Avainsana: Ukrainan sota

Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta

Itsenäisyyspäivän paikkeilla moni pysähtyy muistelemaan Suomen historian käännekohtia. Millaisia uhrauksia itsenäisyytemme on vaatinut aiemmilta sukupolvilta? Sitä ajatellessa tulee mieleen, miten ukrainalaiset parhaillaan taistelevat itsenäisyytensä puolesta. He ovat puolustautuneet Venäjän hyökkäykseltä nyt jo yli tuhannen päivän ajan. 

Suomalaiset tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta ukrainalaisia ja heidän ponnistelujaan kohtaan. Ylivoimaiselta tuntuvan vihamielisen valtion hyökkäys pienemmän naapurin kimppuun on osa kollektiivista muistiamme. Suomen ohella myös Ukraina ja sen kansa ovat osoittaneet sinnikkyyttä ja taistelutahtoa vihollista vastaan. 

Suomi ei onneksi enää koskaan ole yksin, sillä kuulumme Natoon ja Euroopan Unioniin. Myöskään Ukraina ei ole yksin, vaan länsimaat ovat tukeneet sitä sodan alusta alkaen. Kaikki maat eivät kylläkään yhtä paljon. Eniten Ukrainan tukena ovat olleet Yhdysvaltojen lisäksi Itä- ja Pohjois-Euroopan maat. Niissä maissa tiedostetaan, että Ukraina taistelee eurooppalaisten arvojen ja vapauden puolesta. 

Eräät muut eurooppalaiset maat ovat vasta pikkuhiljaa heräämässä muuttuneen maailman haasteisiin. Suomi on aina huolehtinut vahvasta puolustuskyvystään ja toimii esimerkkinä muille. Nyt osa eurooppalaisista maista käy meillä opintoretkillä opettelemassa maanpuolustusta. Voisi jopa sanoa, että olemme tässä asiassa Euroopan vahvin lenkki. Monilla muilla mailla on valitettavasti kirittävää puolustuksensa rakentamisessa. 

Suomi on tukenut myös Ukrainaa paljon ja tulee tekemään niin jatkossakin. Suomi on lähettänyt Ukrainaan puolustusmateriaaleja sekä humanitaarista tukea. Poliitikot yli puoluerajojen ovat puolustaneet eduskunnassa Ukrainan tukemista. Vakavien kysymysten äärellä poliitikot puhaltavat Suomessa yhteen hiileen, vaikka muuten vähän kinastelisivatkin. Laaja yksimielisyys kertoo siitä, miten tärkeä kysymys tämä on Suomelle.

Sen jälkeen kun Trump valittiin presidentiksi, on arvailtu sitä, millaista rauhaa hän havittelee Ukrainaan. Mahdollisten rauhanneuvottelujen alkaminen ei saa tarkoittaa sitä, että Ukraina jää ilman oikeuksiaan. Kun rauhanneuvottelun aika tulee, Suomen on varmistettava, että Ukrainan ääni kuuluu neuvottelupöydissä. Sellaista tilannetta ei voi ajatella, missä suuret maat sopisivat rauhanehdoista pienen maan ylitse. Mitään uusia Molotov-Ribbentrop-sopimuksia ei Eurooppaan kaivata.

Ukrainan auttaminen on paitsi moraalinen velvollisuutemme, myös oman turvallisuutemme eteen tehty teko. Pysäytämme Venäjän mieluummin Ukrainassa kuin omalla rajallamme. Eurooppalaisten kansojen turvallisuus kytkeytyy toinen toistensa turvallisuuteen. Venäjän laajentumispyrkimykset on estettävä ja annettava sille selvä viesti: Me emme hyväksy rajojen muuttamista väkivalloin. 

Ukrainan tuen lisäksi Suomen on huolehdittava omasta puolustuksestaan. Turvallisuus ei ole pysyvä tila, vaan jatkuvaa työtä ja varautumista. Kun loppuvuodesta muistelemme edellisten sukupolvien uhrauksia, niin samalla koemme, että olemme velkaa turvallisuuden myös tuleville sukupolville. Vapaus on haavoittuvaa ja sen puolustaminen on meidän vastuullamme.

Ukrainan sota on herättänyt suomalaisetkin varautumaan

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt huolta suomalaisissa. Nopea liittyminen Natoon poistaisi meiltä suurimmat riskit, sillä mihinkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty. Eduskunnassa on ilmeisesti jo nyt enemmistö Naton kannattajissa ja tätä kirjoitettaessa odotellaan hallituksen ja presidentin toimia konkreettisten liittymistoimien aloittamiseksi. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai monet, minutkin, huolestumaan. Pelastuslaitokset ovat saaneet sodan aikana kansalaisilta yhteydenottoja mm. väestönsuojien tilasta. Ilmeisesti väestösuojista ei löydy tällä hetkellä tilaa kaikille ihmisille koko maan tasolla. Kyse on kuitenkin tilanteesta koko Suomessa ja esimerkiksi Helsingissä tilanne on hyvä. Useimmat suojat sijaitsevat kerrostalojen kellarissa ja on taloyhtiön vastuulla huolehtia, että ne ovat käyttökunnossa.

Paljon kysymyksiä on herättänyt se, että väestönsuojiin ei saa viedä lemmikkieläimiä. On ymmärrettävää, että rajallisen tilan ja resurssien, kuten veden ja ruoan puitteissa ihmisten terveys ja turvallisuus menevät edelle. Lisäksi astma ja allergiat estävät osalla ihmisistä eläinten kanssa samassa tilassa olemisen. Väestösuojien lisärakentamisen ja varustelun ohella voisi kuitenkin selvittää mahdollisuutta yksittäisille tiloille, joihin voisi hakeutua turvaan myös lemmikkieläinten kanssa. Voisiko esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa osoittaa jonkin isomman tilan, jonne asukas voisi hakeutua turvaan rakkaan eläimen kanssa? Vaikka parkkihalli tai kerrostalon kellarikerrosten tavallinen tila ei ole yhtä turvallinen kuin varsinainen väestösuoja, niin ovat nekin silti parempia kuin kerrostalon ylemmät kerrokset.

Myös väestöhälytysjärjestelmän keskeisen osan, hälytyssireenien, luotettava toiminta on syytä varmistaa Suomessa. Siinä esiintyi huolestuttavan laajoja puutteita maaliskuisen testauksen perusteella. Sireenin ääntä ei kuulunut laajoilla alueilla ollenkaan. Hätävaroituksen olisi tarpeen tavoittaa suomalaiset joka osissa maata ja myös sisätiloissa. Ei ole realistista olettaa, että väestö saisi hätätiedotteen uhkaavasta vaarasta pelkästään television tai kännykän välityksellä, niiden ääressä ei olla jatkuvasti, eikä varsinkaan yöaikaan. Sireenien uusi testaus tehtiin huhtikuun alussa ja silloin kuuluvuus oli ainakin paikoittain pienen hitusen parempi.

Jätin maaliskuussa eduskunnassa toimenpidealoitteen väestösuojien päivittämiseksi, hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi ja varautumistiedon jakamiseksi. Ehdotin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin väestösuojien päivittämiseksi ja lisärakentamiseksi sekä selvitystoimiin yksittäisten ihmisten ja lemmikkieläinten yhteisten väestönsuojien perustamiseksi. Toimia tarvitaan myös hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi ja konkreettisen varautumistiedon jakamiseksi kotirintamalle. 

Suomalaiset haluavat omalta osaltaan valmistautua erilaisiin kriisitilanteisiin. Varsinkin ihmisillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa, on hatarat käsitykset esimerkiksi yhteiskunnan toiminnasta sota-aikana. Varautumistiedosta on pulaa varsinkin naisilla. Olisikin tärkeää laatia selkeät toimintasuunnitelmat kriiseissä toimimisen varalle ja tiedottaa niistä kansalaisille eli ns. kotirintamalle. Yksi malli tiedonjakamiseen voisi olla Viron Ole valmis-mobiilisovellus. Sen voi ladata Play-kaupasta ja tekstin voi lukea englanniksikin. Oppaassa on katettu toimintaohjeita jos jonkinlaisiin poikkeustilanteisiin niin sodan kuin rauhan aikana.