Kirjoituksia (blogi)

Kirjallinen kysymys sähkön hinnasta ja saatavuudesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnasta ja saatavuudesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä blogipostauksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkön korkea ja alati kasvava hinta huolestuttaa suomalaisia ja ihan syystä. Sähköstä on tulossa pulaa tulevana talvena ja se johtaa ainakin sähkön hinnan nousuun, ehkä jopa sen säännöstelyyn. 

EU kokousti hiljattain ja päätti, että sähköä pitäisi alkaa säästää. Suomen hallitus aloittikin kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan ja kehotti ihmisiä lukemaan kirjaa taskulampun varassa ja käyttämään papiljotteja kihartimen sijasta. Näistä ylilyönneistä huolimatta on tottakai niin, sähköä kannattaa aina pyrkiä säästämään. 

Sähkönsäästökampanja kannattaisi kuitenkin aloittaa esimerkinomaisesti julkisista tiloista. Jos uutisten säikäyttämät ihmiset nyt laittavat kylpyhuoneistaan lämmityksen pois päältä, niin siitä on seurauksena vielä kalliimmaksi tulevia kosteus- ja homevaurioita.

Sähkönsäästön lisäksi EU:ssa aletaan ilmeisesti valmistella ns. windfall-veroa sähkölle. Se olisi todella huono päätös suomalaisille. Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa kuluttajalle, se on vain uusi vero energiayrityksille ja saattaa pahimmillaan jopa nostaa hintoja. Yksi uhkakuva on, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU, eikä kukin maa itse. Se olisi pahimmillaan vähän kuin uudenmuotoinen ’elvytysrahasto’, jossa EU keräisi rahaa Suomesta verona ja jakaisi rahat muille maille. 

Windfall-veron taustalla on myös ideologia, jonka mukaan energian kuuluu olla mahdollisimman kallista, jotta ihmiset alkavat vähentää energiankulutustaan. Lisäksi taustalla on korkean veroasteen ihannointia, jolloin julkinen valta voi jakaa yksityisiltä keräämänsä rahat edelleen tukina poliittisten tavoitteidensa mukaan. 

Yksi tehokkaista ratkaisuista energian hintakriisiin olisi sähkön kuluttajahinnoille asetettava tilapäinen hintakatto. Periaatteessa siitä pitäisi päättää EU-tasolla, mutta hintakatto voisi olla myös Pohjoismaiden laajuinen. Tästä pitäisi tehdä päätös pikaisesti. Valitettavasti tämä kaikista järkevin päätös ei nyt näytä etenevän lainkaan.

Energian saatavuuden varmistamiseksi pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki tarjolla oleva kapasiteetti tulevana talvena. Siten voisimme torjua sähkön loppumista kaikista pahimpaan aikaan. Suomella olisi reservissä voimaa tarjolla jopa ydinvoimalan verran. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole suostunut ottamaan tätä tehoreserviä käyttöön. Se tulee johtamaan suomalaisille kalliiseen ja kylmään talveen. Haluttomuuden taustalla ottaa tehoreservi käyttöön on ilmeisesti halu ajaa ns. vihreää siirtymää, joka tapahtuu juurikin vähentämällä energiankulutusta korkeiden hintojen avulla. 

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on ehdottoman tärkeää pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin kylmä maa. Tänä poikkeuksellisena talvena ilmastotavoitteet voisi laittaa syrjään muutamiksi kuukausiksi ja ottaa hetkeksi käyttöön kaikki energianlähteet, vaikka ne olisivatkin fossiilisia. Samalla pitäisi aktiivisesti edistää uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sillä niiden tuottama sähkö ei pahenna kasvihuoneilmiötä.

Tämä talvi on täysin poikkeuksellinen. Energiakriisin alkulähde on Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja energiasodassa Eurooppaa kohtaan. Tässä akuutissa kriisissä pitäisi laittaa hetkeksi etusijalle oman maan kansalaisten kriittisimmät tarpeet ja varmistaa, että perusinfrastruktuuri toimii Suomessa eli että täällä riittää energiaa kohtuulliseen hintaan ensi talvena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi hallitus on haluton ottamaan tehoreserviä käyttöön energian saatavuuden turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi, ajaako hallitus aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa sähkön kuluttajahinnalle tilapäistä hintakattoa ja ei kai hallitus aio hyväksyä windfall-veroa sähkölle ylipäätään, eikä varsinkaan siten, että sen tuotto saattaisi ohjautua muihin maihin?

Helsingissä 14.09.2022

Terhi Koulumies

Terveisiä eduskunnasta!

Syksy käynnistyi eduskunnassa vilkkaasti, huomaa, että vaalikausi on päättymässä ja sitä on jäljellä vain puolisen vuotta. Se näkyy mm. siinä, että hallitukselle on tullut kiire antaa viimeisiä lakiesityksiä käsiteltäväksi eduskunnalle, jos hallituspuolueet haluavat saada niitä läpi vielä hallituskautenaan. 

Toisekseen poliittinen keskusteltu tuntuu kiihtyneen. Keväällä Nato-jäsenyyden hakuprosessi ja Ukrainan sota yhdistivät puolueita. Kaikki välttivät sellaista eripuraa, joka olisi voinut haitata Suomelle tärkeiden yhteisten turvallisuuspoliittisten päätösten läpimenoa. Kesällä eduskunta lykkäsi lomiaan ja istui poikkeuksellisesti kokouksissa vielä pidemmälle heinäkuussakin. Silloin päivitettiin lait, joiden avulla on mahdollista sulkea Suomen rajoja tarvittaessa myös turvapaikanhaulta, jos Venäjä yrittäisi käyttää ihmismassoja hybridivaikuttamisen keinona meitä kohtaan.

Kolmanneksi puolueet ovat paitsi käynnistelleet eduskuntavaaleihin valmistautumistaan, niin toivorikkaimmat puolueet ovat aloittaneet hallitusohjelmatavoitteidensa valmistelun. Niin kokoomuskin. Jos vaalitulos on, kuten toivotaan, ensi keväänä niin hyvä, että kokoomus olisi ehkä jopa suurimman puolueen asemassa, niin vaalien jälkeen käynnistyy hallitusohjelmaneuvottelut. Silloin pitää olla jo hyvissä ajoin selvillä se, mitä asioita hallitukseen mentäessä halutaan oikein ajaa. Näistä tavoitteista tulee pohja myös kokoomuksen vaalitavoitteille, jotka puolue päättää lopullisesti helmikuussa.

Tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin kahta tärkeää asiaa. Toinen on Oma tahto- kansalaisaloitteeseen liittyvä lainsäädäntö aborttioikeudesta. Sen tavoitteena on päivittää laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Kansalaisaloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja, että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan. Kannatan näitä ajatuksia ja pidän tärkeänä sitä, että asian suhteen tehdään päätöksiä. 

Uudistus olisi tärkeä sikälikin, että Yhdysvaltojen viime aikaiset päätökset ovat saaneet monet huolestumaan siitä, voisiko sama tapahtua Suomessa. USA:ssahan jatkossa kukin osavaltio päättää itse, onko abortti ylipäänsä ollenkaan laillinen vai ei ja millä ehdoilla. Päätös tarkoittaa arvioiden mukaan, että yli kymmenessä osavaltiossa abortti kielletään kokonaan ja yli kahdessakymmenessä osavaltiossa oikeutta aborttiin rajoitetaan merkittävästi. 

Toinen asia, jonka käsittely alkoi tänään valiokunnassa oli hallituksen suunnittelemat muutokset yrittäen eläkkeisiin. Jos esitys menisi läpi, se tarkoittaisi, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta olisi uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia. Muutos antaisi eläkelaitoksille oikeuden määritellä YEL-maksujen perusteena olevan työtulon summan käyttäen vertailukohtana nimellistä saman alan palkansaajan mediaanipalkkaa. Se vähentää merkittävästi tai jopa kokonaan yrittäjän oman näkemyksen huomiointia omasta todellisesta työtulostaan. Yrittäjä itse kuitenkin tietää parhaiten omat mahdollisuutensa maksaa YEL-maksuja todellisen maksukykynsä tai yritystoimintansa kausiluontoisuuden mukaan. Lisäksi yrittäjän työtulon vertaaminen palkansaajan ansiotuloon jättää huomiotta yrittäjätoimintaan kohdistuvat kulut ja herättää kysymyksiä sen suhteen, kuinka yrittäjän työpanosta, työtunteja, työnkuvaa ja työhön käytettyä aikaa voidaan ylipäätään edes kohtuudella verrata palkansaajaan, ja kuka tuon vertailun voisi puolueettomasti tehdä.

Eduskunnassa käydään lisäksi lähiviikkoina keskustelua myös kokoomuksen välikysymyksen pohjalta. Kokoomus on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin. Palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan. Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Lisäksi kokoomus on vaatinut pääministeri Marinilta ilmoitusta eduskunnalle Fortumin tilanteesta ja sähkömarkkinoiden kriisiytymisestä. Hallituksen on tehtävä selkoa eduskunnalle ja kansalle, mitä toimenpiteitä on otettu käyttöön sähkömarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi ja kriisin ehkäisemiseksi, ja miten tilannetta on kevään ja kesän aikana hoidettu. Lisäksi on saatava  vastaus siihen, millaisiin vastuisiin Suomi on sitoutunut. Kyse on valtion ja kuntien omistuksien kautta miljardien eurojen kysymyksestä suomalaisille veronmaksajille. Hallitus on väittänyt, ettei Uniper-yhtiön kriisi vaatisi Suomesta lisärahaa Saksan valtion kanssa sovitun paketin ansiosta. Kuitenkin sopimuksen seurauksena Fortum tulee menettämään enemmistön Uniperista, jos se ei investoi miljardeja euroja lisää Uniperiin merkitäkseen sen osakkeita. On jäänyt epäselväksi, onko hallitus tehnyt riittävät toimenpiteet energiayhtiöissä olevan suomalaisten yhteisen varallisuuden turvaamiseks. Näyttäisi uhkaavasti siltä, että tästä on vielä tulossa suomalaisille veronmaksajille todella kallis lasku.

Mielissä alkaa myös jo siintää vaalit puolen vuoden päässä. Helsingin kokoomus nimesi elokuussa ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja minutkin asetettiin uudelleen ehdolle. Jokainen vaali on aina uudenlainen tilanne, eikä kenenkään valinta ole todellakaan itsestäänselvää. Jos sinusta tuntuu siltä, että olet ollut toimintaani tyytyväinen tällä kaudella ja toivoisit, että jatkaisin eduskunnassa vielä ensi kesään jälkeenkin, niin tarvitsen siihen apuasi. Laita viestiä, jos haluaisit osallistua jollain tavoin vaaleihin, joko konkreettisesti tai taustalla ideoiden tai neuvoen. Kaikki apu on todella tervetullutta!

Oikein hyvää syksyn alkua toivotellen,

Terhi

Hoitajapula uhkaa joka puolella

Viime päivinä on puhuttu paljon siitä, mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluita ja että onko uusi vanhuspalveluiden hoitajamitoitus hyvä vai huono.

Oma vastaukseni on, että hallituksen henkilöstömitoitusuudistus vanhuspalveluissa on ollut alunperinkin epärealistinen. Sen yksi iso ongelma oli jo heti alussa, että se keskittyi vain vanhusten ns. laitoshoitoon, vaikka suurin osa ikääntyneistä asuu kotonaan. Ennen koronaa julkaistujen tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista vanhuksista vain vajaa 16% asui tehostetussa laitoshoidossa. Kaikkien henkilöstöresurssien keskittäminen ympärivuorokautiseen hoivaan on pois kaikilta muilta apua tarvitsevilta ikäihmisiltä. Tämä nykyinen henkilöstömitoitusuudistus siis vie hoitajia pois kotihoidosta ja kasaa ne ympärivuorokautiseen hoivaan. Nyt uutisissa esillä oleva hoitajamitoitus siis heikentää hoitoa suurimmalla osalla vanhuksista. 

Toinen tärkeä asia on, että hoitavia käsipareja tarvitaan paljon lisää joka puolelle. Tällä hetkellä henkilöstöpula on niin paha terveydenhuollossa, että ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu jopa sulkemaan, kun niiden henkilöstömäärä ei täytä kiristyviä kriteereitä. Sen seurauksena yhä harvempi vanhus pääsee vanhainkotityyppiseen palveluun, vaikka sen tarve päinvastoin kasvaa. Tarvittaisiin lisää hoitajia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan, jotta palveluiden laatu voitaisiin taata ja inhimillinen kohtelu varmistaa. Myös arvokasta ja usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tukemiseksi tarvitaan uudistuksia.

Ongelmat eiväe lopu siihen. Terveydenhuollon henkilöstöpula on pahentunut koronan myötä joka puolella. Jo pelkästään koronaan sairastuneet ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa ja sairaaloita tälläkin hetkellä niin paljon, että heidän hoitamisensa on pois muiden sairaiden hoidosta. Hoitovelka on kasvanut viimeiset pari vuotta ja esimerkiksi syöpää sairastavat eivät pääse tutkimuksiin ja hoitoihin niin nopeasti kuin ennen. 

Kun terveydenhuollon henkilöstötilanne on siis parhaillaan todella vaikea muutenkin, niin pitäisi ensisijassa varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstöä on ylipäätään tarpeeksi turvaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä. Olisi todella tärkeää poistaa kaikki ylimääräiset häiriötekijät kuormittamasta järjestelmää eli mm. torjua ylimääräisiä koronatartuntoja esimerkiksi maskeilla, jotta resurssit voitaisiin taata tärkeimpiin kohteisiin. Lisäksi nyt pitäisi lykätä aiemmin kuvattua henkilöstömitoitusuudistusta ja muokata sitä niin, että henkilöstömitoitukseen voisi laskea mukaan avustava ja suoranaista hoitotyötä tukeva työ ja huomioida siinä myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Lisäksi mitoitus  pitäisi uudistaa sellaiseksi, että se vaihtelisi ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihan jo kaupunkilaisjärki kertoo, että heikommassa kunnossa oleva vanhus tarvitsee hoitoonsa enemmän henkilöstöä kuin parempikuntoinen. 

On myös selvää, että sote-sektorille tarvitaan kokonaisuudessaan lisää työntekijöitä. Hoitajia tarvitaan paitsi vanhushoivassa, myös esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Työntekijöiden riittävyys pitäisi suunnitella kokonaisuutena. Toistaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja henkilöstön palkkaus on vielä kuntien vastuulla, mutta tulevaisuudessa se siirtyy sote-uudistuksen seurauksena valtion pussista rahoitettavaksi. Soten rahoituslaskelmia pitääkin ensi hallituskaudella tarkistaa niin, että Uusimaa saa tarvitsemansa määrärahat, eikä siltä päinvastoin leikata sote-rahoitusta, kuten THL:n / hallituksen nykyisten tarvelaskelmien perusteella tulee kauhistuttavasti käymään. Pitää tietysti muistaa, että palkan lisäksi myös laadullisilla tekijöillä on merkitystä minkä tahansa työn houkuttelevuuteen ja niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan parempaa johtamista ja myös panostusta työssäviihtymiseen ja työilmapiiriin.

Toisin sanoen sote-palveluita, kuten vanhuspalveluita, pitäisi uudistaa laajana kokonaisuutena eikä paloittain, mistä tämä henkilöstömitoitusjupakka on vain yksi esimerkki. Ja varsinkin tässä terveydenhuollon henkilöstöpulassa pitäisi koko sote-henkilöstön saatavuudesta huolehtia kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti kaikkien palveluiden osalta. Pitää varmistaa, ettei kukaan jää ilman hoitoa, eivätkä varsinkaan kaikista sairaimmat.

Voisiko teknologia ja markkinatalous tuoda ratkaisuja ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet tänä kesällä näkyvästi esillä. Euroopassa on kärsitty voimakkaista helteistä ja Suomessa elokuun loppukin on vietetty poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Ilmastokriisi ja sen ratkaisut ovat jääneet julkisessa keskustelussa vähemmälle, kun huomio on keskittynyt tulevaan talveen, Euroopan energiakriisiin ja inflaation sekä Ukrainan sotaan. 

Vuosi 2022 on osoittanut, miten energiariippuvuus Venäjästä on pysäytettävä koko Euroopassa. Energiantuotannossa on panostettava päästöttömään energiaan, kuten ydinvoimaan. On kohtuutonta, että punavihreä hallitus vaikuttaa vastustavan ydinvoiman lisärakentamista ideologisista syistä. Hallituksen täytyisi päinvastoin pikaisesti ryhtyä toimiin lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomeen!

Tällä hetkellä monen suomalaisen tulevaisuudenkuva on synkkä edellä mainittujen kriisien vuoksi. Vaikeina aikoina ihmisille tulisi tarjota enemmän ratkaisuja. Ahdistus voi olla lamaannuttava tunne, eikä päättäjien tulisi sitä ehdoin tahdoin lietsoa. Ilmastoratkaisut eivät saa näyttäytyä pieni- ja keskituloisten ihmisten elämää kurjistavina, vaikeina valintoina. Niistä pitää tehdä kannattavia. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. 

Teknologiaratkaisuihin ei kannata suhtautua liian yksipuolisesti. Liikenteen sähköistyminen ja sähköautot ovat saaneet osakseen valtavasti julkista huomiota, mutta huoli niiden akkumineraalien riittävyydestä on ihan aiheellinen. Ei pitäisi ripustautua mihinkään yksittäiseen teknologiaratkaisuun. On epärealistista, että joku tuote tulisi yksistään ratkaisemaan päästöjen vähennystä ja siksi huomiota on kiinnitettävä kaikkiin päästöjä tuottaviin toimialoihin. 

Kävin pari päivää sitten tutustumassa uuteen innovatiiviseen yritykseen, joka on kehittänyt aurinkoenergialla toimivan lieden, jota viedään jo Afrikkaan. Laite korvaa puun keräämisen polttoaineeksi. Se vähentää siten kasvihuonepäästöjä ja ylläpitää metsiä hiilinieluna. Se myös vapauttaa naiset ja lapset polttopuunkeruusta kouluttautumaan. Tällaisia ihan tavallisia, pieniäkin teknologisia ratkaisuja tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Toinen suomalainen yritys on kehittänyt teknisesti toimivan ja taloudellisesti kannattavan tavan suodattaa rakennusten sisäilmasta hiilidioksidia. Samalla, kun tekniikka parantaa sisäilman laatua, se tuottaa hiilidioksidista hiilivetyä teollisen tuotannon käyttöön. Kolmas pienyritys on kehittänyt taloudellisesti kannattavan keinon korvata fossiiliset polttoaineet teollisesta höyryn- ja lämmöntuotannosta.

Suomalaisella tutkimuksella ja tuotekehittelyllä voisi olla hyvät markinnat green tech-sektorilla kansainvälisesti. Se vaatisi kuitenkin politiikkaan asennemuutosta, jossa ilmastonmuutoksen torjunnassa siirryttäisiin pois punavihreästä ideologisesta säätelystä, kuten yksityisautoilun rajoittamisen tyyppisestä ajattelusta. Voisiko markkinatalous olla ratkaisu tähänkin globaaliin ongelmaan? 

Kirjallinen kysymys eläinsuojelulain uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinsuojelulainsäädäntömme vaatii uudistusta. Tämänhetkinen eläinsuojelulaki on liki 20 vuotta vanha, ja uudistustarpeita on niin lemmikki-, tuotanto- ja käyttöeläimiin kuin niiden pitoonkin liittyen. 

Nykyinen lainsäädäntömme kohtelee lemmikkieläimiä esineinä. Ilta-Sanomat uutisoi 10.5.2022 tapauksesta, jossa pittbull-rotuinen koira oli raadellut villakoiran kuoliaaksi. Villakoiran menettäminen tulkittiin käräjäoikeudessa esinevahingoksi, ja hovioikeudessa omistaja sai lisäksi korvauksen tunnearvoltaan tärkeästä koirasta. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan huomioi sitä, että toinen koira on aiheuttanut toiselle erittäin kivuliaan lopun, sillä kuolemaan johtanut raatelu kesti kauan. Kyse ei ole vain ihmisille aiheutuvasta henkisestä kärsimyksestä, vaan raadellulle koiralle aiheutuvasta kivusta. Lainsäädännön tulisi kohdella eläviä elämiä tuntevina olentoina, jotka kykenevät tuntemaan kipua sekä henkisesti kuormittavia tunteita, kuten pelkoa.  

Kaikessa eläinsuojeluviranomaisten toiminnassa eläimen etu tulisi asettaa aina ensimmäiseksi. Myös eläinten hyvinvointia ylläpitämään perustetut löytöeläinkodit, joihin voidaan toimittaa karanneita tai omistajaltaan poisotettuja lemmikkejä, ovat mediatietojen mukaan toisinaan syyllistyneet eläinsuojelulain rikkomiseen. Toisaalta eläinsuojelulaissa ei ole määritelty sitä, mitä löytöeläintalossa olevan eläimen tilapäishoitoon tulisi kuulua. Lainsäädäntöä tulisi tältä osin selkeyttää, jotta kaikilta palvelua tarjoavilta yrityksiltä voidaan vaatia samantasoista hoitoa löytöeläimille. Kunnat tulisi velvoittaa ottamaan huomioon muitakin kriteerejä kuin edullinen hinta niiden kilpailuttaessa löytöeläinten hoitopaikkoja tarjoavia yrityksiä. Lisäksi jo nykyisen lain noudattamista tulisi valvoa aiempaa paremmin.  

Kissat palautuvat koiria huomattavan paljon harvemmin takaisin omistajilleen. Tämä on osa laajempaa kissojen kohteluun liittyvää ongelmaa: kissat ovat usein edullisia ja niitä on helppo hankkia. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi puuttua tähän asenneongelmaan paremmin. Koirien ja kissojen tulevaisuudessa toteutuvan pakollisen sirutuksen myötä voidaan löytää eläimen omistaja. Jatkuvasti lemmikkiään vapaana ja valvomatta pitäville omistajille voisi seurata nykyistä suuremmat sanktiot lemmikin toistuvasta päätymisestä löytöeläintaloon. 

Lainsäädännön tulisi huomioida paremmin myös lemmikkieläinten jalostamiseen liittyvät epäkohdat. Suomessakin on täysin laillista kasvattaa esimerkiksi koirarotuja, joiden rakenne on lähtökohtaisesti lonkka-, kyynär- ja muita luusto- ja nivelkipuja, hengitysvaikeuksia, purentavikoja ja tulehduksia aiheuttava. Valitettavasti vaikuttaa siltä, etteivät rotukoirien rekisteröinnistä ja jalostuksesta vastaavat tahot ole kyenneet huomioimaan jalostamisen eettisiä näkökulmia riittävän hyvin. Niinpä on tärkeää, että lainsäätäjät määrittävät tietyt raamit, joiden sisällä koirien jalostuksen on tapahduttava. Toisaalta, jos jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi tällaisen jalostamisen kieltämisen, tulee viranomaisten puuttua tällaiseen toimintaan pikimmiten. 

Eläimiä tulisi lainsäädännössä kohdella elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena. Eläimet kykenevät tuntemaan erilaisia tunteita, eikä niitä näin ollen voi verrata esineeseen, joka ei kärsi siitä, että sitä siirrellään paikasta toiseen.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Missä vaiheessa eläinsuojelulain uudistus on,miten hallitus aikoo edistää eläinten hyvinvointia parantavaa lainsäädäntöä ja sitä, että eläimiä kohdeltaisiin lainsäädännössä elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena,ovatko nykyiset eläinsuojeluviranomaisten resurssit riittävät tarpeellisen valvonnan suorittamiseksi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa jamahdollistaako nykyinen eläinsuojelulaki koirien sairaaseen jalostamiseen puuttumisen? 

Helsingissä 8.6.2022 

Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kysymys ydinvoimasta

Alla kirjallinen kysymykseni ydinvoimasta ja hallituksen toimista sen lisäämiseksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisten ydinvoimamyönteisyys on ennätyslukemissaan. Yli puolet suomalaisista suhtautuu joko täysin tai pääpiireissään myönteisesti ydinvoimaan. Myönteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat erityisesti ilmastosyyt, sillä energiasektori on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Ydinvoima sen sijaan on päästötön energiamuoto. Euroopan unionissa pyrkimykset ovat olleet päinvastaiset, ja etenkin Saksa on ollut voimakkaasti vaikuttamassa negatiiviseen suhtautumiseen ydinvoimaan. Tämä kevät on todistanut, että Saksan tie on ollut täysin väärä. Ydinvoima on paitsi ympäristöystävällistä myös yksi työkalu päästä irti energiariippuvuudesta Venäjään.  

Nykyinen hallitus on nostanut voimakkaasti esille kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä tavoitetta muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tavoitteiden lisäksi tulisi nostaa voimakkaammin esille niitä innovaatioita ja teknologista kehitystä, joiden avulla tähän tavoitteeseen päästään. Ulkomailta ostettavan ydinvoiman sijasta meidän tulisi panostaa Suomessa omaan osaamiseemme ja tekniikan kehitykseen. Tällä tavoin olemme mukana myös tulevaisuuden energiakilpailussa, kun fuusiosta saadaan toimiva energiatuotannon muoto tulevilla vuosikymmenillä.  

Hiilineutraalin energiantuotannon lisäksi ydinvoiman lisääminen parantaisi energiatuotantomme omavaraisuutta, joka on noussut erittäin keskeiseksi teemaksi viime vuosina ja erityisesti tänä keväänä. Kylmien talvien maassa kotien lämpenemiseen on voitava luottaa, eivätkä maailmanpolitiikan mullistukset saa liiaksi vaikuttaa sähköntuotantoon  Suomessa.  Ydinvoima  ja  etenkin pienydinvoimalat ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja hiilivapaan energian tuottamiseksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää suomalaista osaamista ydinenergian alallamiten hallitus aikoo lisätä ydinvoimaenergiaa ja mikä on Suomen rooli Euroopan unionissa ydinvoiman edistämisessä koko unionin tasolla?

 Helsingissä 8.6.2022

 Terhi Koulumies kok

Lapsettomuushoitoihin on panostettava, jotta nykyistä useampi voi tulla äidiksi

Tänään vietetään äitienpäivää, joka on monelle suomalaiselle rakas juhla. Tämä päivä voi kuitenkin olla hyvin raskas niille, jotka toivoisivat pääsevänsä äidiksi, mutta toive ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Perheen perustaminen ja lapsitoive on jokaisen henkilökohtainen asia eikä poliitikkojen tai muunkaan yhteiskunnan pidä painostaa ketään hankkimaan lasta millään talkoilla.

Yhteiskunta voisi kuitenkin tehdä enemmän mahdollistaakseen lapsitoiveen täyttymisen niille, jotka sitä palavasti haluavat.
Lapsettomuushoidot voivat auttaa lapsihaaveen toteutumisessa silloin, kun raskaus ei ala itsestään.

Helsingin Sanomat kirjoitti 2.5. jutussaan, kuinka henkilöstövaje, riittämättömät resurssit sekä korona ovat kasvattaneet hoitojonoja. Moni ei ole myöskään päässyt hoitojonoon, vaikka ei ole vielä täyttänyt 40 vuotta, joka on yläikärajana lapsettomuushoidoille.

Lisäresurssien lisäksi yhteiskunnan pitäisi tehdä perheen perustamisesta helpompaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeat ja moni siirtää lapsenteon aloittamista siihen, että koulut olisi käyty ja saatu vakituinen työpaikka. Moni kokee, ettei olisi hyvä ja kelpaava vanhemmaksi, ennen kuin on saavuttanut tietyt asiat elämässään. Lapsihaaveen lykkääminen yhteiskunnan asettamien paineiden vuoksi voi viedä lopulta mahdollisuuden sen toteutumiseen.

Myös naistentautien parempi diagnosoiminen olisi tärkeää, jotta naiset saisivat tietää mahdollisesti hedelmällisyyttään mahdollisesti haittaavat riskitekijät. Korento ry:n mukaan esimerkiksi endometrioosi, joka voi aiheuttaa lapsettomuutta, diagnosoidaan usein 6-9 vuoden viiveellä. Se on kuitenkin melko yleinen sairaus. Tuo viive on paitsi valtavan pitkä aika kärsiä kivuista, myös pitkä aika, jonka vaikutukset hedelmällisyyteen voivat olla todella haitalliset sairauden edetessä.

Uusien aluevaltuustojen ja -valtuutettujen pitää ottaa huomioon lapsettomuushoitojen parempi resursointi. Fyysisten hoitojen lisäksi lapsettomuuteen liittyvien kivuliaiden kokemusten ja mm. keskenmenon käsittelyyn tarvittaisiin myös enemmän keskusteluapua ja henkistä tukea. Tuki ei saa myöskään olla riippuvaista siitä, missä maakunnassa ihminen asuu, vaan sitä pitäisi tarjota kaikille samalla tavalla.

Kirjallinen kysymys neljännestä koronarokotteesta ja koronatoimista

Tästä artikkelista löytyy kirjallinen kysymykseni, joka koskee neljättä koronarokotetta.

Eduskunnan puhemiehelle

Neljättä koronarokotetta suositellaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti nyt vain vakavista immuunipuutoksista kärsiville sekä 80 vuotta täyttäneille. Ylen uutisen (21.4.) mukaan HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas peräänkuuluttavat neljänsien rokotteiden antamista myös nuoremmille, 70—79-vuotiaille tai 65 ikävuodesta ylöspäin.  

Koronakuolemien määrä on kasvanut koko kevään voimakkaasti, ja tautia on liikkeellä todella paljon. Suomi on nykyään Euroopan huippua koronakuolemissa. Marras-joulukuussa Suomessa oli jopa yli 15 %:n ylikuolleisuus normaaliin verrattuna. Kun pandemia alkoi, Suomen hallitus reagoi päättäväisesti ja Suomi onnistui suojelemaan kansalaisia hyvin virukselta. Sittemmin linja on muuttunut, ja maamme koronastrategia muistuttaa tällä hetkellä aika paljon alkuperäistä Ruotsin Tegnellin linjaa. Kaikkien pitää sairastaa korona ja luultavasti moneen otteeseen. 

Perusterveydenhuolto on kuormittunut, ja työtaistelutilanne on lisännyt kuormitusta koronan ohella. THL keskittyy kuitenkin arvioissaan tarkastelemaan vain erikoissairaanhoidon kuormitusta. Neljänsillä koronarokotuksilla pystyttäisiin kuitenkin tehokkaasti ehkäisemään vakavia tautitapauksia ja näin ollen myös koronakuolemia. Suomessa rokotteita on myös hyvin saatavilla. On omituista, että täällä annetaan rokotteiden vanhentua, vaikka niiden avulla voisimme ehkäistä erityisesti ikääntyneiden kuolemia. 

Koronapandemia ei ole siis ohi. Ensimmäinen omikron-tapaus todettiin Suomessa joulukuun alussa, ja moni sairasti sen Helsingissä tammikuussa. Seuraava omikron ba.2 alkoi levitä maaliskuussa, ja silloin moni sairasti omikronin uudestaan. Nyt uudet alavariantit ba.4 ja ba.5 ovat juuri alkaneet levitä Euroopassa eli uudet koronakierrokset ovat aluillaan. 

Maskisuosituksesta on kuitenkin, omituista kyllä, päätetty luopua, vaikka sairaalahoito on edelleen kuormittunut ja tautia ilmaantuu paljon. Maski olisi helppo tapa suojata itseään ja muita. Se on myös näkyvä muistutus pandemiasta, mikä saa ihmiset käyttäytymään terveysturvallisemmin. Maski mahdollistaa myös ennen kaikkea sen, että yhteiskunta voidan pitää mahdollisimman normaalisti toiminnassa. Mitä enemmän koronapotilaita on sairaalassa, sitä enemmän se syö resursseja kaikkien muidenkin sairauksien joidolta. Hoitojonoja ei pitäisi enää yhtään kasvattaa. 

Ihmetystä herättää myös se, että koronan karanteeni- ja eristysohjeistuksia on lyhennetty päättymään kesken pahimman tartuttavan ajan. Japanilaistutkimuksen mukaan omikron tarttuu eniten 3—6 päivää oireiden alusta. Yksilöllisesti tartuttavimmat päivät voi nähdä positiivisesta pikatestistä. Se ei oikeastaan kuvaakaan sitä, onko ihmisellä tartuntaa vaan sitä, miten tartuttava hän sillä hetkellä on. Tartuntoja vähentäisi varmasti jo ihan sekin, jos suositettaisiin, että ihmiset päättäisivät sairauslomansa vasta negatiivisen kotitestituloksen jälkeen. 

Suomi on ollut mukana uusien koronalääkkeiden yhteishankinnoissa. Ainakin kaksi koronalääkettä on saanut hyväksynnän Euroopan lääkevirastolta. Tarkka aikataulu lääkkeiden saapumisesta Suomeen ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa. Ihmetyttää, mikä lääkkeiden hankinnoissa Suomeen kestää. Lääkkeet olisi syytä saada koronapotilaiden käyttöön mitä pikimmiten, sillä niillä voidaan ehkäistä vakavampien tautimuotojen syntymistä.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi neljännen koronarokotteen ikäsuositusta ei lasketa kattamaan 65-vuotiaita ja sitä vanhempia,miksi maskisuosituksesta päätettiin luopua nyt, kun sairaalakuormitus ja kuolleisuus ovat edelleen korkealla tasolla jamilloin Euroopan lääkeviraston hyväksymät koronalääkkeet saadaan Suomessa käyttöön?

 Helsingissä 2.5.2021

 Terhi Koulumies kok  

Ukrainan sota on herättänyt suomalaisetkin varautumaan

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt huolta suomalaisissa. Nopea liittyminen Natoon poistaisi meiltä suurimmat riskit, sillä mihinkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty. Eduskunnassa on ilmeisesti jo nyt enemmistö Naton kannattajissa ja tätä kirjoitettaessa odotellaan hallituksen ja presidentin toimia konkreettisten liittymistoimien aloittamiseksi. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai monet, minutkin, huolestumaan. Pelastuslaitokset ovat saaneet sodan aikana kansalaisilta yhteydenottoja mm. väestönsuojien tilasta. Ilmeisesti väestösuojista ei löydy tällä hetkellä tilaa kaikille ihmisille koko maan tasolla. Kyse on kuitenkin tilanteesta koko Suomessa ja esimerkiksi Helsingissä tilanne on hyvä. Useimmat suojat sijaitsevat kerrostalojen kellarissa ja on taloyhtiön vastuulla huolehtia, että ne ovat käyttökunnossa.

Paljon kysymyksiä on herättänyt se, että väestönsuojiin ei saa viedä lemmikkieläimiä. On ymmärrettävää, että rajallisen tilan ja resurssien, kuten veden ja ruoan puitteissa ihmisten terveys ja turvallisuus menevät edelle. Lisäksi astma ja allergiat estävät osalla ihmisistä eläinten kanssa samassa tilassa olemisen. Väestösuojien lisärakentamisen ja varustelun ohella voisi kuitenkin selvittää mahdollisuutta yksittäisille tiloille, joihin voisi hakeutua turvaan myös lemmikkieläinten kanssa. Voisiko esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa osoittaa jonkin isomman tilan, jonne asukas voisi hakeutua turvaan rakkaan eläimen kanssa? Vaikka parkkihalli tai kerrostalon kellarikerrosten tavallinen tila ei ole yhtä turvallinen kuin varsinainen väestösuoja, niin ovat nekin silti parempia kuin kerrostalon ylemmät kerrokset.

Myös väestöhälytysjärjestelmän keskeisen osan, hälytyssireenien, luotettava toiminta on syytä varmistaa Suomessa. Siinä esiintyi huolestuttavan laajoja puutteita maaliskuisen testauksen perusteella. Sireenin ääntä ei kuulunut laajoilla alueilla ollenkaan. Hätävaroituksen olisi tarpeen tavoittaa suomalaiset joka osissa maata ja myös sisätiloissa. Ei ole realistista olettaa, että väestö saisi hätätiedotteen uhkaavasta vaarasta pelkästään television tai kännykän välityksellä, niiden ääressä ei olla jatkuvasti, eikä varsinkaan yöaikaan. Sireenien uusi testaus tehtiin huhtikuun alussa ja silloin kuuluvuus oli ainakin paikoittain pienen hitusen parempi.

Jätin maaliskuussa eduskunnassa toimenpidealoitteen väestösuojien päivittämiseksi, hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi ja varautumistiedon jakamiseksi. Ehdotin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin väestösuojien päivittämiseksi ja lisärakentamiseksi sekä selvitystoimiin yksittäisten ihmisten ja lemmikkieläinten yhteisten väestönsuojien perustamiseksi. Toimia tarvitaan myös hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi ja konkreettisen varautumistiedon jakamiseksi kotirintamalle. 

Suomalaiset haluavat omalta osaltaan valmistautua erilaisiin kriisitilanteisiin. Varsinkin ihmisillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa, on hatarat käsitykset esimerkiksi yhteiskunnan toiminnasta sota-aikana. Varautumistiedosta on pulaa varsinkin naisilla. Olisikin tärkeää laatia selkeät toimintasuunnitelmat kriiseissä toimimisen varalle ja tiedottaa niistä kansalaisille eli ns. kotirintamalle. Yksi malli tiedonjakamiseen voisi olla Viron Ole valmis-mobiilisovellus. Sen voi ladata Play-kaupasta ja tekstin voi lukea englanniksikin. Oppaassa on katettu toimintaohjeita jos jonkinlaisiin poikkeustilanteisiin niin sodan kuin rauhan aikana.

Kirjallinen kysymys ruoan hinnan ja peruselinkustannusten kallistumisesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen ruoan hinnan ja peruselinkustannusten kallistumisesta ja hallituksen toimista tilanteen helpottamiseksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Ruoan hinta ja peruselinkustannukset jatkavat nousuaan. Koronakriisi ja siitä seurannut inflaatio on kiihdyttänyt hintojen nousua. Polttoaineiden hinnannousu näkyy myös ruoan hinnassa tuotannon ja kuljetuksen kustannusten kallistuttua. Myös Venäjää vastaan asetetut, erittäin välttämättömät pakotteet näkyvät suomalaisten arjessa hintojen nousuna.  

Venäjän aloittama sota Ukrainaan heikentää tilannetta entisestään. Ukraina on yksi maailman keskeisimmistä viljan tuottajista. Ukrainan laivaliikenne on lähes pysähtynyt ja tämä tarkoittaa myös viljan viennin pysähtymistä. Tämä tulee näkymään ruoan hinnassa myös pidemmällä aikavälillä.  

Suomalainen maatalous on ollut myös kriisissä. Tuotantokustannukset ovat nousseet energian hinnan sekä lannoitteiden kallistuttua ja tuottajilla on ollut vaikeuksia selvitä laskuistaan. Viime kesän sato on ollut huono. Kun maailman viljantuotannon tila heikkenee, korostuu suomalaisen ruoantuotannon merkitys ja sen myötä omavaraisuus entisestään. 

Tulevaisuus näyttää monen suomalaisen mielestä epävarmalta. Maailmanpoliittinen tilanne huolestuttaa ja samalla kasvaa huoli omasta ja perheen taloudellisesta selviämisestä. Ruokakassin hinta tulee nousemaan ja vie yhä suuremman osan palkkakuitista. Se heikentää muuta ostovoimaa ja vaikuttaa myös kotitalouksien säästämiseen. Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista arvioi vähentävänsä kulutustaan hintojen noustessa, nekin, joiden tulojensa puolesta ei periaatteessa tarvitsisi tehdä niin. 

Vaikutukset kertautuvat, jos korot ja lainoihin menevät maksut nousevat. Hinnannousut eivät vaikuta siis vain kaikkein pienituloisimpiin ja näin ollen pelkistä sosiaaliturvan korotuksista puhuminen jättää ison osan palkansaajista ulkopuolelle. Heidänkin aiheelliseen huoleensa on vastattava. Kansantalouden tasolla kulutuksen väheneminen uhkaa talouskasvua. Huonoina aikoina olisi tärkeää kyetä ylläpitämään varsinkin kotimaista tuotantoa, kulutuskysyntää ja työllisyyttä.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, ettei suomalaisten kotitalouksien ostovoima heikkene liikaa ja toisaalta, että etenkin kotimaiseeen tuotantoon kohdistuva kulutuskysyntä ylläpitää talouselämää jamiten turvataan esimerkiksi suomalainen ruoan ja energian tuotanto, joiden merkitys korostuu tässä kriisitilanteessa entisestään?

  Helsingissä 5.4.2022

 Terhi Koulumies kok