En kannata EU:n elpymispakettia

Eduskunta äänesti jokin aika sitten kokoomuksen esittämästä epäluottamuslauseesta hallitukselle, koska se on epäonnistunut EU:n elpymisvälinettä koskevissa neuvotteluissa. Suomi maksaisi elvytysrahastosta 6,6 miljardia ja saisi 2,7 miljardia euroa. Neuvottelutulos on surkea. Ministerit eivät ole joko osanneet tai uskaltaneet pitää neuvotteluissa Suomen puolta. Lisäksi vaikka muuta on julkisuuteen sanottu, ei ole uskottavaa, että tämä elpymispaketti jäisi kertaluonteiseksi. Kun rahanjaon pää on kerran avattu, kynnys uusille päätöksille on madaltunut huomattavasti.

En usko monenkaan suomalaisen kannattavan Euroopan unioniin sellaista järjestelyä, jossa asiansa hyvin hoitaneet ja korkeita veroja maksavat kansalaiset joutuvat kustantamaan tuhlailevien, matalamman verotuksen maiden kuluja. Jokaisella maalla täytyy olla vastuu omasta taloudestaan ja omista veloistaan, niitä ei saa sysätä muiden maksettaviksi.

Olen jo aika kyllästynyt siihen, että Suomi on EU:ssa niin korostetusti aina maksajan roolissa. Se ei tarkoita, että vastustaisin EU:ta sinänsä, päinvastoin unionista on ollut Suomelle hyötyä monessakin mielessä. Elpymisvälinettä ja tulonsiirtounionia voi siis kritisoida ilman, että vastustaisi EU:ta.

Elpymisväline tarkoittaa valtavaa 750 miljardin euron rahoitusta, josta jäsenmaille kohdennetaan 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. EU-rahoituksen olisi tarkoitus kompensoida koronaepidemian vaikutuksia ja edistää Euroopan talouden toipumista. EU-maat sopivat paketista viime vuoden heinäkuussa. Päätöksen elpymisvälineestä teki EU:n huippukokous, joka on jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiesten välinen kokous. Suomea edusti kokouksessa pääministeri Sanna Marin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi Marinille evästykseksi hyvin kriittisen lausunnon Suomen mahdollisuuksista osallistua elpymisvälineeseen. Valiokunta linjasi, että hallituksen ei pitäisi hyväksyä unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.

Valiokunnan mukaan ehdotettu järjestely ei välttämättä kaikilta osin ole EU:n oikeuden mukainen ja että Suomen vastuuta ja sen toteutumisen riskiä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi koostuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista. Valiokunnan mukaan EU-komission ehdotukset olivat laadullisesti ja rahoituksen määrän osalta uudenlainen elementti komission toiminnassa. Suomen EU-kantoja ruotiva suuri valiokunta oli maltillisempi ja katsoi, että Suomen etu ei olisi kuitenkaan jättäytyä pois neuvotteluista.

Viime kesän päätöksissä ei ollut vielä kyse lopullisesta sinetistä elpymisvälineeseen osallistumiselle. Kaikkien jäsenmaiden täytyy omassa päätöksenteossaan hyväksyä neuvottelutulos eli siitä äänestetään eduskunnassa.

Koen, että minun on mahdotonta äänestää elpymispaketin puolesta. Se johtaisi epäoikeudenmukaiseen taloudellisten vastuiden jakoon jäsenmaiden kesken ja sitä myötä lisääntyvään moraalikatoon. En myöskään usko elvytyspaketin jäävän kertaluonteiseksi, vaan se päinvastoin tasoittaa tietä vastaaville rahanjaoille jatkossakin. Tällä ensimmäisellä, 2/3 enemmistöllä tehtävällä, päätöksellä siunataan merkittävä toimivallan siirto Suomelta EU:lle tulevaisuutta ajatellen. Aion siksi äänestää elvytyspakettia vastaan.

Amazonin tulipalot – EU:n on aika näyttää johtava roolinsa ilmastoasioissa

Amazonissa on meneillään ympäristökatastrofi vailla vertaa. Maailman suurin trooppinen sademetsä on liekeissä. Sen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on suuri, maapallon keuhkoiksi kutsuttu metsä tuottaa 20 prosenttia hapesta ja on tärkeä hiilinielu. Lisäksi laaja alue toimii asuinpaikkana monille alkuperäisväestöille ja se on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue lukuisten eri kasvi- ja eläinlajien kasvuympäristönä.

Brasilian puoleisessa Amazonin sademetsissä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen paljon metsäpaloja. Alueella harjoitetut kaskipalot ovat karanneet käsistä ja laajat metsäalueet ovat tuhoutuneet. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on suhtautunut katastrofiin vähättelevään sävyyn ja todennut kyseessä olevan normaali, kaskeamiseen liittyvä palo. Bolsonaron kaudella myös sademetsien hakkuut ovat lisääntyneet kiihtyvään tahtiin ja presidentti on metsien suojelun sijaan päinvastoin rohkaissut alueen tuhoamista talouskasvun vauhdittamiseksi.

EU:n ja etenkin Suomen EU:n tämän hetkisenä puheenjohtajamaana on toimittava Amazonin sademetsissä tapahtuvien laajojen tulipalojen pysäyttämiseksi. Pääministeri Antti Rinne on sanonut, että EU:n tulee ottaa vahva ja globaali asema ilmastonmuutoksen hallinnassa. EU on Brasilian toisiksi merkittävin kauppakumppani, joten sillä on myös taloudellisia keinoja painostaa Brasiliaa toimimaan tulipalojen pysäyttämiseksi.

Rinne on myös todennut Suomen toimivan kunnianhimoisesti EU:n puheenjohtajakaudellaan. Brasilian tilanne ei ole vain kansallinen ongelma, vaan siihen on puututtava globaalilla tasolla. Nyt EU:lla on tärkeä paikka näyttää olevansa vakuuttava ja johtava toimija ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomen on puheenjohtajamaana mahdollisuus olla kokoaan suurempi ja tuoda Brasilian epäkohdat selkeästi esille unionissa.

Kysynkin, mihin tekoihin Suomen hallitus aikoo ryhtyä Amazonin sademetsien suojelemiseksi Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana?

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n syventäminen taas esillä

Eduskunnan EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta kokousti tänään Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämisestä, kuten talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia koskevan sopimuksen muuttamista.

Talousarvioväline on EU:n uusi keino tukea rahallisesti euromaiden rakenneuudistuksia edistäviä hankkeita. Sitä varten perustettaisiin uusi budjetti eli ikään kuin ”uusi yhteinen lompakko”. Suomi on ollut sen suhteen varauksellinen.

Isoimmat avoimet kysymykset koskevat rahoituksen järjestämistä. Suomen mielestä talousarvioväline pitäisi rahoittaa unionin omista varoista. On ongelmallista, jos välinettä rahoitettaisiin valtiosopimuksella rahoituskehyksen ja omien varojen päätöksen ulkopuolelta. Se heikentäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa EU-varojen käyttöä ja menojen kokonaistasoa.

Valiokunta kuuli asiassa tänään valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk), joka edustaa Suomea euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksissa loppuviikosta. Ministerit keskustelevat euroryhmässä mm.  talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan sopimuksen muuttamisesta. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen mahdollisimman monista kysymyksistä ennen kesäkuun eurohuippukokousta ja Eurooppa-neuvostoa.

Isoimmat avoimet kysymykset talousarviovälineen osalta koskevat rahoituksen järjestämistä. Lintilä toisti valiokunnassa Suomen kannan, jonka mukaan talousarvioväline tulisi rahoittaa muiden unionin menojen tavoin unionin omista varoista. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena välineen rahoittamista erillisellä valtiosopimuksella, mutta ei vastusta sen käyttöä täydentävänä rahoituksen lähteenä, jos siihen liittyminen on jäsenvaltioille aidosti vapaaehtoista.

Suuri valiokunta päätti lähettää valtioneuvoston selvitykset asioista perustuslakivaliokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten.

Suuri valiokunta ei ottanut asioihin yksityiskohtaisesti kantaa tässä vaiheessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta siis kuitenkin katsoo, että jatkokirjelmissä esitettyihin keskeisimpiin neuvottelukysymyksiin liittyy valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä. Valiokunta edellyttääkin, että hallitus huomioi valmistelussaan perustuslakivaliokunnan mahdolliset linjaukset.

Euroopan vakausmekanismi on euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka avulla on tarkoitus turvata euroalueen rahoituksen vakaus. Sen kautta voidaan myöntää tukea talousvaikeuksissa oleville EVM:n jäsenmaille. Varautumisjärjestelyn tarkoituksena on turvata kriisinratkaisun rahoitus, jos yhteiseen rahastoon kerätyt varat eivät riitä.

Perustuslakivaliokunta on ollut aiemmin sitä mieltä, että sellainen tilanne, jossa Suomen rahoitusvastuut voisivat yhtäkkiä kasvaa EVM:n hallintoneuvoston tekemällä määräenemistöpäätöksellä ilman Suomen omaa kantaa, puuttuisi eduskunnan budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin niin, että se olisi Suomen perustuslain vastaista.

Edellinen hallitus piti kiinni siitä, että Euroopan valuuttarahasto päättäisi rahoitustuesta ja varautumisjärjestelyn käytöstä yksimielisesti. Näin turvattaisiin eduskunnan budjettivalta. Lisäksi rahoitustukea voisi myöntää vain, jos lainanottajan velkakestävyys on ensin varmistettu tarvittaessa sijoittajavastuuta hyödyntäen.