta huoli niiden akkumineraalien riittävyydestä on ihan aiheellinen. Ei pitäisi ripustautua mihinkään yksittäiseen teknologiaratkaisuun. On epärealistista, että joku tuote tulisi yksistään ratkaisemaan päästöjen vähennystä ja siksi huomiota on kiinnitettävä kaikkiin päästöjä tuottaviin toimialoihin. 

Kävin pari päivää sitten tutustumassa uuteen innovatiiviseen yritykseen, joka on kehittänyt aurinkoenergialla toimivan lieden, jota viedään jo Afrikkaan. Laite korvaa puun keräämisen polttoaineeksi. Se vähentää siten kasvihuonepäästöjä ja ylläpitää metsiä hiilinieluna. Se myös vapauttaa naiset ja lapset polttopuunkeruusta kouluttautumaan. Tällaisia ihan tavallisia, pieniäkin teknologisia ratkaisuja tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Toinen suomalainen yritys on kehittänyt teknisesti toimivan ja taloudellisesti kannattavan tavan suodattaa rakennusten sisäilmasta hiilidioksidia. Samalla, kun tekniikka parantaa sisäilman laatua, se tuottaa hiilidioksidista hiilivetyä teollisen tuotannon käyttöön. Kolmas pienyritys on kehittänyt taloudellisesti kannattavan keinon korvata fossiiliset polttoaineet teollisesta höyryn- ja lämmöntuotannosta.

Suomalaisella tutkimuksella ja tuotekehittelyllä voisi olla hyvät markinnat green tech-sektorilla kansainvälisesti. Se vaatisi kuitenkin politiikkaan asennemuutosta, jossa ilmastonmuutoksen torjunnassa siirryttäisiin pois punavihreästä ideologisesta säätelystä, kuten yksityisautoilun rajoittamisen tyyppisestä ajattelusta. Voisiko markkinatalous olla ratkaisu tähänkin globaaliin ongelmaan? 

Järkilinja ilmastonmuutoksen torjuntaan – lopetetaan ihmisten pelottelu ja aletaan puhua ratkaisuista

Ilmastonmuutoksesta keskustelu on nykyään kahden ääripään välistä kiistelyä. Osa varsinkin nuorista on todella huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista maapallolle. He kokevat ilmastonmuutoksen aikamme suurimmaksi uhaksi ja odottavat päättäjiltä pikaisia ja vaikuttavia toimia sen hillitsemiseksi.

Osa ihmisistä taas kieltää koko ilmastonmuutoksen olemassa olon kokonaan. Heistä puheet lihansyönnin kieltämisestä, tai yksityisautoilun rajoittamisesta, tuntuvat ihmisten oman vapauden ja henkilökohtaisten valintojen rajoittamiselta.

Tarvitsemmekin Suomeen maltillisen keskilinjan puhetta ilmastonmuutoksen torjumisesta. Olisi hyvä esimerkiksi tunnustaa, että jos esimerkiksi suomalaista teollisuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy globaalissa maailmassa nopeasti muihin maihin. Siellä tuotantotavat ovat paljon haitallisempia ympäristölle. Onkin selvää, että ilmastonmuutosta on torjuttava ensisijaisesti kansainvälisellä yhteistyöllä ja kansainvälisin sopimuksin.

Tarvitsemme myös uusia näkökulmia, jotka tarjoavat positiivisia, tehokkaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Nyt aiheesta puhutaan lähinnä ahdistavista ja synkistä mielikuvista käsin, sellainen ei johda mihinkään, vaan pikemminkin lamauttaa ja pelottaa. Pitää alkaa kääntää katse pois ongelmien kauhistelusta ja alkaa sen sijaan puhua mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt mahdollinen ratkaisukeino on metsien valtaisia merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Tänä kesänä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan puiden istuttaminen on merkittävin yksittäinen keino ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Siis puiden kasvattaminen yksi kaikista tehokkaimmista keinoista! Sehän on hyvä uutinen, miksei siitä puhuta laajemmin? Puiden istuttamisella on hiilidioksidia sitova vaikutus ja tutkimukset näyttävät sen olevan jopa aiemmin tiedettyä tehokkaampi keino hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä.

Puita tarvitaan valtavasti lisää koko maailmaan. Siksi esimerkiksi Amazonin metsäpalot ovat olleet niin suuri tragedia koko maapallolle. Puiden istuttamiseksi onkin tehtävä työtä kansainvälisillä kentillä, mutta voimme panostaa siihen myös Suomessa. Meillä on siihen poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat metsäisenä ja harvaan asuttuna maana.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että se aikoo arvioida metsänhoidon suosituksia ja tarvittaessa päivittää niitä. Peräänkuulutankin hallitukselta siitä toimia tutkittuun tietoon perustuen. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitystä selvitetään. Jotta tämä ei jäisi epämääräiseksi selvityssuunnitelmaksi, hallituksen on syytä esitellä pikaisesti selkeä aikataulu siitä, millä aikataululla metsittämistä ollaan aloittamassa.

Suomen pitäisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan metsittämällä myös EU-tasolla. EU:n puheenjohtajuuskautemme on jo lähellä loppuaan ja ainakaan ilmastonmuutoksen torjumisen osalta Suomi ei ole onnistunut olemaan EU:ssa ”kokoaan suurempi”. Valitettavasti siinä jäi arvokas mahdollisuus käyttämättä, mutta jatkossa meidän on toimittava määrätietoisemmin. Suomen pitää alkaa näyttää muulle maailmalle esimerkkiä siinä, miten uhkaava ilmastonmuutos on mahdollista torjua metsiä vaalimalla ja puita istuttamalla.

Amazonin tulipalot – EU:n on aika näyttää johtava roolinsa ilmastoasioissa

Amazonissa on meneillään ympäristökatastrofi vailla vertaa. Maailman suurin trooppinen sademetsä on liekeissä. Sen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on suuri, maapallon keuhkoiksi kutsuttu metsä tuottaa 20 prosenttia hapesta ja on tärkeä hiilinielu. Lisäksi laaja alue toimii asuinpaikkana monille alkuperäisväestöille ja se on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue lukuisten eri kasvi- ja eläinlajien kasvuympäristönä.

Brasilian puoleisessa Amazonin sademetsissä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen paljon metsäpaloja. Alueella harjoitetut kaskipalot ovat karanneet käsistä ja laajat metsäalueet ovat tuhoutuneet. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on suhtautunut katastrofiin vähättelevään sävyyn ja todennut kyseessä olevan normaali, kaskeamiseen liittyvä palo. Bolsonaron kaudella myös sademetsien hakkuut ovat lisääntyneet kiihtyvään tahtiin ja presidentti on metsien suojelun sijaan päinvastoin rohkaissut alueen tuhoamista talouskasvun vauhdittamiseksi.

EU:n ja etenkin Suomen EU:n tämän hetkisenä puheenjohtajamaana on toimittava Amazonin sademetsissä tapahtuvien laajojen tulipalojen pysäyttämiseksi. Pääministeri Antti Rinne on sanonut, että EU:n tulee ottaa vahva ja globaali asema ilmastonmuutoksen hallinnassa. EU on Brasilian toisiksi merkittävin kauppakumppani, joten sillä on myös taloudellisia keinoja painostaa Brasiliaa toimimaan tulipalojen pysäyttämiseksi.

Rinne on myös todennut Suomen toimivan kunnianhimoisesti EU:n puheenjohtajakaudellaan. Brasilian tilanne ei ole vain kansallinen ongelma, vaan siihen on puututtava globaalilla tasolla. Nyt EU:lla on tärkeä paikka näyttää olevansa vakuuttava ja johtava toimija ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomen on puheenjohtajamaana mahdollisuus olla kokoaan suurempi ja tuoda Brasilian epäkohdat selkeästi esille unionissa.

Kysynkin, mihin tekoihin Suomen hallitus aikoo ryhtyä Amazonin sademetsien suojelemiseksi Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana?