Olen saanut kyselyä Meilahdessa Tullinpuomin kohdalla menevän, aiemmin pysäkin luona olleen suojatien poistumisesta. Kun esimerkiksi munkkivuorelainen matkustaa bussilla 58 ja haluaa vaihtaa nelosen raitiovaunuun, tai munkkiniemeläinen haluaa vaihtaa nelosesta toiseen ratikkaan, niin vilkasliikenteisen kadun ylittämisessä on ongelmia.
Liikennemäärät välillä Topeliuksenkatu-Mannerheimintie ovat 19 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eli lyhyt katuosuus on ruuhkainen. Töölöntullin suojatien kohdalla oli sattunut ennen muutosta kolme liikenneonnettomuutta, joissa osallisena oli jalankulkija. Näistä kaksi johti jalankulkijan loukkaantumiseen. Lisäksi kohdassa on sattunut useita peräänajoja.
Selvitin Tullinpuomin suojatieasiaa kaupunkisuunnitteluvirastosta ja kysyin, onko suojatietä mahdollista saada takaisin. Sain vastauksen, jonka mukaan kaupunki on saanut jonkin verran muiltakin palautetta Tukholmankadun suojatiejärjestelyistä remontin jälkeen. Liikennesuunnittelijat ovat myös käyneet paikan päällä myös katsomassa tilannetta.
Helsingissä on kuulemma lukuisia olemassa olevia valo-ohjaamattomia suojateitä 2+2 -kaistaisilla vilkkailla pääkaduilla, kuten Mannerheimintiellä. Jalankulkijoiden on sujuvampaa päästä kadun yli, jos suojateitä on tiheämmin. Valo-ohjaamattomiin suojateihin liittyy myös riskejä. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on nyt käsitelty aihetta suojateiden suunnitteluperiaatteiden muodossa. Suunnittelun lähtökohtana on toimivat jalankulkuyhteydet, mutta sellaisia järjestelyitä, joissa riskit onnettomuuksille muodostuvat liian suuriksi, pyritään kuulemma välttämään.
Virasto huomauttaa, että suojatie on sanana vähän harhaan johtava niissä tapauksessa, joissa suojatie-merkintää käytetään siten, ettei oikeasti ylitys ole riittävällä tavalla ”suojattu”. Valkoiset raidat eivät yksin riitä suojaamaan jalankulkijaa riittävästi, valitettavasti. Suojatien merkitseminen ei siis itsessään takaa turvallista jalankulunylitystä vaan katuympäristön tulisi myös tukea sitä.
Välisuojatien havaittavuus kärsii liian lähekkäin sijaitsevien liikennevaloristeysten vuoksi, joiden vuoksi välisuojatien valo-ohjaaminenkaan ei ole mahdollista. Valitettavan usein tapahtuu myös liikennesääntöjen vastaisia tilanteita, joissa autoilija pysähtyy suojatien eteen väistääkseen suojatielle astuvaa jalankulkijaa, mutta viereisen kaistan autoilija ei.
Tukholmankadulla liikennöi useita raitiovaunu- ja bussilinjoja, joten välisuojatie vaikuttaa myös niiden sujuvuuteen. Nykyisten suunnitteluperiaatteiden mukaan valo-ohjaamattomia suojateitä ei liikenneturvallisuussyistä esitetä 2+2 -kaistaisille vilkasliikenteisille pääkaduille. Peruskorjauksen yhteydessä poistettua suojatietä ei siis lähtökohtaisesti olla palauttamassa. Kadun ylittäminen muualta kuin lähintä suojatietä käyttäen on jalankulkijan omalla vastuulla.
Viraston arvion mukaan kyseisestä kohdasta jalankulkija saa ylittää kadun, vaikka siinä ei ole suojatiemerkintää. Voimassa olevassa tieliikennelaissa ei ole määritelty mittaa sille, mikä on lähellä oleva suojatie, jolloin suojatietä on pakko käyttää. Nykyisistä valo-ohjatuista suojateistä on matkaa 45-50 metriä pysäkin päätyyn. Ennakkotapausten perusteella tehdyn tulkinnan mukaan pysäkin pääty ei ole lähellä suojateitä. Siten lain mukaan ylittäminen pysäkin päädyssä on viraston mielestä sallittua, mutta jalankulkijan tulee varoa autoliikennettä.
Tämä menettely on kuulemma hyvä sellaisessa paikassa, jossa autoliikennejärjestelyt eivät mahdollista turvallista suojateitä. Viesti ylittäjille tässä tilanteessa on, että ”kun ylität tästä kohdasta kadun, sinun tulee varoa autoliikennettä. Jos haluat ylittää kadun siten, että lain mukaan auton on väistettävä, 50 metrin päässä on käytettävissä suojatie.”
Virastossa ymmärretään, että tämä ajatusmalli voi tuntua kaupunkilaisista väärältä. Kuitenkin sellaisilla järjestelyillä on kuulemma saavutettu hyvää tulosta liikenneturvallisuuden osalta, se kylläkin edellyttää sitä, että näin toimitaan systemaattisesti kaikkialla. Helsingissä ollaan vielä toistaiseksi siinä tilassa, että vuosikymmenten aikana päätetyt lähekkäin sijaitsevat suojatiet häiritsevät tätä systemaattisuutta. Virastossa luvataan muokata liikennejärjestelmää muokataan mahdollisimman turvalliseksi myös loogisuuden osalta.