Rikoksiin aletaan puuttua herkemmin

Työllistämistukea nuorille ja pitkäaikaistyöttömille

Työttömyys johtuu siitä, että työpaikkoja ei ole. Se EI johdu siitä, että työttömät eivät hakisi töitä.

Hallitus yrittää parantaa erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä ja laati sitä varten 68 miljoonan euron tukipaketin kehysriihessä.

Nuorten työllistymissetelin määrärahat nostetaan 30 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Kokoomus haluaa, että mahdollisimman moni nuori pääsee opiskeluiden jälkeen työelämään. Varasimme lisäksi 15 miljoonaa euroa pilotteihin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi 10 suurimmassa kaupungissa.

Hallitus on myös päättänyt 500 kesätyöntekijän tai harjoittelijan palkkaamisesta valtiolle, jotta hankalaa kesätyötilannetta voidaan edes hieman helpottaa. Samalla lähetetään rohkaiseva viesti yrityksiin siitä, että palkattavien kesätyöntekijöiden määrää kannattaisi kasvattaa.

Selvitämme lisäksi kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu esimerkiksi Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella.

Myös pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla. Siksi hallitus varaa 20 miljoonaa euroa osaamisseteliin, jolla tuetaan pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutusta.

Näiden lisäksi hallitus varaa vielä 13 miljoonaa euroa kolmannen sektorin työvoimapoliittiseen avustukseen. Avustus on tarkoitettu sellaisen toiminnan tukemiseen, jolla pitkäaikaistyötön tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva voisi parantaa työllistymisen edellytyksiään.

Toimenpidealoite sianlihan ja muiden lihatuotteiden eettisen tuotannon pakkausmerkinnästä

Jätin eduskunnalle 9.4. toimenpidealoitteen eettisen tuotannon pakkausmerkinnästä. Aloitteen voi kokonaisuudessaan lukea tämän julkaisun alta.

Eduskunnalle

Eduskuntaan tulee käsiteltäväksi laki, jolla halutaan estää pikkupossujen kirurgisen kastraation kielto. Taustalla on elintarviketuottajien lobbaus, kun lihatalot eivät haluaisi noudattaa toiminnassaan eläinten hyvinvointilakia.

Vuonna 2024 voimaan tulleessa eläinlaissa kastraatio kiellettiin 12 vuoden siirtymäajalla. Tulehduskipulääkitys tuli heti pakolliseksi, paikallispuudutus vaaditaan vuodesta 2027, ja varsinainen kastraatiokielto tulisi voimaan vasta vuonna 2035.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoi avaavansa eläinteollisuuden vaatimuksesta uuden eläinten hyvinvointilain, jotta siihen kirjattu karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto voitaisiin poistaa. Kirurginen kastraatio aiheuttaa pikkupossuille paljon kipua ja pelkoa.

Olen itse jo viime vuodesta lähtien ollut sianlihan syöntilakossa tämän lakiesityksen takia. En halua tukea sellaisia sianlihantuottajia, joita ei kiinnosta pikkupossujen hyvinvointi. Uskon että monet muutkin kuluttajat haluaisivat valinnoillaan vaikuttaa eläinten kohteluun tuotantolaitoksissa.

Moni valitsee jo nykyään kaupassa esimerkiksi sen kananmunapakkauksen, jossa kerrotaan munien olevan ”vapaan kanan munia” vastalauseena häkkikanojen elinolosuhteille. Valitettavasti se on vaikeaa sianlihan osalta, sillä nykyään kuluttajan on mahdotonta tietää, onko tuottajien joukossa joku eettisempi toimija.

Edellä olevan perusteella ehdotan

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eettisten merkintöjen tuomiseksi lihatuotteiden pakkauksiin, jotta kuluttajat voisivat tehdä valistuneempia ostopäätöksiä eri tuotteiden välillä.

Helsingissä 9.4.2026

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Terhi Koulumies kok

Toimenpidealoite hälytyssireeneiden rakentamisesta tiheämpään

Jätin eduskunnalle toimenpidealoitteen hälytyssireenien tiiviimmästä rakentamisesta. Voit lukea aloitteen alta:

Eduskunnalle

Kouvolaan ja Luumäelle pudonneet droonit ovat herättäneet keskustelua siitä, millä tavalla kansalaisia voisi jatkossa paremmin varoittaa mahdollisesta sisälle suojautumisen tarpeesta. On esitetty mm. tekstiviestipalvelun rakentamista, mikä kestäisi kuitenkin melkein kaksi vuotta. Sellaista uudistusta odotellessa on tarpeen parantaa jo nykyisin olemassa olevia väestöhälytysjärjestelmiä kuten yleisten hälytyssireenien toimintaa.

Pelastustoimi on Suomessa hyvinvointialueiden vastuulla. Helsingin kaupungilla on järjestelmässä poikkeuksellinen asema ja sen pelastuslaitos hoitaa väestön varoittamisen itse.

Pelastusviranomaiset varoittavat välittömästä vaarasta monella tavalla ja useilla kanavilla. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä mm. hälytyssireenien avulla annettavalla yleisellä vaaramerkillä ja siihen liittyvällä vaaratiedotteella.

Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi-sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä pelastustoimi.fi ja 112.fi sivustoilla.

Koska kaikki eivät ole aina sähköisten laitteiden ääressä, yleinen vaaramerkki annetaan myös sireeneillä eli väestöhälyttimillä. Hälytysääni on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Normaalioloissa yleisellä vaaramerkillä kehotetaan suojautumaan välittömästi sisätiloihin.

Eskmerkiksi Helsingissä on 40 kiinteää ja liikutettavaa väestöhälytintä, joita testataan joka kuun ensimmäinen arkimaanantai. Ongelma on, että hälytyssireenien ääni ei kantaudu kaikkialle, varsinkaan sisätiloissa olevat eivät välttämättä kuule koko hälytysääntä. Sireeneitä pitäisikin sijoittaa nykyistä tiheämpään.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja kehottaa hyvinvointialueita ja Helsinkiä rakentamaan hälytyssireenien verkoston alueellaan niin kattavaksi, että yleinen vaaramerkki kuuluu kaikille asukkaille, myös sisätiloissa oleskeleville.

Helsingissä 31.3.2026

Toimenpidealoite yhtenäisen niqab- ja burka-kiellon laatimiseksi Suomen kouluissa

Jätin eduskunnassa toimenpidealoitteen yhtenäisen niqab- ja burka-kiellon laatimiseksi Suomen kouluissa.

Voit lukea aloitteen sisällön tästä alta:

Vantaan kaupunki on linjannut ettei sen kouluissa ole sallittua käyttää kasvot peittävää vaatetusta. Tämä kielto koskee esimerkiksi kasvot peittäviä huntuja, kuten niqabeja ja burkia. Tällainen linjaus tulisi tehdä valtakunnalliseksi ja sen tulisi koskea kaikkia suomalaisia kouluja. Kyse on koulujen ja oppilaiden turvallisuudesta, sillä on tiedettävä, keitä koulussa liikkuu. Oppilaiden tulee olla tunnistettavissa opetustilanteissa ja on myös tiedettävä, kuka osallistuu kokeisiin, jotta opettajat voivat tehdä arviointia.

Kasvot peittävät huivit ilmentävät Suomeen kuulumatonta, ääripatriarkaalista kulttuuria, jossa nainen ei kuulu samalla tavoin julkisille paikoille kuin mies ja että naisen tulee peittää itsensä. On aiheellista pohtia, valitseeko kouluikäinen tyttö itse pukeutua kasvot tai jopa silmät peittävään huiviin täysin omasta vapaasta tahdostaan. Tällainen tapa asettaa tytöt eriarvoiseen asemaan suhteessa poikiin. Emme voi tarkastella Suomen huivikeskustelua erillisenä kysymyksenä ymmärtämättä laajempaa, naisia sortavaa patriarkaalista kontekstia.

Suomessa keskitymme usein tarkastelemaan yksilönvapautta ja sitä, että jokainen voi pukeutua haluamallaan tavalla. Samaan aikaan esimerkiksi Afganistanissa ja Iranissa naisten on pakko peittää itsensä. Afganistanissa Taleban-hallinnon valtaan astumisen myötä säännöistä on tullut erityisen ankaria.

Näiden sääntöjen uhmaaminen on naisille hengenvaarallista. He voivat joutua pahoinpidellyksi ja jopa tapetuksi, mikäli eivät noudata kieltoja. Myös Suomessa ja länsimaissa esiintyy tapauksia, jossa muslimitaustainen tyttö on kohdannut väkivaltaa, koska eivät ole pukeutuneet yhteisönsä edellyttämällä tavalla. Kyse on naisia ja tyttöjä eriarvoistava käytäntö, jota ei tule sallia. Kasvot peittävien huivien kieltoa käsiteltäessä tasa-arvon puolustaminen on tärkeämpi arvo.

Monessa eurooppalaisessa valtiossa on jo voimassa laki, joka kieltää julkisella paikalla naamioitumisen. Suomen tulisi liittyä tähän joukkoon ja antaa lainsäädännöllä viesti, ettei naisia kontrolloivat käytänteet kuulu Suomeen.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yhtenäisen niqab- ja burka-kiellon laatimiseksi Suomen kouluissa.

­

Rikollisuteen puututaan yhä tiukemmin

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta turvallisuus ei ole koskaan itsestäänselvyys. Se muodostuu arjen teoista, toimivasta lainsäädännöstä ja siitä, että rikoksiin puututaan ajoissa ja määrätietoisesti. 

Lähisuhdeväkivaltaan on alettu puuttua viime vuosina aiempaa tiukemmin. Hallitus lopetti perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelun kokonaan, koska väkivalta on aina rikos. Uhria ei saa jättää yksin eikä painostaa sovitteluun, vaan tekijän kuuluu vastata teoistaan rikosoikeudellisesti.

Lähisuhdeväkivaltatapauksissa uhri ja tekijä eivät ole tasavertaisessa asemassa, vaan taustalla voi olla pitkään jatkunut henkisen väkivallan ja alistamisen kierre. Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä tietty syklisyys, teon jälkeen tekijä katuu ja anelee anteeksiantoa ja uhri siihen suostuu, minkä jälkeen vähitellen väkivallan kierre alkaa alusta.

Sovittelusta luopuminen antaa yhteiskunnalta selvän viestin siitä, että väkivalta parisuhteessa ei ole koskaan tavallinen riitatilanne, vaan kyseessä on aina rikosasia. Tämä parantaa uhrin asemaa ja voi myös auttaa havahduttamaan omaan tilanteeseensa. Ja ennen kaikkea se antaa tekijälle rangaistuksen omasta teostaan.

Lisäksi tällä vaalikaudella turvakotien rahoitusta on kasvatettu yli 25 prosenttia, että apu ja turva ovat aidosti saatavilla kaikille väkivaltaa kokeneille. Oikeusprosesseja on sujuvoitettu, jotta tapaukset käsitellään nopeammin ja uhrit saavat ratkaisun ilman kohtuutonta viivettä. Vuoden 2026 alusta rikosuhrimaksua korotetaan 50 prosentilla, mikä vahvistaa uhrien tukipalveluiden rahoitusta ja lisää rikoksentekijän vastuuta teoistaan.

Myös rangaistusjärjestelmää on uudistettu vastaamaan paremmin suomalaisten oikeustajua. Yksi suomalaisissa kritiikkiä herättänyt aihe on koskenut rikoksentekijän ensikertalaisuutta. Aiemmin rikoksentekijä saattoi olla lain silmissä ensikertalainen, jos edellisestä vankeusrangaistuksesta oli kulunut viisi vuotta. Tämä mahdollisuus on poistettu ja ensikertalainen voi olla vain kerran elämässään. Myös rikosten vanhenemisaikoja on muutettu. Tappo vanheni aiemmin 20 vuodessa, mutta tämä vanhenemisaika on poistettu. Jatkossa henkirikoksen tekijä ei voi enää välttyä vastuulta silti, että aikaa rikoksesta on kulunut enemmän.

Jengirikollisuuteen on puututtu aiempaa tiukemmin. Jengiin kuuluminen ja osana sitä tehdyt rikokset johtavat jatkossa kovempiin rangaistuksiin. Alaikäisten käyttäminen rikoksen välineenä on säädetty rangaistavaksi. Rikollisjengit saattavat käyttää alaikäisiä itse rikosten suorittamiseen, sillä heidän rangaistuksensa ovat pienempiä tai he saattavat jäädä kokonaan ilman rangaistusta, jos eivät ole vielä iässä, jossa rikosoikeudellinen vastuu alkaa. Samaa ilmiötä on todistettu myös Ruotsissa.

Myös niin sanotun nöyryytysväkivallan rangaistuksia on tiukennettu. Nöyryytysväkivallalla voidaan tarkoittaa usein ryöstö- tai pahoinpitelyrikoksen yhteydessä tapahtuvaa nöyryytystä, jossa uhri pakotetaan esimerkiksi riisuutumaan tai nuolemaan rikoksentekijöiden kenkiä. Nöyryyttäminen saatetaan kuvata ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Tämä erittäin kuvottava rikollisuuden muoto on kitkettävä Suomesta pois kokonaan.

Myös ase- ja väkivaltarikoksiin on kiristetty linjaa. Luvattoman ampuma-aseen kantaminen julkisella paikalla johtaa jatkossa ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ja puukkojen sekä muiden vaarallisten esineiden luvattoman hallussapidon rangaistuksia on kovennettu. Näillä toimilla puututaan vakaviin rikoksiin ennakoivasti ja vahvistetaan kansalaisten turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästä lakitekstistä. Se edellyttää riittäviä resursseja ja toimivia viranomaisia. Poliisin määrää on päätetty nostaa 8 000 poliisiin ja poliisin keinoja puuttua vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen on vahvistettu. Erittäin vaarallisia rikoksenuusijoita ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita ei pääsääntöisesti sijoiteta avolaitoksiin, mikä parantaa vankilaturvallisuutta.

Suomi tarvitsee Israelista Daavidin linkoja

Droonit ovat lentäneet viime päivinä kriittisen infrastruktuurin ja sotilaskohteiden yläpuolella mm. Tanskassa, Saksassa ja Norjassa. Ilmiö on koettu uhkaksi EU- ja Naton-maiden turvallisuudelle. Itä-Eurooppalainen Visegrad24-uutispalvelu tiedotti torstaina Saksaa koskeneesta ilmatilaloukkauksesta, joka oli vakavampi kuin ensitiedoista saattoi päätellä. Drooniparvi oli lentänyt mm. Thyssenkruppin telakan, voimalaitoksen, Kielin parlamentin sekä Hampurin lentokentälle polttoainetta toimittavan öljynjalostomon yläpuolella. Lisäksi venäläiset hävittäjät loukkasivat syyskuussa Viron ilmatilaa jopa 12 minuutin ajan.

Nämä viime aikaiset ilmatilaloukkaukset ovat osoittaneet Euroopalle tarpeen panostaa enemmän ilmapuolustukseen. Droonien torjunnasta on nykyään parasta osaamista Ukrainalla, mistä meidänkin puolustusteollisuutemme pitää ottaa oppia. Sen ohella tarvitsemme lisäpanostuksia myös muihin ilmatorjuntajärjestelmiin.

Turvallisuusympäristömme muuttui pysyvästi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodan kulku on osoittanut, kuinka ratkaiseva merkitys ilmapuolustuksella on. Venäjä käyttää ilmaiskuja säännöllisesti, ja kohteeksi joutuvat paitsi sotilaalliset kohteet, myös siviilit ja kriittinen infrastruktuuri. Ukrainassa on nähty ohjusiskuja kouluihin, sairaaloihin ja energiaverkkoon. Samankaltaisia iskuja Venäjä on toteuttanut aiemminkin muun muassa Syyriassa.

On selvää, että uskottava ja toimiva ilmapuolustus on meille välttämättömyys. Onneksi edellinen hallitus teki päätöksen hankkia Israelista Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän. Kyseessä on merkittävä investointi Suomen ilmapuolustukseen ja turvallisuuteen. Daavidin lingon hankinta tarjoaa Suomelle kyvyn torjua monipuolisia uhkia, mihin perinteiset järjestelmät eivät yksin pysty. Ilmatorjunta-aseiden hankinta Israelista oli vastuullinen ja välttämätön päätös.

Uskomatonta mutta totta, Vasemmistonuoret vaati nyt syyskuussa, että Suomi lahjoittaisi Israelilta ostamansa kalliin Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän Palestiinalle. Ei voi muuta kuin hämmästellä tällaisia kannanottoja. Kaiken lisäksi oppositio teki heti tuon jälkeen välikysymyksen liittyen hallituksen toimintaan Palestiinan tunnustamisessa. Käytännössä vasemmisto vaati, että Suomen pitäisi ideologisesti asettua Israelin vastustajien puolelle.

Osalta ihmisistä tuntuu unohtuneen, että Palestiinan alueella Gazassa hallitsee terroristijärjestö Hamas, joka hyökkäsi Israeliin kaksi vuotta sitten. Israel on siitä lähtien käynyt sotaa Hamasin kanssa ja pyrkinyt mm. saamaan vapautettua Hamasin sieppaamia panttivankeja.

Suomen virallinen kanta tähän konfliktiin on edistää rauhanomaista kahden valtion mallia alueelle. Suomi voi tunnustaa Palestiinan valtion, jos tietyt ehdot täyttyvät. Ratkaisun on täytettävä sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet. Palestiinan on sitouduttava rauhanomaiseen rinnakkaiseloon Israelin kanssa ja vapautettava israelilaiset panttivangit. Hamasilla ei saa olla roolia Palestiinan hallinnossa, minkä lisäksi Hamas on riisuttava aseista ja Palestiina on demilitarisoitava.

Julkisessa keskustelussa nuo ehdot Palestiinan tunnustamiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Samoin omituisen vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomi tarvitsee jatkossakin hyvät välit Israeliin, jotta Suomi voi vahvistaa omaa puolustuskykyään Venäjää vastaan.

Suomalaisten poliitikkojen tärkein tehtävä on varmistaa, että maallamme on keinot puolustaa itseään. Turvallisuutta täytyy rakentaa konkreettisilla ratkaisuilla, jotka kestävät myös kriisiaikoina. Meille on välttämätöntä vaalia toimivia välejä Israelin kanssa jatkossakin, jotta voimme ostaa siltä tarvitsemiamme ilmapuolustusaseita. Päättäjien kaikkein tärkein tehtävä on puolustaa omien kansalaistensa turvallisuutta.

Digihuijauksia pitää torjua tehokkaammin

Verkkorikollisuus kasvaa jatkuvasti ja erilaiset pankkihuijaukset ovat yhä yleisempiä. Huijausyritykset ovat muuttuneet myös taitavammiksi, joten tavallisen ihmisen on vaikeaa suojautua niiltä. Jo yli 7 % suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille.

Tällä hetkellä vastuu huijauksiin lankeamisesta on pitkälti ihmisillä itsellään. Jos pankeilla olisi enemmän velvoitteita ja ne joutuisivat korvaamaan huijauksiin menetettyjä varoja, huijausten esto voisi parantua. Finanssivalvonta on lähinnä yrittänyt neuvoa kansalaisia siitä, miten huijaukset voi tunnistaa. 

Ensinnäkin jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta. Lisäksi huijauksissa yhteydenotto tulee usein yllättäen ja entuudestaan tuntemattomalta taholta. Huijausta voidaan yrittää myös tekeytyen tutuksi palveluntarjoajaksi.

Yhteydenottoon pyydetään reagoimaan nopeasti, ja mahdollinen tarjous on voimassa vain lyhyen aikaa eli huijari pyrkii luomaan kiireen tuntua.

Huijausviestit ovat aiemmin olleet ulko- ja kieliasultaan epäsiistejä ja epäselviä tai kirjoitettu huonolla suomen kielellä. Huijaukset voivat silti nykyään olla taitavasti tehtyjä, joten viestin ulkoasusta ei voi aina päätellä lähettäjän olevan rikollinen. Mikä huolestuttavinta, tekoäly tulee vaikeuttamaan huijausten tunnistamista entisestään. Deepfake -videoissa ihmisten puhe ja kasvot voidaan väärentää uskottavasti jopa reaaliajassa niin, että viestissä tai videopuhelussa näyttäisi puhuvan uhrille tuttu henkilö.

Toistaiseksi tavalliset pankkien nimissä soitettavat vanhan teknologian huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Yhteydenottaja on pyytänyt ihmisiltä pankkitunnuksia tai tarjoutunut siirtämään rahat ”turvatilille”. Oikeasti mitään pankin turvatiliä ei ole olemassakaan.

Pankeilla on vastuu verkossa tarjoamiensa palvelujen turvallisuudesta, mutta Finanssivalvonta muistuttaa kuluttajia myös heidän omasta vastuustaan. Verkossa asioidessa kannattaa olla terveen epäluuloinen. Pankit tai viranomaiset eivät koskaan kysy pankkitunnuksia tai maksukortin tietoja puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviestitse. Myös linkkien klikkailuissa kannattaa olla tarkkana. Pankkitunnuksilla ei koskaan pidä kirjautua palveluihin viesteissä olevien linkkien kautta. 

Joskus asiakas ja pankki ovat eri mieltä siitä, johtuiko verkkohuijaus uhrin huolimattomuudesta vai onko pankilla vastuuta tapahtuneesta. Eräs pankin ja asiakkaan vastuuta määrittävä seikka on, katsotaanko asiakkaan toimineen tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. 

Esimerkiksi kortin tunnusluvun ja kortin säilyttämistä yhdessä on pidetty törkeänä huolimattomuutena. Huijauksia selvitettäessä tarkastellaan myös, onko asiakas noudattanut pankin turvallisuusohjeita. Niissä kerrotaan, ettei pankki ole koskaan yhteydessä asiakkaaseensa lähettämällä esimerkiksi tekstiviestin, joka sisältää linkin. Niinpä jos klikkaa linkkiä, toimii törkeän huolimattomasti. 

Mm. luottokortin myöntäjä voi edellyttää sopimusehdoissaan, että luottokortilla maksetaan vain kansainväliseen maksujärjestelmään hyväksytyille maksunsaajille. Jos maksun tekee jollekin muulle, voi kortin myöntäjä sanoa, että palveluehtoja on rikottu ja vastuu on huijatulla itsellään.

Miten kuluttajien asemaa voitaisiin turvata paremmin, kun verkkorikollisuus ja pankkihuijaukset alati kehittyvät? Mielestäni pitäisi miettiä, voisiko pankkeja velvoittaa ehkäisemään huijauksia nykyistä paremmin. Finanssivalvonnan mukaan huijausten torjuntaa helpottaisi myös se, jos somealustojen kaltaiset palveluntarjoajat velvoitettaisiin torjuntaan. 

Traficom on jo viime vuonna velvoittanut puhelinoperaattoreita estämään asiakkailleen saapuvia huijauspuheluita ja velvoittanut operaattoreita estämään suomalaisten puhelinnumeroiden väärentämisen. Rikolliset keksivät kuitenkimän koko ajan uusia huijauskeinoja. Nykyään yksi huijausmuoto on sellainen, että puhelin soi vain niin vähän aikaa, ettei siihen ehdi vastata. Soitto takaisin onkin maksullinen ja aiheuttaa uhrille isot kulut. 

Eurooppa panostaa puolustusmenoihin

EU:ssa ollaan tekemässä historiallista muutosta, joka liittyy koko maanosan turvallisuuteen ja puolustukseen. Yhteinen puolustus ei enää ole vain kaukainen tavoite, vaan siitä on tulossa oikeasti osa EU:n toimintaa. Eräs askel tällä tiellä on ReArm Europe – uusi rahoitusväline, jolla tehostetaan jäsenmaiden puolustushankintoja.

Taustalla on muuttunut maailmanpoliittinen tilanne. Yhdysvallat suuntaa entistä enemmän huomiotaan Aasiaan ja samalla Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Presidentti Sauli Niinistö toi tämän esiin jo viime vuoden lopulla, kun hän ehdotti, että EU voisi vahvistaa puolustustaan lainarahalla. Nyt tämä ajatus on edennyt käytäntöön.

EU:n huippukokouksessa on päätetty järjestelystä, jossa komissio voi neuvotella jäsenmailleen lainaa jopa 150 miljardia euroa. Jäsenmaat voivat halutessaan hakea tätä markkinoihin verrattuna hieman edullisempaa lainaa, mutta kukin maa vastaa kuitenkin itse sen takaisinmaksusta. Tällainen yhdessä neuvoteltu laina on erityisen hyödyllistä niille maille, joiden omat mahdollisuudet saada lainaa markkinoilta olisivat huonommat.

Tämä ei siis ole sama asia kuin perinteinen yhteisvelka. Yhteisvelassa kaikki jäsenmaat vastaavat yhdessä velasta, mikä tarkoittaa sitä, että jos joku ei pysty maksamaan omaa osaansa, muut maksavat sen puolesta. Nyt sovitussa järjestelyssä sellaista riskiä ei ole, vaan jokainen maa maksaa vain omat lainansa. Kyse on järjestelystä, jossa EU toimii koordinoijana ja takaajana, mutta ilman tulonsiirtoja tai vastuiden jakamista. Se ei siis ole mikään uusi elvytyspaketti.

Meidän kannaltamme ReArm on monella tavalla hyödyllinen. Suomi on aina panostanut paljon puolustusmenoihin, mutta ikävä kyllä monet muut maat eivät ole. Koska me EU-maat olemme käytännössä myös Nato-maita, on meidänkin kannaltamme äärimmäisen tärkeää, että myös muut Euroopan maat alkavat laittaa puolustustaan kuntoon. Toivottavasti ReArm Europe kannustaa kaikkia maita panostamaan maanpuolustukseensa.

Puolustusinvestoinnit, joita tällä rahoitusvälineellä tuetaan, ovat tarkkaan ennalta määriteltyjä, jotta ne tukevat Euroopan yhteistä puolustusta järkevästi. Ne ovat juuri niitä eurooppalaisia kykyjä, jotka myös hyödyttävät Suomea eli ilmapuolustusta, tykistöä, ampumatarvikkeita, drooneja, kyberpuolustusta ja sotilaallista liikkuvuutta.

ReArm on osa suurempaa turvallisuuskehystä, joka on nyt liikkeessä. EU julkaisi tänä keväänä puolustuksen valkoisen kirjan, jossa linjataan koko unionin puolustuskehitystä vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan kehitetään sisäisen turvallisuuden strategiaa, joka huomioi esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin, kuten merenalaisten kaapeleiden, suojelun. Lisäksi valmistellaan varautumisstrategiaa hybridiuhkiin, toimitusketjujen häiriöihin ja disinformaation torjuntaan.

Turvallisuus nähdään nykyään kokonaisvaltaisena ilmiönä, joka ulottuu sotilaallisesta puolustuksesta vesihuoltoon, medialukutaitoon ja henkiseen kriisinkestävyyteen asti. Kaiken tämän taustalla on selkeä ajatus: Euroopan on pystyttävä pitämään parempaa huolta omasta turvallisuudestaan.

Kuulumisia eduskunnasta

Tällä hetkellä on todella mielenkiintoista olla mukana Eu-asioita käsittelevässä valiokunnassa. Tässä on katsaus siihen, miten EU alkaa panostaa Euroopan maiden puolustukseen.

Ensinnäkin – meillä on kaukonäköinen edellinen presidentti Sauli Niinistö! Jo viime vuoden lokakuussa hän antoi EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille raportin siitä, miten EU:n puolustusta pitäisi vahvistaa. Niinistö toi jo silloin esille, että Yhdysvaltain mielenkiinto saattaa alkaa suuntautua enemmän Aasiaan kuin Eurooppaan. Hän totesi, että Euroopan Nato-maiden vastuuta omasta puolustuksesta pitää sen vuoksi vahvistaa ja ehdotti, että sen rahoittamiseksi yksi vaihtoehto olisi EU:n yhteisvelka.

No nyt eilen EU:n huippukokouksessa todettiin, että EU:n jäsenmaiden täytyy lisätä puolustusmenojaan ja ottaa suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Samalla päätettiin eräänlaisesta yhteisvelasta Euroopan puolustusmenojen vahvistamiseksi.

Kyse ei ole tukiaisista eikä mistään elpymisvälineestä, vaan järjestelystä, jossa komissio ottaisi 150 miljardia euroa lainaa käyttämällä EU-budjettia sen vakuutena. Jäsenmaat hakisivat lainaa komissiolta ja vastaisivat itse lainan takaisin maksamisesta ja kuluista. Komission takaamasta lainasta olisi hyötyä varsinkin huonosta taloudesta kärsiville maille, laina olisi niille halvempikorkoista kuin maiden markkinoilta itse saama laina.

Puolustus on toimiala, joka kuuluu EU:n jäsenmaiden päätösvaltaan, eikä itse unionille. Siksi EU:n rooli on keskittyä auttamaan jäsenmaita rahoittamaan omia investointejaan maanpuolustukseen.

Rahoitusvälineen kautta jäsenmaat voisivat hankkia sellaista suorituskykyä, mikä on todettu hyödylliseksi Ukrainan sodasta saaduista kokemuksista ja mikä on synkassa Naton suunnitelmien kanssa. Niitä ovat ilmapuolustus, tykistöjärjestelmät, ohjukset, ampumatarvikkeet, droonit ja niiden torjuntajärjestelmät, sotilaallinen liikkuvuus, strategiset toimet mm. avaruusalalla, kybertoiminta, tekoäly ja elektroninen sodankäynti. Nämä ovat sattumalta myös erittäin tärkeitä Suomen puolustuskyvylle.

Pääministeri Petteri Orpo on korostanut rahoitusjärjestelyihin liittyen, että etulinjan maiden kuten Suomen pitää olla saamapuolella EU:n puolustussatsauksissa. Hän on kertonut pitäneensä kokouksissa esillä ajatusta siitä, että itärajan erityinen asema tunnistetaan Euroopan puolustuksessa. Se että mitä se tarkoittaa käytännössä, täsmentyy tulevaisuudessa, samoin kuin se, että miltä puolustusteollisuuden yrityksiltä eri maat näitä tuotteita oikein alkavat tilata.

Jokainen euro, joka käytetään Euroopan puolustukseen, silti auttaa Suomea vähintäänkin välillisesti. Euroopan itäiset maat käyttävät puolustukseensa rahaa joka tapauksessa. On tärkeää, että myös muut EU-maat kuin Itä-Eurooppa, laittavat rahaa puolustusmenoihin. Orpon mukaan suunta on siis oikea ja työtä Ukrainan tukemiseksi ja Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi pitää jatkaa.

Tuo siis Euroopan omasta puolustuksen vahvistamisesta. Sen ohella Ukrainan tukeminen on jatkuvasti esillä. Eilisessä huippukokouksessa päätettiin nopeuttaa Ukrainalle jo päätetyn tuen maksamista. Lisäksi EU:n korkea edustaja Kaja Kallas on jo jonkin aikaa valmistellut uutta tukipakettia Ukrainalle. Siitä ei ole kuitenkaan onnistuttu päättämään, koska se vaatii kaikkien EU-jäsenmaiden yksimielisyyden eli mikä tahansa yksittäinen vastustava maa pystyy sen halutessaan estämään.

Pidemmän tähtäimen puolustussuunnitelmista EU linjaa lähiaikoina, kun komissio julkistaa ”puolustuksen valkoisen kirjan”. Siinä on tarkoitus linjata puolustuksesta vuosiksi eteenpäin.

Nykyään ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät keskenään. Jos joku maa hyökkäisi toiseen maahan sotilaallisesti, niin nykyaikana hyökkäys alkaisi kyberiskuilla vaikkapa maan sähkö- tai vesijohtoverkkoon. Sen takia EU valmistelee parhaillaan myös sisäisen turvallisuuden strategiaa, jossa on toimintasuunnitelmia mm. kaapeli-infrastruktuurin turvaamiseksi. Tavoite on lisätä vedenalaisten kaapeleiden häiriönsietokykyä ja turvallisuutta sekä viestintä- että sähkökaapelien osalta.

Periaatteessa kriittisen infrastruktuurin suojelu kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Merenalaiset kaapelit kulkevat kuitenkin jäsenvaltioiden rajojen yli ja niillä myös taloudellinen ulottuvuus. Siksi komissio katsoo, että tarvitaan tehokkaampia EU-tason toimia, joilla voidaan tukea jäsenmaita.

Komissiossa on valmisteilla myös EU:n varautumistrategia. Suomen mielestä on tärkeää vahvistaa EU:n kriisinsietokykyä eli laajaalaista varautumista kriiseihin ja hybridiuhkiin. Varautumisessa ei ole kyse vain esimerkiksi kriisinhallinnasta ja siviilivalmiudesta, vaan kokonaisvaltaisesta turvallisuuskokonaisuudesta. Kyse on sisämarkkinoiden kriisinsietokyvystä, huoltovarmuudesta ja toimitusketjuista, hybridi- ja kyberuhista, kriittisten infrastruktuurien uhista, terveysuhista, lääkkeiden saatavuudesta, ruokaturvasta ja vesihuollosta, ilmastoresilienssistä, henkisestä kriisinkestävyydestä, kriittisestä osaamisesta, disinformaation tunnistamisesta ja medialukutaidosta.

Näiden lisäksi EU:ssa on meneillään Demokratian suojelu-hanke, jonka tarkoitus on suojella Euroopan maiden demokratiaa ulkopuoliselta vaikuttamiselta. Euroopan demokratioita voivat uhata esimerkiksi vaalihäirintä, valeuutiset eli manipuloivan tiedon leviäminen ja erilaiset hybridiuhat. Uhkatekijöitä kiihdyttää digitalisaatio, jonka avulla disinformaatiota voidaan levittää nopeasti ja tehokkaasti. Hyvä että näihinkin on nyt siis alettu varautua EU:ssa.

Agenda 2030 ryhmäpuhe

Pidin 18.2.2025 eduskunnan täysistunnossa Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron koskien YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Puheen voit lukea kokonaisuudessaan alta.

Arvoisa puhemies

Kun tässä salissa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa edellisen kerran vuonna 2020, elimme erilaisessa maailmassa. Se maailma oli turvallisempi, ja niitä haasteita, joiden kanssa nyt elämme, ei ollut näköpiirissä. Onkin yhä tärkeämpää edistää elinympäristön säilymistä ja kehittymistä paremmaksi kaikkialla maailmassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Agenda 2030-ohjelman mukaisesti on vaarantunut kansainvälisen yhteistyön ongelmien ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi.

Suomi on kuitenkin saavuttanut tavoitteista jo 86 prosenttia. Ohjelma ohjaa Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta osana kansainvälistä yhteisöä. Se on kunnianhimoinen monessa suhteessa, mutta olemme hyvässä vauhdissa.

Olemme itse asiassa kärkimaita tässä työssä yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Sillä linjalla kokoomus haluaa Suomen jatkavan.

Suomen intressissä on rauhan, vakauden, demokratian ja kehityksen tukeminen myös niillä alueilla, jotka eivät näy kotimme ikkunasta. Haluamme edistää myönteistä yhteiskuntakehitystä kaikkialla maailmassa, koska se lisää myös Euroopan ja Suomen turvallisuutta.

Olemme YK:ssa avoin, luotettava ja pitkäjänteinen kumppani. Olemme valmiita keskustelemaan kehittyville maille tärkeistä asioista. Haluamme osaltamme lieventää länsimaiden ja kehittyvien maiden välisiä jännitteitä.

Arvoisa puhemies

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma on viitoittanut päätöksentekoa jo 9 vuotta. Sipilän hallitus otti siinä ensimmäiset askeleet ja sitä työtä ovat jatkaneet kaikki hallitukset sen jälkeen.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä haasteita ovat päästöt, jotka syntyvät fossiilienergian tuotannosta ja käytöstä. Kehityskohteita ovat myös kiertotalouden toiminta, koulutus, sekä tutkimus- ja tuotekehitysmenojen alhainen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallitusohjelma tarjoaa ratkaisuja näihin haasteisiin. Hallitus haluaa Suomen nousevan puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Hallitus haluaa myös turvata talouden hyvän kehityksen ja muokata energiantuotantoa ympäristöystävällisemmäksi.

Arvoisa puhemies

Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia tietyissä ohjelman tavoitteissa. Sosiaalisen koheesion, eli yhteiskunnan eri väestöryhmien yhteenkuuluvuuden tunteen tila on Suomessa erittäin hyvä. Tuloerot ovat meillä OECD-maiden vertailussa kohtuullisen pienet ja köyhyysaste matala.

Orpon hallitus haluaa, että ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Se tekee kansakunnasta vahvan.

Hallitus haluaa torjua syrjäytymistä. Jokainen ihminen on pidettävä mukana yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Hallituksen toimet työllisyyden vauhdittamiseksi tuovat suomalaisten elämään lisää hyvinvointia ja mahdollisuuksia.

Sosiaalisen kestävyyden suurimpia haasteita Suomessa ovat terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset. Esimerkiksi vältettävissä olevat sairaudet ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat meillä korkeampia kuin muissa pohjoismaissa. Meidän tulee edistää terveisiin elintapoihin siirtymistä.

Talouden kestävyyden osalta Suomen tilanne on monivivahteinen. Julkinen talous on kohdannut isoja haasteita, erityisesti alijäämän ja kasvavan velkaantumisasteen myötä. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän vähentyminen heikentävät julkisen talouden rahoituspohjaa.

Hyvinvointivaltio on uudistettava rahoituksellisesti kestävälle pohjalle. Myös tuleville sukupolville täytyy turvata järkevät elämän edellytykset.

Hallitus on tarttunut näihin haasteisiin ja tehnyt välttämättömiä sopeutustoimia julkiseen talouteen. Sopeuttamisen lisäksi on tehty panostuksia kasvun kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten perusopetukseen ja TKI-toimintaan.

Arvoisa puhemies

Olemme kulkeneet pitkän matkan Agenda 2030-ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Voimme olla ylpeä saavutuksistamme. Työ ei silti ole vielä ohi. Kestävän kehityksen polulla ei ole oikopolkuja, mutta meillä on tahtoa ja kykyä kulkea eteenpäin sillä tiellä.

Kiitos.