Kirjallinen kysymys neljännestä koronarokotteesta ja koronatoimista

Tästä artikkelista löytyy kirjallinen kysymykseni, joka koskee neljättä koronarokotetta.

Eduskunnan puhemiehelle

Neljättä koronarokotetta suositellaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti nyt vain vakavista immuunipuutoksista kärsiville sekä 80 vuotta täyttäneille. Ylen uutisen (21.4.) mukaan HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas peräänkuuluttavat neljänsien rokotteiden antamista myös nuoremmille, 70—79-vuotiaille tai 65 ikävuodesta ylöspäin.  

Koronakuolemien määrä on kasvanut koko kevään voimakkaasti, ja tautia on liikkeellä todella paljon. Suomi on nykyään Euroopan huippua koronakuolemissa. Marras-joulukuussa Suomessa oli jopa yli 15 %:n ylikuolleisuus normaaliin verrattuna. Kun pandemia alkoi, Suomen hallitus reagoi päättäväisesti ja Suomi onnistui suojelemaan kansalaisia hyvin virukselta. Sittemmin linja on muuttunut, ja maamme koronastrategia muistuttaa tällä hetkellä aika paljon alkuperäistä Ruotsin Tegnellin linjaa. Kaikkien pitää sairastaa korona ja luultavasti moneen otteeseen. 

Perusterveydenhuolto on kuormittunut, ja työtaistelutilanne on lisännyt kuormitusta koronan ohella. THL keskittyy kuitenkin arvioissaan tarkastelemaan vain erikoissairaanhoidon kuormitusta. Neljänsillä koronarokotuksilla pystyttäisiin kuitenkin tehokkaasti ehkäisemään vakavia tautitapauksia ja näin ollen myös koronakuolemia. Suomessa rokotteita on myös hyvin saatavilla. On omituista, että täällä annetaan rokotteiden vanhentua, vaikka niiden avulla voisimme ehkäistä erityisesti ikääntyneiden kuolemia. 

Koronapandemia ei ole siis ohi. Ensimmäinen omikron-tapaus todettiin Suomessa joulukuun alussa, ja moni sairasti sen Helsingissä tammikuussa. Seuraava omikron ba.2 alkoi levitä maaliskuussa, ja silloin moni sairasti omikronin uudestaan. Nyt uudet alavariantit ba.4 ja ba.5 ovat juuri alkaneet levitä Euroopassa eli uudet koronakierrokset ovat aluillaan. 

Maskisuosituksesta on kuitenkin, omituista kyllä, päätetty luopua, vaikka sairaalahoito on edelleen kuormittunut ja tautia ilmaantuu paljon. Maski olisi helppo tapa suojata itseään ja muita. Se on myös näkyvä muistutus pandemiasta, mikä saa ihmiset käyttäytymään terveysturvallisemmin. Maski mahdollistaa myös ennen kaikkea sen, että yhteiskunta voidan pitää mahdollisimman normaalisti toiminnassa. Mitä enemmän koronapotilaita on sairaalassa, sitä enemmän se syö resursseja kaikkien muidenkin sairauksien joidolta. Hoitojonoja ei pitäisi enää yhtään kasvattaa. 

Ihmetystä herättää myös se, että koronan karanteeni- ja eristysohjeistuksia on lyhennetty päättymään kesken pahimman tartuttavan ajan. Japanilaistutkimuksen mukaan omikron tarttuu eniten 3—6 päivää oireiden alusta. Yksilöllisesti tartuttavimmat päivät voi nähdä positiivisesta pikatestistä. Se ei oikeastaan kuvaakaan sitä, onko ihmisellä tartuntaa vaan sitä, miten tartuttava hän sillä hetkellä on. Tartuntoja vähentäisi varmasti jo ihan sekin, jos suositettaisiin, että ihmiset päättäisivät sairauslomansa vasta negatiivisen kotitestituloksen jälkeen. 

Suomi on ollut mukana uusien koronalääkkeiden yhteishankinnoissa. Ainakin kaksi koronalääkettä on saanut hyväksynnän Euroopan lääkevirastolta. Tarkka aikataulu lääkkeiden saapumisesta Suomeen ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa. Ihmetyttää, mikä lääkkeiden hankinnoissa Suomeen kestää. Lääkkeet olisi syytä saada koronapotilaiden käyttöön mitä pikimmiten, sillä niillä voidaan ehkäistä vakavampien tautimuotojen syntymistä.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi neljännen koronarokotteen ikäsuositusta ei lasketa kattamaan 65-vuotiaita ja sitä vanhempia,miksi maskisuosituksesta päätettiin luopua nyt, kun sairaalakuormitus ja kuolleisuus ovat edelleen korkealla tasolla jamilloin Euroopan lääkeviraston hyväksymät koronalääkkeet saadaan Suomessa käyttöön?

 Helsingissä 2.5.2021

 Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kysymys koronastrategiasta

Satuin tekemään kirjallisen kysymyksen samasta aiheesta yhtä aikaa tutkijoiden Eroon koronasta -ryhmän kanssa. Kirjallinen kysymykseni koronastrategiasta löytyy alempana tästä blogipostauksesta.

Kirjallinen kysymys Suomen koronastrategian päivittämisestä Hetemäen raportin lähtökohtaoletusten osoittauduttua virheellisiksi hybridistrategian pohjana

Hallitus on kertonut pohjaavansa koronatoimensa asiantuntijoiden näkemyksiin. Keskeisen perustan Suomen koronaepidemian hybridistrategialle muodostaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän keväällä laatima raportti.

Työryhmän työ perustui tuolloiseen saatavilla olevaan tietoon, mutta koska SARS-CoV-2 -virus oli keväällä uusi ja pitkälti tuntematon, sitä koskevat tiedot olivat vajavaisia nykytiedon valossa. Sittemmin koronasta on saatu uutta tutkimustietoa ja ymmärrys epidemiasta on parantunut ratkaisevasti. On ilmeistä, että raportin lähtökohtaoletukset ovat osittain vanhentuneet ja siten myös raporttiin pohjautuvaa Suomen koronastrategiaa on syytä muuttaa vastaamaan uutta tilannekuvaa.

Keväällä raportin ilmestyessä koronan haitallisiksi seurauksiksi ymmärrettiin pääasiassa viruksen aiheuttamat kuolemantapaukset. Sen seurauksena johtopäätös oli, että riskiryhmiä on suojeltava tartunnoilta, mutta viruksen voi antaa kiertää muussa väestössä. Viruksen oletettiin lisäksi aiheuttavan sairastuneille hengitystieinfektion ja sitä kutsuttiin raportissa ”nuhakuumeeksi”.

Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, nykyään tiedetään, että Covid-19-epidemiassa ei kyse ole pelkästä hengityselinten sairaudesta, vaan monielinsairaudesta tai useasta eri oireyhtymästä. Virus saattaa aiheuttaa ihmiselle muitakin pitkäaikaisia vaurioita esimerkiksi aivoissa, sydämessä, keuhkoissa ja muissa sisäelimissä sekä verisuonissa. Nykyään tiedetään myös, että ns. pitkäaikaiskorona, Long Covid, on vakava osa pandemiaa ja WHO on tehnyt sille jo oman tautiluokituksenkin. Tutkimusten mukaan pitkäaikaiskorona voi pitkittyä potilaalla riippumatta siitä, kuinka vakavana tämä on koronan akuuttivaiheen sairastanut ja myös perusterveet nuoret sairastuvat siihen. Tampereen yliopiston anatomian professori, lääketieteen tohtori ja SARS-tutkija Seppo Parkkilan mukaan pitkään koronaan sairastuu arvioiden mukaan 10–30 prosenttia koronan sairastaneista.

Hetemäen työryhmän raportissa Suomen tavoitteeksi asetettiin epidemian ”hallittu muttei liian voimakas hidastaminen”, jolla ehkäistään terveydenhuollon ylikuormittumista eli raportin perustana oli ns. flatten the curve -ajattelu sekä mitä ilmeisimmin myös laumasuojan tavoittelua sairastamisen kautta. Raportin mukaan ”vaikka infektio ei antaisi elinikäistä suojaa uudelleentartunnalta, on todennäköistä, että ainakin väliaikainen suoja syntyy ja suojaa pidemmällä ajalla ainakin vakavilta taudinkuvilta” ja ”kun valtaosalla väestöä on ainakin osittainen suoja, vuosittain tartunnan saa varsin pieni joukko”.

Lisäksi oletettiin, että ”vaikka monen virustaudin kohdalla sairaus ei välttämättä anna elinikäistä immunologista suojaa, osittaisen suojan syntyminen on kuitenkin tavallista. Se vähentää sekä tartuttavuutta että oireiden kestoa ja vakavuutta, jos tartunnan saa myöhemmin uudestaan”.Nämä oletukset ovat osoittautuneet jälkikäteen vääriksi. On ensinnäkin havaittu tutkimuksista, että koronaan ei synny laumaimmuniteettia lainkaan.

Tutkimuksia tästä on tehty eri puolilta maailmaa, mm. Lontoon Imperial College -yliopiston tutkijaryhmä on todennut, että vasta-aineiden määrä kehossa alkaa nopeasti vähentyä sen jälkeen, kun ihminen on parantunut Covid-19-infektiosta. Tutkimuksessa käytiin läpi 365 000 ihmisen vasta-ainetestituloksia kesä- ja syyskuun välisenä aikana, ja siinä kävi ilmi, että yli neljännekseltä vasta-aineet olivat hävinneet elimistöstä kolmessa kuukaudessa.

Lisäksi on havaittu, että jos koronatartunnan saa uudestaan, uusi tartunta voi olla jopa vaarallisempi kuin ensimmäinen. Tutkijaryhmä julkaisi lokakuussa ensimmäisen laajan tutkimuksen uudelleentartunnoista. He tutkivat sairaskertomuksen 258 meksikolaiselta henkilöltä, jotka olivat laboratoriotodennetusti sairastuneet Covid-19-infektioon toistamiseen. Suurin osa laboratoriovarmennetuista toisen kierroksen tartunnoista oli 20-50-vuotiaila nuorilla aikuisilla. Toisen tartuntakerran vakavuus oli todennäköisempi niillä, joilla myös ensimmäinen sairastamiskerta oli ollut vakava. Näin siitä huolimatta, että immuniteettitutkimuksista tiedetään, että vakavat koronatartunnat tuottavat enemmän vasta-aineitakin kuin lievät sairausmuodot.

Lokakuussa WHO tuomitsikin laumasuojaa sairastamisen kautta hakevien maiden koronastrategiat epämoraalisiksi.Työryhmän kolmas oletus, jolle koko Suomen koronastrategia perustuu, on myös osoittautunut virheelliseksi. Hetemäen työryhmän raportissa arveltiin keväällä, että ”epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei ole Suomelle realistinen vaihtoehto.” Sittemmin tukahduttamisen onnistumisesta on kuitenkin saatu runsaasti uutta ja parempaa tietoa, jonka perusteella viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista.

Valtiotieteiden maisteri Thomas Brand, EndCoronavirus.org- ja tekniikan tohtori Pauli Alin, joka on teknologiajohtamisen apulaisprofessori Yhdysvalloissa, ovat hiljattain vertailleet eri maiden koronastrategioita ja todenneet, että jokainen maa, joka on halunnut tukahduttaa epidemian, on onnistunut siinä. Tällöin kyseisissä maissa on voitu palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen, mikä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja luottamus talouteen palaa. Kun Suomessa ja monissa muissa länsimaissa kärsitään epidemian toisesta aallosta, tukahduttamiseen tähdänneissä Etelä-Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Mongoliassa ja monessa muussa Aasian ja Afrikan maassa on palannut käytännössä normaaleihin uomiinsa. Taiwanissa järjestettiin mm. valtava Pride-tapahtuma ja Australiassa pelataan rugbya uusiseelantilaisten kanssa. Samoin Japanissa ja Vietnamissa jalkapalloa pelataan täysille katsomoille. Kaikki nämä maat valitsivat keväällä strategian, jonka mukaan virusta ei siedetä maassa lainkaan, vaan epidemia pysäytetään.

Hetemäen työryhmän raportin oletus, että tukahduttaminen tulisi taloudelle kalliimmaksi kuin se, että viruksen annettaisiin tasaisesti levitä väestössä, on jälkikäteen tarkasteltuna virheellinen. Uuden näytön perusteella tukahduttamiseen tähtäävien maiden strateginen valinta on päinvastoin osoittautumassa erittäin onnistuneeksi. Ilmeisten kansanterveydellisten etujen lisäksi myös talouskasvu on vahvinta tukahdutusstrategian valinneissa maissa.

Maat, jotka ovat päämäärätietoisesti eliminoineet viruksen (Uusi-Seelanti ja Taiwan), ovat talouden puolesta parhaassa tilanteessa ja pystyneet palaamaan normaaliin elämään maan sisällä. Samaan aikaan Euroopassa Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Latvia, Liettua, Ranska, Saksa, Sveitsi, Tšekki ja mahdollisesti myös Alankomaat ja Ruotsi ovat pakon edessä taas lockdown-tilanteessa. Siinä ihmisten perusoikeuksia, kuten liikkumisen ja yrittämisen vapautta, rajoitetaan. Kaikki nämä eurooppalaiset maat valitsivat keväällä Suomen tavoin jonkinlaisen testaa-jäljitä-eristä-hoida -toimintamallin.

Syksyn kokemusten perusteella tämä valinta on osoittautumassa epäonnistuneeksi; kansanterveydellisen tragedian lisäksi talous supistuu voimakkaasti maissa, joissa koronaa ei tukahduteta. Kun kansalaisten luottamus turvalliseen arkeen horjuu, myös kulutus putoaa ja yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät.

Koronakriisistä selviävät onnistuneesti maat, joilla on oikea tilannekuva, joiden päättäjät ymmärtävät kyseessä olevan vaarallinen mutta tukahdutettavissa oleva virus ja jotka valitsevat strategiakseen viruksen tukahduttamisen. Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa koronastrategiaansa siten, että Suomi siirtyisi linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan sen sijaan, että sen annetaan levitä keväisen hybridistrategian mukaisesti, varsinkin kun Hetemäen raportin, jolle hybridistrategia pohjaa, tiedetään nyt jälkikäteen perustuneen virheellisiksi osoittautuneille oletuksille?

Helsingissä 10.11.2020

Terhi Koulumies kok