Kirjallinen kysymys kustannustehokkuuden lisäämisestä julkisessa terveydenhuollossa vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa kehittämällä

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitusohjelmaan sisältyy erinomainen tavoite edistää vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Kansalaisaloitepalveluun on jätetty tammikuussa samaan tavoitteeseen tähtäävä kansalaisaloite vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna.
Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna kaikille hyvinvointialueille ja HUS-alueelle, kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä merkittävien kustannussäästöjen toteuttamiseksi.

Ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeiden sukupuolihormonien eritys elimistössä vähenee ikääntyessä merkittävästi. Hormonien vähyys aiheuttaa usein oireita, joista osa on erittäin vaikeita tai jopa ihmisten toimintakyvyn romahduttavia. Tavallisimpia estrogeenin vähenemiseen liittyviä oireita ovat mm. unettomuus, nivel-, lihas- ja jännekivut, masennus sekä sydämen rytmihäiriöt.

Yleensä nainen hakeutuu oireidensa takia terveyskeskus- tai työterveyslääkärille. Harva lääkäri tulee kuitenkaan ajatelleeksi yksittäisten oireiden johtuvan naisen hyvinvointia ja terveyttä tukevan estrogeenin vähenemisestä. Oireet johtavat monenlaisten lääkitysten aloittamiseen, sairauslomiin, erikoislääkärikonsultaatiohin ja kalliisiinkin tutkimuksiin. Tällaisia kalliita tutkimuksia ovat esimerkiksi sydämen vuorokausiseuranta, sydämen ultraäänitutkimukset ja rasituskokeet, sydänverisuonten kuvantamistutkimukset, reumatutkimukset, unitutkimukset, röntgen- ja magneettitutkimukset sekä nivelten tähystystutkimukset.

Estrogeenin vähyys naisen elimistössä lisää myös monen vakavan taudin riskiä. Verenpaine sekä veren kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet nousevat, sokerinsieto heikkenee, sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, luun haurastumisen ja dementian riski suurenee. Hormonihoidolla estrogeenin vähyyden oireet saadaan kuriin ja estrogeenin vähenemisestä aiheutuvien tautien kehittymistä ja niiden hoitoon käytettävien lääkkeiden tarvetta voidaan vähentää.

Viime vuosina on saatu jonkin verran tutkimustietoa myös miesten hormonimuutoksiin liittyvistä oireista ja taudeista. Miehillä on paljon samoja hormonimuutoksista johtuvia oireita kuin naisilla, kuten unettomuutta, nivel- ja lihaskipuja, sydämen rytmihäiriöitä, masentuneisuutta, virtsaamiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä oireita sekä kuorsaamisen pahenemista. Miehen hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeiden androgeenien tuotannon väheneminen voi johtaa lääkityksiin, moniin tutkimuksiin sekä sairauslomiin. Miesten oireiden tunnistaminen hormonimuutoksista johtuviksi onnistuu vielä harvemmin kuin naisten, miesten on naisia vaikeampi saada oireilleen oikea diagnoosi ja tarvitsemansa hormonihoito.

Hyvinvointialueille kohdistuu mittavia kustannuspaineita, minkä lisäksi terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa koko maassa. Myös Kelan maksamat lääkekorvausten määrä on kasvanut. On todennäköistä, että vaihdevuosioireista kärsivät ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa päällekkäisesti monen oireen erillisen tutkimisen ja hoidon vuoksi, vaikka todellisuudessa vaivat johtuvatkin kaikki yhdestä ja samasta syystä.

Tämän vuoksi vaihdevuosioireiden diagnosointiin ja hyvään hoitoon pitäisi panostaa enemmän julkisessa terveydenhuollossa. Hyvinvointialueille ja HUS-alueelle perustettavat vaihdevuosien osaamiskeskukset toisivat todennäköisesti perusterveydenhuoltoon merkittäviä kustannussäästöjä jo pelkästään työtehtäviä uudelleen organisoimalla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus arvioinut, millaisia kustannussäästöjä ja tuottavuuden lisääntymistä olisi mahdollista saavuttaa, jos jo perusterveydenhuollossa olisi tarpeeksi osaamista tunnistaa ja hoitaa vaihdevuosioireet paremmin?

Helsingissä 8.3.2024

Kirjallinen kysymys syyhylääkkeen saatavuudesta


Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen syyhylääkkeiden saatavuudesta. Sen allekirjoittivat myös kansanedustajat Mia Laiho (kok), Päivi Räsänen (kd), Hilkka Kemppi (kesk) ja Ritva Elomaa (ps). Kysymys kuuluu seuraavasti:



Eduskunnan puhemiehelle

Syyhy leviää Suomessa nopeasti ja paikoittain sen suhteen voidaan puhua jo epidemiasta. Syyhypunkki on pieni hämähäkkieläin, joka kaivaa käytäviä ihmisen ihon alle ja munii niihin päivittäin. Uudet syyhypunkit vaeltavat ajoittain ihon päälläkin, jolloin ne voivat siirtyä uusiin isäntiin paitsi kosketuksesta, myös vaikkapa tekstiilien kautta. Normaalisti syyhypunkkeja on ihmisessä kerrallaan alle sata, mutta pitkittyneissä ja vaikeissa tapauksissa jopa miljoonia.

Ennen syyhypunkin häätämiseen tehosi apteekista käsikauppatavarana saatava permetriinivoide, mutta nykyisin aggressiivisesti leviävä punkkikanta vaikuttaa kehittyneen sille vastustuskykyiseksi.

Syyhyn leviämistä on vaikea hillitä Suomessa, koska meillä ei ole siihen saatavilla yhtä paljon toimivia lääkkeitä kuin muissa maissa. Osa suomalaisista onkin siksi käynyt ostamassa syyhyyn tehoavaa käsikauppatuotetta bentsyylibentsoaatti-voidetta Tukholmasta tai Tallinnasta. Matkallaan he ovat saattaneet kuitenkin levittää syyhyä muihinkin. Huonolla tuurilla syyhypunkki voi tarttua uuteen isäntään jopa jo siitä, että istuu samalle tuolille, jossa on aiemmin istunut joku syyhystä kärsivä. Lisäksi on ylipäätään kohtuutonta, että Suomesta täytyy matkustaa ulkomaille saadakseen apua tämän loisen häätämiseen.

Bentsyylibentsoaattia myydään kyllä Suomessakin, mutta vain hevosille tuotenimellä Bionix, eikä sillä ole myyntilupaa ihmisille. Käytännössä moni suomalainen joutuu tätä eläinlääkettä käyttämään, koska sen ihmisversiota ei ole saatavilla.

Osassa muita maita syyhyyn on myynnissä monien tehokkaana pitämä Spregal Spray (Esdepallethrine & Piperonyl butoxyde), mutta Suomessa sitä ei myydä.

Malationi on perinteisesti syyhyyn maailmalla käytettävä lääkeliuos. Sitäkään ei käytetä Suomessa. Aiemmin sitä kyllä oli meillä myynnissä Prioderm-lioksena, mutta se on poistettu markkinoilta.

Vielä 1990-luvulla syyhyä hoidettiin Suomessa onnistuneesti heksisidillä eli Desintan-liuksella. Nykyään sitä ei enää saa, vaan se on poistettu myynnistä.  

Nykyään syyhyä hoidetaan Suomessa käytännössä yhdistämällä syötävät ivermektiinitabletit voiteluun apteekeissa sekoitettavalla rikkivaseliinilla. Nämä molemmat lääkkeet vaativat lääkärikäynnin ja reseptin, mikä rajoittaa toimivan syyhyhoidon saatavuutta merkittävästi ja on luultavasti yksi pääasiallinen syy epidemiaan.

Syyhyn hoito pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, kun tartunta on havaittu. Ajan varaaminen ja sen hidas saaminen perusterveydenhuollosta viivästyttää hoidon aloittamista jo sinällään, minkä lisäksi syyhyä ei edes usein tunnisteta perusterveydenhuollossa, vaan se sekoitetaan esimerkiksi atooppiseen ihoon. Jos ihminen sitten yrittää ensin hoitaa syyhyä virheellisesti kortisonivoiteella, tulee paitsi levittäneeksi syyhyä jatkuvasti muille, myös hankaloittaneeksi siitä eroonpääsyä. Kortisonin aiemman käytön on nimittäin havaittu voivan estää syyhyvoiteen tehoa.

Ivermektiinin ohella toimivaksi syyhylääkkeeksi on todettu suun kautta otettava lampaiden ja koirien syyhylääke moksidektiini. Sen etu on erityisesti sen pitkävaikutteisuus, minkä lisäksi sitä saattaisi riittää vain yksi annos. Sitäkään ei kuitenkaan ole Suomessa saatavilla syyhyyn ihmisille.

Eräässä tutkimuksessa todettiin muurahaismyrkkynäkin käytettävän spinosadin olevan toimiva syyhyyn. Sitä käytetäänkin siihen tarkoitukseen Yhdysvalloissa. Suomessa sitä ei ole saatavilla ihmisille syyhyn hoitoon.

Monet syyhylääkkeet ovat hyönteisten hermomyrkkyjä, jotka imeytyvät ihon läpi siinä eläviin punkkeihin. Internetin keskusteluketjujen perusteella näyttäisi siltä, että jotkut suomalaiset ovat jopa suihkuttaneet itseänsä pitkävaikutteisella Raidilla päästäkseen eroon pitkittyneestä syyhystä. Se voi olla erittäin vaarallista ja on kauhistuttavaa, että joku joutuu turvautumaan sellaiseen epätoivoiseen tekoon Suomessa.

On kohtuutonta, että Suomessa ei ole saatavilla lääkkeitä syyhyyn samalla lailla kuin muissa maissa. Huonosti hoidettu syyhy muodostaa levitessään merkittävän kustannuksen terveydenhuoltojärjestelmälle ja on myös valtava taakka ihmisille.

Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtaja on esittänyt toiveen, että Suomessa kalliisti hinnoitellulle ivermektiinille saataisiin Kela-korvattavuus ja että kaikkien syyhylääkkeiden hinnat saataisiin matalammiksi, jotta hoito olisi taloudellisesti kaikkien saatavilla.

Vähintään yhtä tärkeää olisi mielestäni toimivien syyhylääkkeiden tuominen Suomen markkinoille. Syyhylääkkeiden pitäisi myös olla saatavilla käsikauppatuotteina ilman reseptiä. Vain pienellä osalla tartunnansaaneista on mahdollisuus päästä syyhyn tunnistamiseen.ja hoitoon erikoistuneen erikoislääkärin vastaanotolle. Syyhylääkkeiden pitäminen reseptin takana johtaa syyhyn leviämiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta muissa maissa käytössä olevat syyhylääkkeet tuodaan pikaisesti myös suomalaisten saataville?



Helsingissä 23.2.2024


Terhi Koulumies (kok)
Mia Laiho (kok)
Päivi Räsänen (kd)
Hilkka Kemppi (kesk)
Ritva Elomaa (ps)  

Kirjallinen kysymys koronarokotteiden sekä Paxlovid-lääkkeen jakelusta

Jätimme kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden sekä Paxlovid-koronalääkkeen jakelusta eduskunnalle. Voit lukea kysymyksen tästä julkaisusta.

Eduskunnan puhemiehelle

Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on arvioinut endeemisen koronan eli vapaasti leviävien, toistuvien koronatartuntojen taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Hänen laskelmansa osoittavat, että toistuvat koronatartunnat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, minkä lisäksi vaikutukset kasvavat ajan myötä. Suurin osa tuotannon menetyksistä johtuu toistuvista sairastumisesta, loput tulevat pitkäkestoisesta koronasta johtuvista poissaoloista tai vajaatyökykyisyydestä. Koronan toistuvan sairastamisen tuotantotappiot nousevat Ripatin laskelmien mukaan yli kolmeen prosenttiin BKT:stä.  

Koronaan sairastumista kannattaa siis ennaltaehkäistä. Euroopan lääkevirasto suositti jo syyskuussa uuteen koronavarianttiin päivitetyn tehosterokotteen antamista kaikille yli viisivuotiaille riippumatta siitä, kuinka monta rokotetta he ovat aiemmin saaneet.  

Myös Yhdysvaltojen kansanterveydestä vastaava virasto CDC hyväksyi syyskuussa uuteen varianttiin päivitettyjen koronarokotteiden käytön. Tehosteen voi halutessaan käydä ottamassa jokainen yli kuusi kuukautta vanha amerikkalainen. CDC kannusti kansalaisia käymään hakemassa rokotuksen toteamalla, että rokotus on paras tunnettu keino torjua riskiä kuolla tai joutua sairaalaan koronan sairastamisen seurauksena. Virasto lisäsi, että rokottautuminen vähentää myös riskiä saada long covid. CDC kehotti kaikkia, jotka eivät ole saaneet koronarokotusta kahta kuukautta aiemmin, hakemaan tehosteen pikimmiten. Myös esimerkiksi naapurimaamme Viro tarjoaa tehosterokotteita vapaasti halukkaille. 

Suomessa näin ei tehdä, vaan tehosterokotteen saaminen on estetty valtaosalta kansalaisia. THL sallii uuden tehosterokotteen antamisen vain 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Lisäksi koronarokotteen jakelu on kytketty influenssarokotteen antamiseen samalla kertaa hyvinvointialueilla eli rokotuksen saaminen viivästyy  käytännössä loppuvuoteen.  Suomessa koronarokotusta ei ole myöskään mahdollista hakea omakustanteisesti yksityiseltä lääkäriasemalta, vaan Suomessa on jopa mieluummin tuhottu rokotteita. 

Myös PCR-testiin pääsy on nykyään Suomessa erittäin vaikeaa, paitsi jos päätyy potilaaksi erikoissairaanhoitoon. Se on yhtä vaikeaa myös niille, joilla olisi ikänsä ja perussairauksiensa vuoksi mahdollisuus aloittaa Paxlovid-kuuri koronaan. Paxlovid-kuuri täytyy aloittaa mahdollisimman pian oireiden alettua, viimeistään viiden vuorokauden kuluessa. On arvioitu, että mm. Paxlovidin panttaus kansalaisilta olisi syynä Suomen kansainvälisestikin korkeaan ylikuolleisuuteen pandemian alkamisen jälkeen.  

Paxlovid on lääketieteellisissä tutkimuksissa todettu erittäin tehokkaaksi koronan vaikeita tautimuotoja vastaan. Ministeriö on ohjeistanut hyvinvointialueita, että lääkettä voidaan käyttää kliinisen arvion perusteella kaikille niille potilaille, joiden arvioidaan hyötyvän lääkehoidosta. Osa hyvinvointialueista on kuitenkin rajannut mm. hoitokotien iäkkäät pois lääkkeen kohderyhmästä, minkä seurauksena lääkettä vanhenee varastoihin.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus mahdollistaa päivitetyn koronarokotteen antamisen kaikille halukkaille,

aikooko hallitus sallia koronarokotteen hankkimisen yksityiseltä omalla kustannuksella kuten muidenkin rokotteiden kohdalla,

paljonko koronarokotteita on tuhottu Suomessa käyttämättöminä tai lahjoitettu pois,

onko hallituksella tarkempaa tietoa hyvinvointialueiden käytännöistä Paxlovid-kuurin mahdollistamisen suhteen,

aikooko hallitus edesauttaa Paxlovid-lääkkeen käytön laajentamista ja myös tiedottaa kansalaisia sen hyödyistä,

onko Suomessa hävitetty vanhentuneita Paxlovid-annoksia tai onko sellainen uhka olemassa, että niitä joudutaan hävittämään käyttämättöminä ja

aikooko hallitus edesauttaa koronan PCR-testausta, mikä mahdollistaisi Paxlovid-lääkkeen käytön lisääntymisen?

Helsingissä 23.10.2023 

Terhi Koulumies kok 

Mia Laiho kok 

Kirjallinen kysymys Business Finlandin rahankäytöstä ja sen valvonnasta

Jätimme yhdessä kokoomusedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen eduskunnalle koskien Business Finlandin rahankäyttöä ja sen valvontaa. Kirjallinen kysymys on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Eduskunnan puhemiehelle

Viikonloppuna uutisoitiin  valtion vienninedistämisyhtiö  Business Finlandiin  liittyvästä kavallusepäilystä. New Yorkissa asuvaa yhtiön entistä työntekijää epäillään veronmaksajien rahojen kavalluksesta miljoonien eurojen edestä. Naisen jäljiltä on kirjanpidossa vuosina 2011—2017 noin 4,8 miljoonan dollarin epäselvyys. 

Finpron / Business Finlandin varojen väärinkäytössä on kyse valtavasta yksittäisen työntekijän aiheuttaman vahingosta. Valtio ei kuitenkaan tehnyt kavalluksesta rikosilmoitusta, vaan asiaa alettiin käsitellä Yhdysvalloissa pelkästään siviilikanteena. Menetettyjä rahoja sen avulla tuskin saadaan takaisin, sillä epäilty on hiljattain hakeutunut henkilökohtaiseen konkurssiin.  

Olisi tärkeää selvittää se prosessi, joka on mahdollistanut tämän mittaluokan varojen väärinkäytön, ja se, onko tekoon mahdollisesti osallistunut myös muita henkilöitä. Keskusrikospoliisi on kertonut aloittaneensa esiselvityksen Finpron / Business Finlandin tytäryhtiön toiminnasta. KRP selvittää nyt, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja ovatko Suomen viranomaiset toimivaltaisia käsittelemään asiaa. 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko valtionhallinnossa tehty omaa selvitystä siitä, miten tämänkaltainen varojen väärinkäyttö on ollut mahdollista,

mitä tästä kavallusepäilystä on opittu ja 

miten Business Finlandin ja valtion muun rahankäytön valvontaa kehitetään sen vastuullisuuden varmistamiseksi?

Helsingissä 26.9.2023 

Terhi Koulumies kok 

Tere Sammallahti kok 

Mia Laiho kok 

Oskari Valtola kok 

Ville Väyrynen kok 

Pauli Kiuru kok 

Juha Hänninen kok 

Kirjallinen kysymys koirahyökkäyksiin puuttumisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Koirien ihmisiin ja toisiin eläimiin kohdistamat hyökkäykset ovat olleet kesän aikana jälleen otsikoissa. Etelä-Saimaa uutisoi 21.8.2023 tapauksesta, jossa lemmikkikoiraan kohdistunut hyökkäys oli johtanut koiranomistajan sydänkohtaukseen. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut lemmikkikoira oli kuollut hyökkäyksessä saamiinsa vammoihin. Vastaavanlaisia tapauksia on uutisoitu tasaiseen tahtiin.  

Koirahyökkäys voi johtaa vakaviin vammoihin ja jopa koirien kuolemaan. Vaikka koira selviäisi hengissä hyökkäyksestä, voi edessä olla pitkä hoitojakso, mikä on koiranomistajalle sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta. Koirahyökkäykset kohdistuvat myös ihmisiin. Koiran purema voi aiheuttaa ihmisellekin vakavia vammoja, ja lisäksi puremat tulehtuvat helposti. Yksittäisestä tapauksesta voi aiheutua hyvin pitkäkestoisia seurauksia koirahyökkäyksen uhriksi joutuville. 

Korona-aika lisäsi koirien määrää Suomessa. Samalla lisääntyivät erilaiset lieveilmiöt, kuten pentutehtailu. Myös koirien pitämiseen ja käytökseen liittyvät ongelmat ovat olleet kasvussa. Osin tätä selittää koirapopulaation kasvu mutta myös osaamattomien omistajien toiminta ja tietyn tyylisten koirarotujen suosio. Koira on saatettu hankkia liian kevyin perustein ja tutustumatta lainkaan kyseiseen koirarotuun ja sen tyypilliseen käytökseen. Koira- ja ihmissosiaalisuus ovat voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia, joten genetiikalla on merkitystä siihen, miten koira osoittaa aggressiivista käytöstä, joka kohdistuu koiriin ja ihmisiin. Tällaisten koirien omistajien on tunnettava koiransa ominaisuudet ja osattava ennakoida sen kanssa arjessa, sillä näitä ominaisuuksia ei voi koiran kouluttamisella poistaa. 

Koirahyökkäyksistä tarvitaan aiempaa laajempaa tilastointia. On tärkeää ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kannalta tilastoida, mitkä rodut aiheuttavat eniten hyökkäyksiä. Myös sekarotuisten rekisteröimättömien koirien kohdalla on tilastoitava tarkemmin, minkä rotuinen tai tyyppinen koira on kyseessä. Kahden eri taistelukoirarodun risteytys ja pienten rauhallisten seurakoirarotujen risteytys tilastoidaan samalla tavoin ”sekarotuiseksi”, eikä se anna riittävää tietoa siitä, minkä tyyppiset koirat erottuvat hyökkäysten määrässä. 

Koirahyökkäyksistä on saatava aina tieto viranomaisille. Nykytilanteessa sama koira ehtii usein hyökätä monta kertaa, ennen kuin viranomainen pystyy puuttumaan tilanteeseen. 

Jotkin taistelukoirat, kuten pitbullrotuiset koirat, on kielletty jo Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Norjassa, Ranskassa ja Saksassa. Kyseisiä koiria ei ole sallittua tuoda maahan eikä niitä ole sallittua omistaa. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koirahyökkäyksiin puuttumiseksi,

aikooko hallitus arvioida taistelukoirarotujen hallussapidon ja kasvattamisen rajoittamista Suomessa tai vähintään määritellyn koulutuksen vaatimista näiden rotujen omistajilta ja

miten hyökkäyksistä saatavaa tietoa aiotaan kerätä ja hyödyntää päätöksenteossa aiempaa paremmin?

Helsingissä 25.8.2023 

Terhi Koulumies kok 

Mia Laiho kok 

Kirjallinen kysymys pakottavan kontrollin, kunniakontrollin ja kunniaväkivallan tunnistamisesta ja niihin puuttumisesta

Vihdin Nummelassa tehtyä henkirikosta, jonka oikeuskäsittely alkoi viime vuoden lopussa, on pidetty Suomen ensimmäisenä kunniamurhana. Kunniaväkivaltaa tapahtuu Suomessa kuitenkin paljon enemmän. Sen tunnistaminen on haastavaa, eikä kaikkia muotoja tunnisteta vieläkään. Ihmisoikeusliiton mukaan Suomi ei tee riittävästi kunniamurhien ehkäisemiseksi. Pakottavaan kontrolliin ja kunniaväkivaltaan tulee myös puuttua kovemmilla rangaistuksilla. 

Kunniaväkivalta ja kunniaan liittyvä kontrolli ei ole vain fyysistä vakivaltaa, joka on usein helpoimmin tunnistettavaa, vaan kyseessä on tätä huomattavasti laajempi ilmiö, jossa väkivallanteot ovat vain sen näkyvin osa. Kyse on kokonaisvaltaisesta kontrollista. Kontrolli voi kohdistua omaan puolisoon, perheenjäseneen tai sukulaiseen. Kunniakontrollissa keskiössä on erityisesti tyttöjen ja naisten kuviteltu ”siveellisyys”, joka on kytköksissä perheen kunniaan. Kunnian puolustaminen väkivallalla nähdään oikeutettuna ja jopa välttämättömänä.  

Erityisesti tyttöjen ja naisten käytöksen nähdään kontrollia harjoittavassa yhteisössä vaikuttavan suoraan perheen, suvun ja yhteisön kunniaan. Tämä voi tarkoittaa pukeutumisen, vapaa-ajanviettotapojen, ystävyyssuhteiden ja seurustelusuhteiden rajoittamista, puhelimen ja viestien läpikäymistä ja yleisesti ottaen kaikkea arkiseen elämään liittyvien toimintojen kontrollointia. Kontrolli voi olla hienovaraisia vihjauksia, kiristämistä, henkistä väkivaltaa tai eristämistä. Kunniaväkivaltaa voivat kohdata myös miehet. Kunniaväkivaltaa kohdistetaan etenkin uskonnollisen yhteisönsä jättäneisiin sekä seksuaalivähemmistöön kuuluviin miehiin.  

Poliisin tietoon tulleet vakavat väkivallanteot, pahimmillaan henkirikokset, ovat ilmiön näkyvin osa. Paljon enemmän on kuitenkin Suomessa eläviä tyttöjä ja naisia, joita kontrolloidaan tavoilla, jotka eivät välity viranomaisten tietoon. Kontrollin muodot eivät kaikissa tapauksissa ole nykyään kriminalisoituja. Ei ole laitonta estää teini-ikäistä nuorta viettämästä aikaa kavereidensa kanssa tai käymästä elokuvissa. Jatkuvat ja ylimitoitetut rajoitukset, joiden motiivina ei ole lapsen ja nuoren ikätasoisen kehityksen turvaaminen, vaan perheen kunnian säilyttäminen, ovat kuitenkin haitallisia ja jättävät pitkäkestoiset jäljet. Kontrollointi voi ulottua myös aikuisiin perheenjäseniin.  

Kaiken väkivallan tarkoituksena on  pyrkiä  alistamaan ja  kontrolloimaan  toista  ihmistä. Kunniaväkivalta liittyy laajempaan ”pakottavan kontrollin” (englannin ”coercive control”) ilmiöön. Mm. Isossa-Britanniassa pakottava kontrolli on jo kriminalisoitu. Pakottavaa kontrollia voi esiintyä osana kunniaväkivaltaa, mutta myös ilman sitä. Pakottava kontrolli voi tarkoittaa toimintaa, jossa puoliso kontrolloi pukeutumista, ajankäyttöä, sitä, mitä toinen saa nähdä tai tehdä, hänen ihmissuhteitaan, rahankäyttöään, töidentekoa ja kaikkea yksilön arkeen ja elämään liittyviä valintoja. Fyysinen väkivalta on vain yksi, vaikka usein näkyvin lähisuhdeväkivallan muoto. Sitä on usein edeltänyt ja sen rinnalla tapahtuu henkistä väkivaltaa, kuten kontrollointia, alistamista ja rajoittamista. 

Parisuhdeväkivallan rinnalla esiintyvään puolison kontrollointiin on tärkeää puuttua. On kuitenkin huomattava ”tavanomaisen” parisuhde- ja lähisuhdeväkivallan ero kunniaväkivaltaan. Ensimmäisessä on kyseessä yhden ihmisen toiminta. Jälkimmäisessä on kyseessä järjestelmällisempi, lukuisten ihmisten harjoittama sorto. Keskeistä on ympäröivän yhteisön suhtautuminen — kunniaväkivaltaa harjoittava henkilö ei välttämättä kohtaa yhteisönsä sisällä paheksuntaa. Varsinkin kunniakulttuuriin kasvaneet pojat saattavat oppivat haitallisia käytös- ja ajatusvinoutumia, jotka johtavat näkemään tytöt ala-arvoisempina kuin pojat. Tiedämme tutkimusten perusteella, että aikuisten ihmisten ajatusmalleja on vaikeaa muokata, ellei ihmisellä itsellään ole halua muuttua.  

Väkivaltaisessa ihmissuhteessa elävän voi olla hyvin vaikeaa päästä eroon haitallisesta ihmissuhteesta. Kun ihmisen sortamiseen ja väkivaltaiseen kohteluun osallistuu lukuisia ihmisiä, on irtaantuminen, avun saaminen ja väkivallan loppuminen vielä paljon suuremman ponnistelun takana. Ihminen voi joutua eroon koko siihenastisista sosiaalisista turvaverkoistaan ja ihmissuhteistaan. Tällaiset ihmiset tarvitsevat paljon nykyistä enemmän apua väkivallan piiristä irti pääsemiseen ja traumojen käsittelyyn.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hyvin Suomessa nykyisin tunnistetaan pakottava kontrolli henkisen väkivallan ilmentymänä ja toisaalta kunniaväkivalta,

miten parisuhteissaan ja lähisuhteissaan pakottavaa kontrollia kokevia ihmisiä voitaisiin auttaa nykyistä paremmin,

onko lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä sekä yleisemmin viranomaisilla keinot tunnistaa pakottavaa kontrollia ja kunniaväkivaltaa sekä puuttua siihen,

millä lainsäädännöllisillä keinoilla näihin väkivallan muotoihin voitaisiin puuttua paremmin,

tulisiko pakottavasta kontrollista ja kunniaväkivallasta tehdä rikosten rangaistusten koventamisperuste,

millä keinoin kunniaväkivaltaan syyllistyneitä ihmisiä autetaan vankiloissa ja

tunnistetaanko väkivallan erityispiirteet ja yhteisön merkitys väkivallanteon taustalla?

Helsingissä 11.1.2023 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys suomalaisten koulujen tilanteesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen suomalaisten koulujen tilanteesta. Kysymyksen sisältö on luettavissa alta.

Koulujen levoton ilmapiiri herättää jatkuvaa keskustelua kansalaisten parissa. Huolestuneita ovat niin vanhemmat, opettajat, lapset kuin tutkijatkin.  

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nykyiselle kouluilmapiirin levottomuudelle on pidetty inkluusiota ja erityisluokkien lakkauttamista. Inkluusiota puolustellaan julkisuudessa sillä, että se toimisi, mikäli resurssit olisivat riittävät. Herää kysymys, mikä on se määrä resursseja, jotta inkluusio toimisi paremmin kuin aiemmat erityisluokat? Jos inkluusion edistäminen on ollut hallituksen mielestä tärkeää, miksi sitä ei ole toteutettu tällä hallituskaudella? Miksi resurssit on sen sijaan ohjattu siihen, että hyvätuloisten perheiden lapset saavat maksuttomat lukiokirjat? 

Tuen tarve lisääntyy jatkuvasti. Jos nyt tarvitaan 200 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta, niin mikä on tilanne viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Olisi ensiarvoisen tärkeää puuttua ongelman juurisyihin, muuten inkluusiosta saadaan loputon kuluerä. Sen toimimattomuutta voidaan muuten aina perustella riittämättömällä rahoituksella ja sen toimimattomuus heijastuu yhä laajempaan joukkoon lapsia ja nuoria, kun oppitunnit muuttuvat koko ajan levottomimmiksi.  

Tilastokeskuksen (8.6.2021) mukaan joka viidennes oppilaista sai joko tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2020. Määrät ovat kasvussa ja tämä on huolestuttava ilmiö, jota ei voi selittää vain sillä, että oppimisen vaikeudet havaitaan aiempaa helpommin. Koulutuspoliittisia päätöksiä tulisi tehdä lasten etu edellä, ei tiettyyn ideaaliin lukkiutuen. On tärkeää kuunnella asiassa alansa ammattilaisia, jotka tekevät käytännön työtä. Opettajien viesti inkluusiosta on melko yksiselitteinen.  

Inkluusion lisäksi suomalaisissa kouluissa haastetta tuo liialliseen itsenäisyyteen painottuva opetussuunnitelma. On epärealistista ajatella, että keskiverto peruskouluikäinen lapsi tai nuori pystyisi itseohjautumaan ja vastaamaan omasta oppimisestaan. Se on vaikeaa jopa monelle korkeakoulussa opiskelevalle aikuiselle ja vaatii vahvan perustason osaamisen sekä itsetuntemuksen. Peruskoulun tulisi olla paikka, jossa tämä perustaso saavutetaan eikä oppiminen jää kiinni siitä, ovatko oppilaan itsensä johtamisen taidot vielä hyvät. On aikuisen tehtävä ohjata ja asettaa rajoja ja lapsen tulisi saada keskittyä oppimiseen, eikä oppimisen opetteluun.  

Lapset ja nuoret altistuvat nyky-yhteiskunnassa jatkuvalle ärsyketulvalle. Älylaitteet ja sosiaalinen media tuovat jatkuvia keskeytyksiä ja opiskeluun on vaikeaa syventyä. Luokassa oleva levottomuus, opetuksen jatkuvat keskeytymiset ja erilaiset käytöshäiriöt keskeyttävät opiskelun monta kertaa oppitunnin aikana. Jatkuvien keskeytysten ja liiallisten aistiärsykkeiden tiedetään vaikuttavan negatiivisesti ihmisten muistiin ja keskittymiskykyyn sekä johtavan jopa uupumiseen. Näitä oireita aiheutuu myös aikuisille ihmisille ja on erityisen huolestuttavaa, että lasten kehittyvät aivot altistuvat tällaiselle kuormitukselle.  

Helsingin Sanomat uutisoi 27.11. Lauttasaaren yhteiskoulusta, jossa puhelimien epäasiallinen käyttö oppitunneilla kiellettiin. Uutisen mukaan oppilaiden keskittymiskyky on sen jälkeen parantunut, eikä tulos yllätä. Tällaisesta käytännöstä pitäisi ehdottomasti tehdä valtakunnallisesti sitova. Ei ole yhdenvertaisuutta lisäävää, että lasten ja nuorten mahdollisuus häiriöttömämpään koulutyöhön riippuu kunkin koulun omista käytänteistä. Kaikille pitää pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman samanlaiset puitteet koulutyölle.  

Siinä, missä Suomi oli koulutuksen mallimaa 15 vuotta sitten, katseet ovat kääntyneet nyt Viroon. Kun tarkastellaan Viron menestystä PISA-tuloksissa, nousevat esille perinteinen opetustapa sekä opettajien ja koulun arvostus ja usko siihen, että kouluttautuminen kannattaa. Virossa kouluvuoden ensimmäinen koulupäivä on juhlapäivä, joka heijastelee yhteiskunnallista ilmapiiriä koulutuksen ympärillä. Nämä ovat asioita, jotka ovat valitettavasti suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina menettäneet merkitystään.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten suomalaisen koulujärjestelmän toimivuus palautetaan,

miten suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiriä myönteisemmäksi koulua ja koulutuksen merkitystä kohtaan ja

mihin perustuu oletus siitä, että 200 miljoonan pysyvät lisämenot inkluusioon tekee siitä erityisluokkia toimivamman järjestelyn?

Helsingissä 14.12.2022 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys koronakuolemista

Suomalaisten ylikuolleisuus on kasvussa. Myös koronaan kuollaan nyt ennätyksellisesti, samaan aikaan kun rokotekattavuus heikkenee. Lisäksi sairaalaan joutuvien koronapotilaiden määrä on kasvanut ja koronapositiivisten määrä on ollut pitkään korkea. Hyvät käytännöt pandemian hillitsemiseksi, kuten FFP2-maskien käyttö, sisätilojen tuulettaminen ja riittävä karanteeniaika sairastuneena ja oireisena tuntuvat jo unohtuneen. Suomessa ei myöskään anneta halukkaille koronan tehosterokotteita yhtä laajalti, kuten muissa maissa. 

17.11.2022 Suomessa oli tilastoitu jo 7 173 koronakuolemaa, joista 260 oli raportoitu kyseisen viikon aikana. Luku on todella suuri. Sitä edeltäneellä viikolla koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia raportoitiin 172. Aiemmin THL on arvioinut, että 40 % niistä ei olisi koronakuolemia, mutta edes arvostettu Reutersin faktantarkistus (16.11.2022) ei kuitenkaan löytänyt tukea sellaiselle väitteelle.  

Suomen koronakuolleisuus on nykyään moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi Norjassa koronakuolleisuus on vain kuudesosa Suomen kuolleisuudessa, vaikka kuolleisuus kehittyi vielä vuoteen 2022 asti samaan tahtiin molemmissa maissa. Kehitykselle on löydettävissä myös todennäköinen syy. Samaan aikaan, kun Suomen koronakuolleisuus kääntyi nousuun, Suomessa luovuttiin koronatartuntojen torjunnasta.  

Sama kehitys näkyy ylikuolleisuustilastoissa — vuoden 2022 alusta Suomessa on ollut selkeää ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Esimerkiksi kun katsotaan kuolleisuutta 100 000:ta ihmistä kohden, kuolleisuus ikäryhmissä 75—84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat on kasvanut 10—14 % viime vuoteen verrattuna. Mm. Kansanterveyslaitoksen entinen osastonjohtaja, tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen onkin laskenut, että ylikuolemien määrä on ollut Suomessa vuoden 2021 loppupuoliskolta lähtien suurempi kuin koskaan rauhan aikana. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä koronakuolleisuuden ja koronatartuntojen hillitsemiseksi?

Helsingissä 23.11.2022 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys joditablettien riittävyydestä ja varautumisesta

Jätimme Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laihon kanssa kirjallisen kysymyksen joditablettien riittävyydestä, varautumisesta sekä tiedottamisesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi eilen 11.10.2022 päivitetyn ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. STM suosittaa kotitalouksia hankkimaan joditabletteja apteekista kotiinsa varastoon enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Säteilyvaaratilanteessa suurin riski on pienillä lapsilla ja sikiöillä. Suomen markkinoilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa kaliumjodidin vahvuutta. Kyseisen ikäryhmän suojaus tullaan toteuttamaan julkisilla hankinnoilla, mutta epäselvää on, onko valtiollakaan kaikille alle 3-vuotiaille soveltuvia joditabletteja varastossa ja kuinka jakelu hoidetaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.  

STM:n antoi suosituksen hankkia lääkejodia säteilyvaaratilanteen varalle samaan aikaan, kun mediassa spekuloitiin ydinaseiden käytön mahdollisuudesta. Hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että suositus saa ihmiset lähtemään apteekkiin, ja niinpä hyllyt ostettiin tyhjiksi ja moni jäi ilman tabletteja. Jodin normaali menekki apteekeissa on vähäistä ja apteekkien normaali varastomäärä on pieni. Apteekit eivät pysty vastaamaan, jos kaikki haluavat täydentää varastoja samana päivänä.  

Yliopiston Apteekki joutui jo säännöstelemään jodin myyntiä niin, että yhdelle henkilölle myydään vain yksi 100 tabletin purkki tai kaksi 20 tabletin purkkia eli 40 tablettia. Savon apteekkarin mukaan jotkut asiakkaat haluaisivat ostaa useammankin jodipakkauksen kerralla ja rauhoittuvat vasta, kun heille kerrotaan, että pienikin jodipakkaus sisältää 10 aikuisen annoksen. Ilmiö on kansainvälinen, sillä myös mm. Norjan media on uutisoinut, että Jodix-tabletit ovat olleet loppuunmyytyjä useimmissa apteekeissa. Seuraava toimitus, josta Norjan lääkevirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna, saapuu 20. huhtikuuta. Epäselvää on, onko Suomessakaan riittävästi joditabletteja riskiryhmille ja koko väestölle ja kohdentuuko se aidosti riskissä oleville ihmisille.  

Yksi henkilö tarvitsee radioaktiivisen laskeuman uhatessa vain yhden, korkeintaan kaksi joditablettia. Hallituksen kannattaisikin tässä tilanteessa harkita joditablettien jakelua yksityishenkilöille säännöstellen nykyistä pienempinä pakkausmäärinä. Voisi myös olla tarpeen ohjeistaa ison jodipurkin jo ostaneita kansalaisia jakamaan ylimääräiset joditabletit läheistensä kesken. 

Jodin säilyvyydeksi ilmoitetaan 3—4 vuotta eli varalle hankitut joditabletit on uusittava tiheään. Kuitenkin aiemmin on uutisoitu, että sosiaali- ja terveysviraston analyysit ovat osoittaneet joditablettien olevan käyttökelpoisia vielä vuosia parasta ennen -päiväyksen jälkeen. On todennäköistä, että yhdet ja samat ihmiset ostavat joditabletteja yhä uudelleen ja apteekkien jodivarasto ohjautuu siten rajalliselle osalle kotitalouksia. Jos ministeriöllä on tietoa jodin pidemmästä säilyvyydestä, siitä olisi tärkeää tiedottaa kansalaisille, jotta tabletteja jo aiemmin ostaneet eivät heittäisi niitä roskiin turhaan. 

STM:n tehtävänä on vastata, johtaa, valvoa ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. STM:n vastuulla on myös turvata väestön toimeentuloturva ja toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten, laitosten ja kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmius varmistetaan muun muassa valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin. Kuntien ja hyvinvointialueiden on vaikea toteuttaa tätä valmistautumista, jos osviitta uudesta ohjeistuksesta annetaan vasta median tiedotustilaisuudessa. 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomessa joditabletteja riittävästi väestön tarpeisiin niin, että ne ovat myös kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, jos tilanne sitä vaatii,

mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, jotta joditabletteja on riittävästi väestön tarpeisiin,

onko hallitus toiminut aktiivisesti jodivarastojen täydentämiseksi ja mitä hallitus on tehnyt lasten joditablettivahvuuksien saamiseksi ulkomailta,

miten ja missä vaiheessa hallitus on varmistanut Huoltovarmuuskeskuksen, eri toimijoiden ja kansalaisten jodivarastojen ajantasaisuuden ja riittävyyden,

miten vastuut on määritelty ja miten viranomaisyhteistyöstä on sovittu STM:n, Fimean, THL:n, Huoltovarmuuskeskuksen, STUKin ja pelastusviranomaisten kesken ja miten ohjeistus kuntiin on toteutettu jodiasiassa,

miten hallitus varmisti ennen kansalaisille annettua suositusta joditablettien hankkimisesta apteekkien ja lääkeyritysten mahdollisuuden vastata suureen kysyntäpiikkiin,

miten sote-muutoksen siirtymävaiheessa varaudutaan ja toteutetaan joditablettien varastointi, organisointi ja jakelu,

onko hallitus harkinnut joditablettien saatavuuden porrastamista apteekeista, kun menossa on Ukrainan kriisi ja tulee äkkiä kehotus hankkia niitä,

kuinka hallitus aikoo toimia, että saatavuus ja jakelu kohdentuisivat paremmin riskissä oleviin ikäryhmiin,

onko hallituksella tietoa jodin mahdollisesti pidemmästä säilyvyydestä kuin mitä pakkauksissa lukee, 

miten mahdollisessa ydinvoimaonnettomuustilanteessa jodin jakelu on suunniteltu toteutettavaksi, jos kotitaloudet eivät ole voineet siihen varautua saatavuusongelmien takia ja

mitkä tahot ovat olleet mukana STM:n jodiasiaan liittyvässä työryhmässä ja mistä työryhmän muistiot ja loppuraportti ovat saatavissa?

Helsingissä 12.10.2022 

Mia Laiho kok 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys Venäjän vastaisen rajan turvaamisesta aidalla

Eduskunnan puhemiehelle

Rajan vartioiminen on yksi valtion tärkeimmistä perustehtävistä. Kokoomus ehdotti jo vuosi sitten, että Suomen tulisi rakentaa aita itärajalle ennaltaehkäisemään siirtolaiskriisiä. Myös Rajavartiolaitos ehdotti syyskuun lopussa, että tätä raja-aitaa ryhdyttäisiin rakentamaan viipymättä. Koska rakentamiseen on ennakoitu kestävän kahdesta kolmeen vuotta, olisi aluksi järkevää rakentaa kokeeksi lyhyempi aita kaikista kriittisimpään kohtaan rajaa.

Suomella on maarajaa Venäjän kanssa 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että 10–20 prosenttia rajasta olisi perusteltua aidata. Aidattavaksi voisi tulla siis noin 250 kilometriä, pääosin Kaakkois-Suomeen ja virallisten rajanylityspaikkojen ympärille. Aita helpottaisi rajan valvontaa ja auttaisi vartijoita reagoimaan nopeammin mahdollisiin luvattomiin ylityksiin. Häiriötilanteessa aita myös tukisi tilanteen hallintaa.

Kun kokoomus esitti aidan rakentamista, ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. Jos myös Suomeen olisi tullut runsaasti turvapaikanhakijoita ja heidät olisi haluttu käännyttää rajalla ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, palautuksesta olisi voinut tulla hankalaa. Ja mikäli nämä ihmiset olisivat jo päässeet Suomen puolelle, naapurimaa ei olisi välttämättä ottanut heitä takaisin.

Venäjän hybridivaikuttaminen ei valitettavasti tule vähentymään tulevaisuudessakaan ja syksyn 2021 tapahtumat voivat toistua myös meidän rajallamme. Esimerkiksi nyt syyskuussa itärajan ylitse on tullut kymmeniätuhansia venäläisiä, suurin osa turisteja, mutta joukossa on ollut myös heitä, jotka ovat anoneet turvapaikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aidan rakentamiseksi itärajalle?

Helsingissä 04.10.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Terhi Koulumies