kirjallinen kysymys – Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys koronarokotteiden sekä Paxlovid-lääkkeen jakelusta

Jätimme kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden sekä Paxlovid-koronalääkkeen jakelusta eduskunnalle. Voit lukea kysymyksen tästä julkaisusta.

Eduskunnan puhemiehelle

Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on arvioinut endeemisen koronan eli vapaasti leviävien, toistuvien koronatartuntojen taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Hänen laskelmansa osoittavat, että toistuvat koronatartunnat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, minkä lisäksi vaikutukset kasvavat ajan myötä. Suurin osa tuotannon menetyksistä johtuu toistuvista sairastumisesta, loput tulevat pitkäkestoisesta koronasta johtuvista poissaoloista tai vajaatyökykyisyydestä. Koronan toistuvan sairastamisen tuotantotappiot nousevat Ripatin laskelmien mukaan yli kolmeen prosenttiin BKT:stä.

Koronaan sairastumista kannattaa siis ennaltaehkäistä. Euroopan lääkevirasto suositti jo syyskuussa uuteen koronavarianttiin päivitetyn tehosterokotteen antamista kaikille yli viisivuotiaille riippumatta siitä, kuinka monta rokotetta he ovat aiemmin saaneet.

Myös Yhdysvaltojen kansanterveydestä vastaava virasto CDC hyväksyi syyskuussa uuteen varianttiin päivitettyjen koronarokotteiden käytön. Tehosteen voi halutessaan käydä ottamassa jokainen yli kuusi kuukautta vanha amerikkalainen. CDC kannusti kansalaisia käymään hakemassa rokotuksen toteamalla, että rokotus on paras tunnettu keino torjua riskiä kuolla tai joutua sairaalaan koronan sairastamisen seurauksena. Virasto lisäsi, että rokottautuminen vähentää myös riskiä saada long covid. CDC kehotti kaikkia, jotka eivät ole saaneet koronarokotusta kahta kuukautta aiemmin, hakemaan tehosteen pikimmiten. Myös esimerkiksi naapurimaamme Viro tarjoaa tehosterokotteita vapaasti halukkaille.

Suomessa näin ei tehdä, vaan tehosterokotteen saaminen on estetty valtaosalta kansalaisia. THL sallii uuden tehosterokotteen antamisen vain 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Lisäksi koronarokotteen jakelu on kytketty influenssarokotteen antamiseen samalla kertaa hyvinvointialueilla eli rokotuksen saaminen viivästyy käytännössä loppuvuoteen. Suomessa koronarokotusta ei ole myöskään mahdollista hakea omakustanteisesti yksityiseltä lääkäriasemalta, vaan Suomessa on jopa mieluummin tuhottu rokotteita.

Myös PCR-testiin pääsy on nykyään Suomessa erittäin vaikeaa, paitsi jos päätyy potilaaksi erikoissairaanhoitoon. Se on yhtä vaikeaa myös niille, joilla olisi ikänsä ja perussairauksiensa vuoksi mahdollisuus aloittaa Paxlovid-kuuri koronaan. Paxlovid-kuuri täytyy aloittaa mahdollisimman pian oireiden alettua, viimeistään viiden vuorokauden kuluessa. On arvioitu, että mm. Paxlovidin panttaus kansalaisilta olisi syynä Suomen kansainvälisestikin korkeaan ylikuolleisuuteen pandemian alkamisen jälkeen.

Paxlovid on lääketieteellisissä tutkimuksissa todettu erittäin tehokkaaksi koronan vaikeita tautimuotoja vastaan. Ministeriö on ohjeistanut hyvinvointialueita, että lääkettä voidaan käyttää kliinisen arvion perusteella kaikille niille potilaille, joiden arvioidaan hyötyvän lääkehoidosta. Osa hyvinvointialueista on kuitenkin rajannut mm. hoitokotien iäkkäät pois lääkkeen kohderyhmästä, minkä seurauksena lääkettä vanhenee varastoihin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus mahdollistaa päivitetyn koronarokotteen antamisen kaikille halukkaille,

aikooko hallitus sallia koronarokotteen hankkimisen yksityiseltä omalla kustannuksella kuten muidenkin rokotteiden kohdalla,

paljonko koronarokotteita on tuhottu Suomessa käyttämättöminä tai lahjoitettu pois,

onko hallituksella tarkempaa tietoa hyvinvointialueiden käytännöistä Paxlovid-kuurin mahdollistamisen suhteen,

aikooko hallitus edesauttaa Paxlovid-lääkkeen käytön laajentamista ja myös tiedottaa kansalaisia sen hyödyistä,

onko Suomessa hävitetty vanhentuneita Paxlovid-annoksia tai onko sellainen uhka olemassa, että niitä joudutaan hävittämään käyttämättöminä ja

aikooko hallitus edesauttaa koronan PCR-testausta, mikä mahdollistaisi Paxlovid-lääkkeen käytön lisääntymisen?

Helsingissä 23.10.2023

Terhi Koulumies kok

Mia Laiho kok

Kirjallinen kysymys Business Finlandin rahankäytöstä ja sen valvonnasta

Jätimme yhdessä kokoomusedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen eduskunnalle koskien Business Finlandin rahankäyttöä ja sen valvontaa. Kirjallinen kysymys on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Eduskunnan puhemiehelle

Viikonloppuna uutisoitiin valtion vienninedistämisyhtiö Business Finlandiin liittyvästä kavallusepäilystä. New Yorkissa asuvaa yhtiön entistä työntekijää epäillään veronmaksajien rahojen kavalluksesta miljoonien eurojen edestä. Naisen jäljiltä on kirjanpidossa vuosina 2011—2017 noin 4,8 miljoonan dollarin epäselvyys.

Finpron / Business Finlandin varojen väärinkäytössä on kyse valtavasta yksittäisen työntekijän aiheuttaman vahingosta. Valtio ei kuitenkaan tehnyt kavalluksesta rikosilmoitusta, vaan asiaa alettiin käsitellä Yhdysvalloissa pelkästään siviilikanteena. Menetettyjä rahoja sen avulla tuskin saadaan takaisin, sillä epäilty on hiljattain hakeutunut henkilökohtaiseen konkurssiin.

Olisi tärkeää selvittää se prosessi, joka on mahdollistanut tämän mittaluokan varojen väärinkäytön, ja se, onko tekoon mahdollisesti osallistunut myös muita henkilöitä. Keskusrikospoliisi on kertonut aloittaneensa esiselvityksen Finpron / Business Finlandin tytäryhtiön toiminnasta. KRP selvittää nyt, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja ovatko Suomen viranomaiset toimivaltaisia käsittelemään asiaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko valtionhallinnossa tehty omaa selvitystä siitä, miten tämänkaltainen varojen väärinkäyttö on ollut mahdollista,

mitä tästä kavallusepäilystä on opittu ja

miten Business Finlandin ja valtion muun rahankäytön valvontaa kehitetään sen vastuullisuuden varmistamiseksi?

Helsingissä 26.9.2023

Terhi Koulumies kok

Tere Sammallahti kok

Mia Laiho kok

Oskari Valtola kok

Ville Väyrynen kok

Pauli Kiuru kok

Juha Hänninen kok

Kirjallinen kysymys koirahyökkäyksiin puuttumisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Koirien ihmisiin ja toisiin eläimiin kohdistamat hyökkäykset ovat olleet kesän aikana jälleen otsikoissa. Etelä-Saimaa uutisoi 21.8.2023 tapauksesta, jossa lemmikkikoiraan kohdistunut hyökkäys oli johtanut koiranomistajan sydänkohtaukseen. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut lemmikkikoira oli kuollut hyökkäyksessä saamiinsa vammoihin. Vastaavanlaisia tapauksia on uutisoitu tasaiseen tahtiin.

Koirahyökkäys voi johtaa vakaviin vammoihin ja jopa koirien kuolemaan. Vaikka koira selviäisi hengissä hyökkäyksestä, voi edessä olla pitkä hoitojakso, mikä on koiranomistajalle sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta. Koirahyökkäykset kohdistuvat myös ihmisiin. Koiran purema voi aiheuttaa ihmisellekin vakavia vammoja, ja lisäksi puremat tulehtuvat helposti. Yksittäisestä tapauksesta voi aiheutua hyvin pitkäkestoisia seurauksia koirahyökkäyksen uhriksi joutuville.

Korona-aika lisäsi koirien määrää Suomessa. Samalla lisääntyivät erilaiset lieveilmiöt, kuten pentutehtailu. Myös koirien pitämiseen ja käytökseen liittyvät ongelmat ovat olleet kasvussa. Osin tätä selittää koirapopulaation kasvu mutta myös osaamattomien omistajien toiminta ja tietyn tyylisten koirarotujen suosio. Koira on saatettu hankkia liian kevyin perustein ja tutustumatta lainkaan kyseiseen koirarotuun ja sen tyypilliseen käytökseen. Koira- ja ihmissosiaalisuus ovat voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia, joten genetiikalla on merkitystä siihen, miten koira osoittaa aggressiivista käytöstä, joka kohdistuu koiriin ja ihmisiin. Tällaisten koirien omistajien on tunnettava koiransa ominaisuudet ja osattava ennakoida sen kanssa arjessa, sillä näitä ominaisuuksia ei voi koiran kouluttamisella poistaa.

Koirahyökkäyksistä tarvitaan aiempaa laajempaa tilastointia. On tärkeää ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kannalta tilastoida, mitkä rodut aiheuttavat eniten hyökkäyksiä. Myös sekarotuisten rekisteröimättömien koirien kohdalla on tilastoitava tarkemmin, minkä rotuinen tai tyyppinen koira on kyseessä. Kahden eri taistelukoirarodun risteytys ja pienten rauhallisten seurakoirarotujen risteytys tilastoidaan samalla tavoin ”sekarotuiseksi”, eikä se anna riittävää tietoa siitä, minkä tyyppiset koirat erottuvat hyökkäysten määrässä.

Koirahyökkäyksistä on saatava aina tieto viranomaisille. Nykytilanteessa sama koira ehtii usein hyökätä monta kertaa, ennen kuin viranomainen pystyy puuttumaan tilanteeseen.

Jotkin taistelukoirat, kuten pitbullrotuiset koirat, on kielletty jo Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Norjassa, Ranskassa ja Saksassa. Kyseisiä koiria ei ole sallittua tuoda maahan eikä niitä ole sallittua omistaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koirahyökkäyksiin puuttumiseksi,

aikooko hallitus arvioida taistelukoirarotujen hallussapidon ja kasvattamisen rajoittamista Suomessa tai vähintään määritellyn koulutuksen vaatimista näiden rotujen omistajilta ja

miten hyökkäyksistä saatavaa tietoa aiotaan kerätä ja hyödyntää päätöksenteossa aiempaa paremmin?

Helsingissä 25.8.2023

Terhi Koulumies kok

Mia Laiho kok

Kirjallinen kysymys pakottavan kontrollin, kunniakontrollin ja kunniaväkivallan tunnistamisesta ja niihin puuttumisesta

Vihdin Nummelassa tehtyä henkirikosta, jonka oikeuskäsittely alkoi viime vuoden lopussa, on pidetty Suomen ensimmäisenä kunniamurhana. Kunniaväkivaltaa tapahtuu Suomessa kuitenkin paljon enemmän. Sen tunnistaminen on haastavaa, eikä kaikkia muotoja tunnisteta vieläkään. Ihmisoikeusliiton mukaan Suomi ei tee riittävästi kunniamurhien ehkäisemiseksi. Pakottavaan kontrolliin ja kunniaväkivaltaan tulee myös puuttua kovemmilla rangaistuksilla.

Kunniaväkivalta ja kunniaan liittyvä kontrolli ei ole vain fyysistä vakivaltaa, joka on usein helpoimmin tunnistettavaa, vaan kyseessä on tätä huomattavasti laajempi ilmiö, jossa väkivallanteot ovat vain sen näkyvin osa. Kyse on kokonaisvaltaisesta kontrollista. Kontrolli voi kohdistua omaan puolisoon, perheenjäseneen tai sukulaiseen. Kunniakontrollissa keskiössä on erityisesti tyttöjen ja naisten kuviteltu ”siveellisyys”, joka on kytköksissä perheen kunniaan. Kunnian puolustaminen väkivallalla nähdään oikeutettuna ja jopa välttämättömänä.

Erityisesti tyttöjen ja naisten käytöksen nähdään kontrollia harjoittavassa yhteisössä vaikuttavan suoraan perheen, suvun ja yhteisön kunniaan. Tämä voi tarkoittaa pukeutumisen, vapaa-ajanviettotapojen, ystävyyssuhteiden ja seurustelusuhteiden rajoittamista, puhelimen ja viestien läpikäymistä ja yleisesti ottaen kaikkea arkiseen elämään liittyvien toimintojen kontrollointia. Kontrolli voi olla hienovaraisia vihjauksia, kiristämistä, henkistä väkivaltaa tai eristämistä. Kunniaväkivaltaa voivat kohdata myös miehet. Kunniaväkivaltaa kohdistetaan etenkin uskonnollisen yhteisönsä jättäneisiin sekä seksuaalivähemmistöön kuuluviin miehiin.

Poliisin tietoon tulleet vakavat väkivallanteot, pahimmillaan henkirikokset, ovat ilmiön näkyvin osa. Paljon enemmän on kuitenkin Suomessa eläviä tyttöjä ja naisia, joita kontrolloidaan tavoilla, jotka eivät välity viranomaisten tietoon. Kontrollin muodot eivät kaikissa tapauksissa ole nykyään kriminalisoituja. Ei ole laitonta estää teini-ikäistä nuorta viettämästä aikaa kavereidensa kanssa tai käymästä elokuvissa. Jatkuvat ja ylimitoitetut rajoitukset, joiden motiivina ei ole lapsen ja nuoren ikätasoisen kehityksen turvaaminen, vaan perheen kunnian säilyttäminen, ovat kuitenkin haitallisia ja jättävät pitkäkestoiset jäljet. Kontrollointi voi ulottua myös aikuisiin perheenjäseniin.

Kaiken väkivallan tarkoituksena on pyrkiä alistamaan ja kontrolloimaan toista ihmistä. Kunniaväkivalta liittyy laajempaan ”pakottavan kontrollin” (englannin ”coercive control”) ilmiöön. Mm. Isossa-Britanniassa pakottava kontrolli on jo kriminalisoitu. Pakottavaa kontrollia voi esiintyä osana kunniaväkivaltaa, mutta myös ilman sitä. Pakottava kontrolli voi tarkoittaa toimintaa, jossa puoliso kontrolloi pukeutumista, ajankäyttöä, sitä, mitä toinen saa nähdä tai tehdä, hänen ihmissuhteitaan, rahankäyttöään, töidentekoa ja kaikkea yksilön arkeen ja elämään liittyviä valintoja. Fyysinen väkivalta on vain yksi, vaikka usein näkyvin lähisuhdeväkivallan muoto. Sitä on usein edeltänyt ja sen rinnalla tapahtuu henkistä väkivaltaa, kuten kontrollointia, alistamista ja rajoittamista.

Parisuhdeväkivallan rinnalla esiintyvään puolison kontrollointiin on tärkeää puuttua. On kuitenkin huomattava ”tavanomaisen” parisuhde- ja lähisuhdeväkivallan ero kunniaväkivaltaan. Ensimmäisessä on kyseessä yhden ihmisen toiminta. Jälkimmäisessä on kyseessä järjestelmällisempi, lukuisten ihmisten harjoittama sorto. Keskeistä on ympäröivän yhteisön suhtautuminen — kunniaväkivaltaa harjoittava henkilö ei välttämättä kohtaa yhteisönsä sisällä paheksuntaa. Varsinkin kunniakulttuuriin kasvaneet pojat saattavat oppivat haitallisia käytös- ja ajatusvinoutumia, jotka johtavat näkemään tytöt ala-arvoisempina kuin pojat. Tiedämme tutkimusten perusteella, että aikuisten ihmisten ajatusmalleja on vaikeaa muokata, ellei ihmisellä itsellään ole halua muuttua.

Väkivaltaisessa ihmissuhteessa elävän voi olla hyvin vaikeaa päästä eroon haitallisesta ihmissuhteesta. Kun ihmisen sortamiseen ja väkivaltaiseen kohteluun osallistuu lukuisia ihmisiä, on irtaantuminen, avun saaminen ja väkivallan loppuminen vielä paljon suuremman ponnistelun takana. Ihminen voi joutua eroon koko siihenastisista sosiaalisista turvaverkoistaan ja ihmissuhteistaan. Tällaiset ihmiset tarvitsevat paljon nykyistä enemmän apua väkivallan piiristä irti pääsemiseen ja traumojen käsittelyyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hyvin Suomessa nykyisin tunnistetaan pakottava kontrolli henkisen väkivallan ilmentymänä ja toisaalta kunniaväkivalta,

miten parisuhteissaan ja lähisuhteissaan pakottavaa kontrollia kokevia ihmisiä voitaisiin auttaa nykyistä paremmin,

onko lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä sekä yleisemmin viranomaisilla keinot tunnistaa pakottavaa kontrollia ja kunniaväkivaltaa sekä puuttua siihen,

millä lainsäädännöllisillä keinoilla näihin väkivallan muotoihin voitaisiin puuttua paremmin,

tulisiko pakottavasta kontrollista ja kunniaväkivallasta tehdä rikosten rangaistusten koventamisperuste,

millä keinoin kunniaväkivaltaan syyllistyneitä ihmisiä autetaan vankiloissa ja

tunnistetaanko väkivallan erityispiirteet ja yhteisön merkitys väkivallanteon taustalla?

Helsingissä 11.1.2023

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys suomalaisten koulujen tilanteesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen suomalaisten koulujen tilanteesta. Kysymyksen sisältö on luettavissa alta.

Koulujen levoton ilmapiiri herättää jatkuvaa keskustelua kansalaisten parissa. Huolestuneita ovat niin vanhemmat, opettajat, lapset kuin tutkijatkin.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nykyiselle kouluilmapiirin levottomuudelle on pidetty inkluusiota ja erityisluokkien lakkauttamista. Inkluusiota puolustellaan julkisuudessa sillä, että se toimisi, mikäli resurssit olisivat riittävät. Herää kysymys, mikä on se määrä resursseja, jotta inkluusio toimisi paremmin kuin aiemmat erityisluokat? Jos inkluusion edistäminen on ollut hallituksen mielestä tärkeää, miksi sitä ei ole toteutettu tällä hallituskaudella? Miksi resurssit on sen sijaan ohjattu siihen, että hyvätuloisten perheiden lapset saavat maksuttomat lukiokirjat?

Tuen tarve lisääntyy jatkuvasti. Jos nyt tarvitaan 200 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta, niin mikä on tilanne viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Olisi ensiarvoisen tärkeää puuttua ongelman juurisyihin, muuten inkluusiosta saadaan loputon kuluerä. Sen toimimattomuutta voidaan muuten aina perustella riittämättömällä rahoituksella ja sen toimimattomuus heijastuu yhä laajempaan joukkoon lapsia ja nuoria, kun oppitunnit muuttuvat koko ajan levottomimmiksi.

Tilastokeskuksen (8.6.2021) mukaan joka viidennes oppilaista sai joko tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2020. Määrät ovat kasvussa ja tämä on huolestuttava ilmiö, jota ei voi selittää vain sillä, että oppimisen vaikeudet havaitaan aiempaa helpommin. Koulutuspoliittisia päätöksiä tulisi tehdä lasten etu edellä, ei tiettyyn ideaaliin lukkiutuen. On tärkeää kuunnella asiassa alansa ammattilaisia, jotka tekevät käytännön työtä. Opettajien viesti inkluusiosta on melko yksiselitteinen.

Inkluusion lisäksi suomalaisissa kouluissa haastetta tuo liialliseen itsenäisyyteen painottuva opetussuunnitelma. On epärealistista ajatella, että keskiverto peruskouluikäinen lapsi tai nuori pystyisi itseohjautumaan ja vastaamaan omasta oppimisestaan. Se on vaikeaa jopa monelle korkeakoulussa opiskelevalle aikuiselle ja vaatii vahvan perustason osaamisen sekä itsetuntemuksen. Peruskoulun tulisi olla paikka, jossa tämä perustaso saavutetaan eikä oppiminen jää kiinni siitä, ovatko oppilaan itsensä johtamisen taidot vielä hyvät. On aikuisen tehtävä ohjata ja asettaa rajoja ja lapsen tulisi saada keskittyä oppimiseen, eikä oppimisen opetteluun.

Lapset ja nuoret altistuvat nyky-yhteiskunnassa jatkuvalle ärsyketulvalle. Älylaitteet ja sosiaalinen media tuovat jatkuvia keskeytyksiä ja opiskeluun on vaikeaa syventyä. Luokassa oleva levottomuus, opetuksen jatkuvat keskeytymiset ja erilaiset käytöshäiriöt keskeyttävät opiskelun monta kertaa oppitunnin aikana. Jatkuvien keskeytysten ja liiallisten aistiärsykkeiden tiedetään vaikuttavan negatiivisesti ihmisten muistiin ja keskittymiskykyyn sekä johtavan jopa uupumiseen. Näitä oireita aiheutuu myös aikuisille ihmisille ja on erityisen huolestuttavaa, että lasten kehittyvät aivot altistuvat tällaiselle kuormitukselle.

Helsingin Sanomat uutisoi 27.11. Lauttasaaren yhteiskoulusta, jossa puhelimien epäasiallinen käyttö oppitunneilla kiellettiin. Uutisen mukaan oppilaiden keskittymiskyky on sen jälkeen parantunut, eikä tulos yllätä. Tällaisesta käytännöstä pitäisi ehdottomasti tehdä valtakunnallisesti sitova. Ei ole yhdenvertaisuutta lisäävää, että lasten ja nuorten mahdollisuus häiriöttömämpään koulutyöhön riippuu kunkin koulun omista käytänteistä. Kaikille pitää pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman samanlaiset puitteet koulutyölle.

Siinä, missä Suomi oli koulutuksen mallimaa 15 vuotta sitten, katseet ovat kääntyneet nyt Viroon. Kun tarkastellaan Viron menestystä PISA-tuloksissa, nousevat esille perinteinen opetustapa sekä opettajien ja koulun arvostus ja usko siihen, että kouluttautuminen kannattaa. Virossa kouluvuoden ensimmäinen koulupäivä on juhlapäivä, joka heijastelee yhteiskunnallista ilmapiiriä koulutuksen ympärillä. Nämä ovat asioita, jotka ovat valitettavasti suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina menettäneet merkitystään.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten suomalaisen koulujärjestelmän toimivuus palautetaan,

miten suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiriä myönteisemmäksi koulua ja koulutuksen merkitystä kohtaan ja

mihin perustuu oletus siitä, että 200 miljoonan pysyvät lisämenot inkluusioon tekee siitä erityisluokkia toimivamman järjestelyn?

Helsingissä 14.12.2022

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys koronakuolemista

Suomalaisten ylikuolleisuus on kasvussa. Myös koronaan kuollaan nyt ennätyksellisesti, samaan aikaan kun rokotekattavuus heikkenee. Lisäksi sairaalaan joutuvien koronapotilaiden määrä on kasvanut ja koronapositiivisten määrä on ollut pitkään korkea. Hyvät käytännöt pandemian hillitsemiseksi, kuten FFP2-maskien käyttö, sisätilojen tuulettaminen ja riittävä karanteeniaika sairastuneena ja oireisena tuntuvat jo unohtuneen. Suomessa ei myöskään anneta halukkaille koronan tehosterokotteita yhtä laajalti, kuten muissa maissa.

17.11.2022 Suomessa oli tilastoitu jo 7 173 koronakuolemaa, joista 260 oli raportoitu kyseisen viikon aikana. Luku on todella suuri. Sitä edeltäneellä viikolla koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia raportoitiin 172. Aiemmin THL on arvioinut, että 40 % niistä ei olisi koronakuolemia, mutta edes arvostettu Reutersin faktantarkistus (16.11.2022) ei kuitenkaan löytänyt tukea sellaiselle väitteelle.

Suomen koronakuolleisuus on nykyään moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi Norjassa koronakuolleisuus on vain kuudesosa Suomen kuolleisuudessa, vaikka kuolleisuus kehittyi vielä vuoteen 2022 asti samaan tahtiin molemmissa maissa. Kehitykselle on löydettävissä myös todennäköinen syy. Samaan aikaan, kun Suomen koronakuolleisuus kääntyi nousuun, Suomessa luovuttiin koronatartuntojen torjunnasta.

Sama kehitys näkyy ylikuolleisuustilastoissa — vuoden 2022 alusta Suomessa on ollut selkeää ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Esimerkiksi kun katsotaan kuolleisuutta 100 000:ta ihmistä kohden, kuolleisuus ikäryhmissä 75—84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat on kasvanut 10—14 % viime vuoteen verrattuna. Mm. Kansanterveyslaitoksen entinen osastonjohtaja, tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen onkin laskenut, että ylikuolemien määrä on ollut Suomessa vuoden 2021 loppupuoliskolta lähtien suurempi kuin koskaan rauhan aikana.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä koronakuolleisuuden ja koronatartuntojen hillitsemiseksi?

Helsingissä 23.11.2022

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys joditablettien riittävyydestä ja varautumisesta

Jätimme Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laihon kanssa kirjallisen kysymyksen joditablettien riittävyydestä, varautumisesta sekä tiedottamisesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi eilen 11.10.2022 päivitetyn ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. STM suosittaa kotitalouksia hankkimaan joditabletteja apteekista kotiinsa varastoon enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Säteilyvaaratilanteessa suurin riski on pienillä lapsilla ja sikiöillä. Suomen markkinoilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa kaliumjodidin vahvuutta. Kyseisen ikäryhmän suojaus tullaan toteuttamaan julkisilla hankinnoilla, mutta epäselvää on, onko valtiollakaan kaikille alle 3-vuotiaille soveltuvia joditabletteja varastossa ja kuinka jakelu hoidetaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

STM:n antoi suosituksen hankkia lääkejodia säteilyvaaratilanteen varalle samaan aikaan, kun mediassa spekuloitiin ydinaseiden käytön mahdollisuudesta. Hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että suositus saa ihmiset lähtemään apteekkiin, ja niinpä hyllyt ostettiin tyhjiksi ja moni jäi ilman tabletteja. Jodin normaali menekki apteekeissa on vähäistä ja apteekkien normaali varastomäärä on pieni. Apteekit eivät pysty vastaamaan, jos kaikki haluavat täydentää varastoja samana päivänä.

Yliopiston Apteekki joutui jo säännöstelemään jodin myyntiä niin, että yhdelle henkilölle myydään vain yksi 100 tabletin purkki tai kaksi 20 tabletin purkkia eli 40 tablettia. Savon apteekkarin mukaan jotkut asiakkaat haluaisivat ostaa useammankin jodipakkauksen kerralla ja rauhoittuvat vasta, kun heille kerrotaan, että pienikin jodipakkaus sisältää 10 aikuisen annoksen. Ilmiö on kansainvälinen, sillä myös mm. Norjan media on uutisoinut, että Jodix-tabletit ovat olleet loppuunmyytyjä useimmissa apteekeissa. Seuraava toimitus, josta Norjan lääkevirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna, saapuu 20. huhtikuuta. Epäselvää on, onko Suomessakaan riittävästi joditabletteja riskiryhmille ja koko väestölle ja kohdentuuko se aidosti riskissä oleville ihmisille.

Yksi henkilö tarvitsee radioaktiivisen laskeuman uhatessa vain yhden, korkeintaan kaksi joditablettia. Hallituksen kannattaisikin tässä tilanteessa harkita joditablettien jakelua yksityishenkilöille säännöstellen nykyistä pienempinä pakkausmäärinä. Voisi myös olla tarpeen ohjeistaa ison jodipurkin jo ostaneita kansalaisia jakamaan ylimääräiset joditabletit läheistensä kesken.

Jodin säilyvyydeksi ilmoitetaan 3—4 vuotta eli varalle hankitut joditabletit on uusittava tiheään. Kuitenkin aiemmin on uutisoitu, että sosiaali- ja terveysviraston analyysit ovat osoittaneet joditablettien olevan käyttökelpoisia vielä vuosia parasta ennen -päiväyksen jälkeen. On todennäköistä, että yhdet ja samat ihmiset ostavat joditabletteja yhä uudelleen ja apteekkien jodivarasto ohjautuu siten rajalliselle osalle kotitalouksia. Jos ministeriöllä on tietoa jodin pidemmästä säilyvyydestä, siitä olisi tärkeää tiedottaa kansalaisille, jotta tabletteja jo aiemmin ostaneet eivät heittäisi niitä roskiin turhaan.

STM:n tehtävänä on vastata, johtaa, valvoa ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. STM:n vastuulla on myös turvata väestön toimeentuloturva ja toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten, laitosten ja kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmius varmistetaan muun muassa valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin. Kuntien ja hyvinvointialueiden on vaikea toteuttaa tätä valmistautumista, jos osviitta uudesta ohjeistuksesta annetaan vasta median tiedotustilaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomessa joditabletteja riittävästi väestön tarpeisiin niin, että ne ovat myös kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, jos tilanne sitä vaatii,

mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, jotta joditabletteja on riittävästi väestön tarpeisiin,

onko hallitus toiminut aktiivisesti jodivarastojen täydentämiseksi ja mitä hallitus on tehnyt lasten joditablettivahvuuksien saamiseksi ulkomailta,

miten ja missä vaiheessa hallitus on varmistanut Huoltovarmuuskeskuksen, eri toimijoiden ja kansalaisten jodivarastojen ajantasaisuuden ja riittävyyden,

miten vastuut on määritelty ja miten viranomaisyhteistyöstä on sovittu STM:n, Fimean, THL:n, Huoltovarmuuskeskuksen, STUKin ja pelastusviranomaisten kesken ja miten ohjeistus kuntiin on toteutettu jodiasiassa,

miten hallitus varmisti ennen kansalaisille annettua suositusta joditablettien hankkimisesta apteekkien ja lääkeyritysten mahdollisuuden vastata suureen kysyntäpiikkiin,

miten sote-muutoksen siirtymävaiheessa varaudutaan ja toteutetaan joditablettien varastointi, organisointi ja jakelu,

onko hallitus harkinnut joditablettien saatavuuden porrastamista apteekeista, kun menossa on Ukrainan kriisi ja tulee äkkiä kehotus hankkia niitä,

kuinka hallitus aikoo toimia, että saatavuus ja jakelu kohdentuisivat paremmin riskissä oleviin ikäryhmiin,

onko hallituksella tietoa jodin mahdollisesti pidemmästä säilyvyydestä kuin mitä pakkauksissa lukee,

miten mahdollisessa ydinvoimaonnettomuustilanteessa jodin jakelu on suunniteltu toteutettavaksi, jos kotitaloudet eivät ole voineet siihen varautua saatavuusongelmien takia ja

mitkä tahot ovat olleet mukana STM:n jodiasiaan liittyvässä työryhmässä ja mistä työryhmän muistiot ja loppuraportti ovat saatavissa?

Helsingissä 12.10.2022

Mia Laiho kok

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys Venäjän vastaisen rajan turvaamisesta aidalla

Eduskunnan puhemiehelle

Rajan vartioiminen on yksi valtion tärkeimmistä perustehtävistä. Kokoomus ehdotti jo vuosi sitten, että Suomen tulisi rakentaa aita itärajalle ennaltaehkäisemään siirtolaiskriisiä. Myös Rajavartiolaitos ehdotti syyskuun lopussa, että tätä raja-aitaa ryhdyttäisiin rakentamaan viipymättä. Koska rakentamiseen on ennakoitu kestävän kahdesta kolmeen vuotta, olisi aluksi järkevää rakentaa kokeeksi lyhyempi aita kaikista kriittisimpään kohtaan rajaa.

Suomella on maarajaa Venäjän kanssa 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että 10–20 prosenttia rajasta olisi perusteltua aidata. Aidattavaksi voisi tulla siis noin 250 kilometriä, pääosin Kaakkois-Suomeen ja virallisten rajanylityspaikkojen ympärille. Aita helpottaisi rajan valvontaa ja auttaisi vartijoita reagoimaan nopeammin mahdollisiin luvattomiin ylityksiin. Häiriötilanteessa aita myös tukisi tilanteen hallintaa.

Kun kokoomus esitti aidan rakentamista, ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. Jos myös Suomeen olisi tullut runsaasti turvapaikanhakijoita ja heidät olisi haluttu käännyttää rajalla ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, palautuksesta olisi voinut tulla hankalaa. Ja mikäli nämä ihmiset olisivat jo päässeet Suomen puolelle, naapurimaa ei olisi välttämättä ottanut heitä takaisin.

Venäjän hybridivaikuttaminen ei valitettavasti tule vähentymään tulevaisuudessakaan ja syksyn 2021 tapahtumat voivat toistua myös meidän rajallamme. Esimerkiksi nyt syyskuussa itärajan ylitse on tullut kymmeniätuhansia venäläisiä, suurin osa turisteja, mutta joukossa on ollut myös heitä, jotka ovat anoneet turvapaikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aidan rakentamiseksi itärajalle?

Helsingissä 04.10.2022

Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys sähkön hinnasta ja saatavuudesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnasta ja saatavuudesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä blogipostauksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkön korkea ja alati kasvava hinta huolestuttaa suomalaisia ja ihan syystä. Sähköstä on tulossa pulaa tulevana talvena ja se johtaa ainakin sähkön hinnan nousuun, ehkä jopa sen säännöstelyyn.

EU kokousti hiljattain ja päätti, että sähköä pitäisi alkaa säästää. Suomen hallitus aloittikin kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan ja kehotti ihmisiä lukemaan kirjaa taskulampun varassa ja käyttämään papiljotteja kihartimen sijasta. Näistä ylilyönneistä huolimatta on tottakai niin, sähköä kannattaa aina pyrkiä säästämään.

Sähkönsäästökampanja kannattaisi kuitenkin aloittaa esimerkinomaisesti julkisista tiloista. Jos uutisten säikäyttämät ihmiset nyt laittavat kylpyhuoneistaan lämmityksen pois päältä, niin siitä on seurauksena vielä kalliimmaksi tulevia kosteus- ja homevaurioita.

Sähkönsäästön lisäksi EU:ssa aletaan ilmeisesti valmistella ns. windfall-veroa sähkölle. Se olisi todella huono päätös suomalaisille. Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa kuluttajalle, se on vain uusi vero energiayrityksille ja saattaa pahimmillaan jopa nostaa hintoja. Yksi uhkakuva on, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU, eikä kukin maa itse. Se olisi pahimmillaan vähän kuin uudenmuotoinen ’elvytysrahasto’, jossa EU keräisi rahaa Suomesta verona ja jakaisi rahat muille maille.

Windfall-veron taustalla on myös ideologia, jonka mukaan energian kuuluu olla mahdollisimman kallista, jotta ihmiset alkavat vähentää energiankulutustaan. Lisäksi taustalla on korkean veroasteen ihannointia, jolloin julkinen valta voi jakaa yksityisiltä keräämänsä rahat edelleen tukina poliittisten tavoitteidensa mukaan.

Yksi tehokkaista ratkaisuista energian hintakriisiin olisi sähkön kuluttajahinnoille asetettava tilapäinen hintakatto. Periaatteessa siitä pitäisi päättää EU-tasolla, mutta hintakatto voisi olla myös Pohjoismaiden laajuinen. Tästä pitäisi tehdä päätös pikaisesti. Valitettavasti tämä kaikista järkevin päätös ei nyt näytä etenevän lainkaan.

Energian saatavuuden varmistamiseksi pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki tarjolla oleva kapasiteetti tulevana talvena. Siten voisimme torjua sähkön loppumista kaikista pahimpaan aikaan. Suomella olisi reservissä voimaa tarjolla jopa ydinvoimalan verran. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole suostunut ottamaan tätä tehoreserviä käyttöön. Se tulee johtamaan suomalaisille kalliiseen ja kylmään talveen. Haluttomuuden taustalla ottaa tehoreservi käyttöön on ilmeisesti halu ajaa ns. vihreää siirtymää, joka tapahtuu juurikin vähentämällä energiankulutusta korkeiden hintojen avulla.

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on ehdottoman tärkeää pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin kylmä maa. Tänä poikkeuksellisena talvena ilmastotavoitteet voisi laittaa syrjään muutamiksi kuukausiksi ja ottaa hetkeksi käyttöön kaikki energianlähteet, vaikka ne olisivatkin fossiilisia. Samalla pitäisi aktiivisesti edistää uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sillä niiden tuottama sähkö ei pahenna kasvihuoneilmiötä.

Tämä talvi on täysin poikkeuksellinen. Energiakriisin alkulähde on Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja energiasodassa Eurooppaa kohtaan. Tässä akuutissa kriisissä pitäisi laittaa hetkeksi etusijalle oman maan kansalaisten kriittisimmät tarpeet ja varmistaa, että perusinfrastruktuuri toimii Suomessa eli että täällä riittää energiaa kohtuulliseen hintaan ensi talvena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi hallitus on haluton ottamaan tehoreserviä käyttöön energian saatavuuden turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi, ajaako hallitus aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa sähkön kuluttajahinnalle tilapäistä hintakattoa ja ei kai hallitus aio hyväksyä windfall-veroa sähkölle ylipäätään, eikä varsinkaan siten, että sen tuotto saattaisi ohjautua muihin maihin?

Helsingissä 14.09.2022

Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys eläinsuojelulain uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinsuojelulainsäädäntömme vaatii uudistusta. Tämänhetkinen eläinsuojelulaki on liki 20 vuotta vanha, ja uudistustarpeita on niin lemmikki-, tuotanto- ja käyttöeläimiin kuin niiden pitoonkin liittyen.

Nykyinen lainsäädäntömme kohtelee lemmikkieläimiä esineinä. Ilta-Sanomat uutisoi 10.5.2022 tapauksesta, jossa pittbull-rotuinen koira oli raadellut villakoiran kuoliaaksi. Villakoiran menettäminen tulkittiin käräjäoikeudessa esinevahingoksi, ja hovioikeudessa omistaja sai lisäksi korvauksen tunnearvoltaan tärkeästä koirasta. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan huomioi sitä, että toinen koira on aiheuttanut toiselle erittäin kivuliaan lopun, sillä kuolemaan johtanut raatelu kesti kauan. Kyse ei ole vain ihmisille aiheutuvasta henkisestä kärsimyksestä, vaan raadellulle koiralle aiheutuvasta kivusta. Lainsäädännön tulisi kohdella eläviä elämiä tuntevina olentoina, jotka kykenevät tuntemaan kipua sekä henkisesti kuormittavia tunteita, kuten pelkoa.

Kaikessa eläinsuojeluviranomaisten toiminnassa eläimen etu tulisi asettaa aina ensimmäiseksi. Myös eläinten hyvinvointia ylläpitämään perustetut löytöeläinkodit, joihin voidaan toimittaa karanneita tai omistajaltaan poisotettuja lemmikkejä, ovat mediatietojen mukaan toisinaan syyllistyneet eläinsuojelulain rikkomiseen. Toisaalta eläinsuojelulaissa ei ole määritelty sitä, mitä löytöeläintalossa olevan eläimen tilapäishoitoon tulisi kuulua. Lainsäädäntöä tulisi tältä osin selkeyttää, jotta kaikilta palvelua tarjoavilta yrityksiltä voidaan vaatia samantasoista hoitoa löytöeläimille. Kunnat tulisi velvoittaa ottamaan huomioon muitakin kriteerejä kuin edullinen hinta niiden kilpailuttaessa löytöeläinten hoitopaikkoja tarjoavia yrityksiä. Lisäksi jo nykyisen lain noudattamista tulisi valvoa aiempaa paremmin.

Kissat palautuvat koiria huomattavan paljon harvemmin takaisin omistajilleen. Tämä on osa laajempaa kissojen kohteluun liittyvää ongelmaa: kissat ovat usein edullisia ja niitä on helppo hankkia. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi puuttua tähän asenneongelmaan paremmin. Koirien ja kissojen tulevaisuudessa toteutuvan pakollisen sirutuksen myötä voidaan löytää eläimen omistaja. Jatkuvasti lemmikkiään vapaana ja valvomatta pitäville omistajille voisi seurata nykyistä suuremmat sanktiot lemmikin toistuvasta päätymisestä löytöeläintaloon.

Lainsäädännön tulisi huomioida paremmin myös lemmikkieläinten jalostamiseen liittyvät epäkohdat. Suomessakin on täysin laillista kasvattaa esimerkiksi koirarotuja, joiden rakenne on lähtökohtaisesti lonkka-, kyynär- ja muita luusto- ja nivelkipuja, hengitysvaikeuksia, purentavikoja ja tulehduksia aiheuttava. Valitettavasti vaikuttaa siltä, etteivät rotukoirien rekisteröinnistä ja jalostuksesta vastaavat tahot ole kyenneet huomioimaan jalostamisen eettisiä näkökulmia riittävän hyvin. Niinpä on tärkeää, että lainsäätäjät määrittävät tietyt raamit, joiden sisällä koirien jalostuksen on tapahduttava. Toisaalta, jos jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi tällaisen jalostamisen kieltämisen, tulee viranomaisten puuttua tällaiseen toimintaan pikimmiten.

Eläimiä tulisi lainsäädännössä kohdella elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena. Eläimet kykenevät tuntemaan erilaisia tunteita, eikä niitä näin ollen voi verrata esineeseen, joka ei kärsi siitä, että sitä siirrellään paikasta toiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Missä vaiheessa eläinsuojelulain uudistus on,miten hallitus aikoo edistää eläinten hyvinvointia parantavaa lainsäädäntöä ja sitä, että eläimiä kohdeltaisiin lainsäädännössä elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena,ovatko nykyiset eläinsuojeluviranomaisten resurssit riittävät tarpeellisen valvonnan suorittamiseksi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa jamahdollistaako nykyinen eläinsuojelulaki koirien sairaaseen jalostamiseen puuttumisen?

Helsingissä 8.6.2022

Terhi Koulumies kok