Kirjallinen kysymys sähkön hinnasta ja saatavuudesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnasta ja saatavuudesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä blogipostauksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkön korkea ja alati kasvava hinta huolestuttaa suomalaisia ja ihan syystä. Sähköstä on tulossa pulaa tulevana talvena ja se johtaa ainakin sähkön hinnan nousuun, ehkä jopa sen säännöstelyyn. 

EU kokousti hiljattain ja päätti, että sähköä pitäisi alkaa säästää. Suomen hallitus aloittikin kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan ja kehotti ihmisiä lukemaan kirjaa taskulampun varassa ja käyttämään papiljotteja kihartimen sijasta. Näistä ylilyönneistä huolimatta on tottakai niin, sähköä kannattaa aina pyrkiä säästämään. 

Sähkönsäästökampanja kannattaisi kuitenkin aloittaa esimerkinomaisesti julkisista tiloista. Jos uutisten säikäyttämät ihmiset nyt laittavat kylpyhuoneistaan lämmityksen pois päältä, niin siitä on seurauksena vielä kalliimmaksi tulevia kosteus- ja homevaurioita.

Sähkönsäästön lisäksi EU:ssa aletaan ilmeisesti valmistella ns. windfall-veroa sähkölle. Se olisi todella huono päätös suomalaisille. Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa kuluttajalle, se on vain uusi vero energiayrityksille ja saattaa pahimmillaan jopa nostaa hintoja. Yksi uhkakuva on, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU, eikä kukin maa itse. Se olisi pahimmillaan vähän kuin uudenmuotoinen ’elvytysrahasto’, jossa EU keräisi rahaa Suomesta verona ja jakaisi rahat muille maille. 

Windfall-veron taustalla on myös ideologia, jonka mukaan energian kuuluu olla mahdollisimman kallista, jotta ihmiset alkavat vähentää energiankulutustaan. Lisäksi taustalla on korkean veroasteen ihannointia, jolloin julkinen valta voi jakaa yksityisiltä keräämänsä rahat edelleen tukina poliittisten tavoitteidensa mukaan. 

Yksi tehokkaista ratkaisuista energian hintakriisiin olisi sähkön kuluttajahinnoille asetettava tilapäinen hintakatto. Periaatteessa siitä pitäisi päättää EU-tasolla, mutta hintakatto voisi olla myös Pohjoismaiden laajuinen. Tästä pitäisi tehdä päätös pikaisesti. Valitettavasti tämä kaikista järkevin päätös ei nyt näytä etenevän lainkaan.

Energian saatavuuden varmistamiseksi pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki tarjolla oleva kapasiteetti tulevana talvena. Siten voisimme torjua sähkön loppumista kaikista pahimpaan aikaan. Suomella olisi reservissä voimaa tarjolla jopa ydinvoimalan verran. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole suostunut ottamaan tätä tehoreserviä käyttöön. Se tulee johtamaan suomalaisille kalliiseen ja kylmään talveen. Haluttomuuden taustalla ottaa tehoreservi käyttöön on ilmeisesti halu ajaa ns. vihreää siirtymää, joka tapahtuu juurikin vähentämällä energiankulutusta korkeiden hintojen avulla. 

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on ehdottoman tärkeää pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin kylmä maa. Tänä poikkeuksellisena talvena ilmastotavoitteet voisi laittaa syrjään muutamiksi kuukausiksi ja ottaa hetkeksi käyttöön kaikki energianlähteet, vaikka ne olisivatkin fossiilisia. Samalla pitäisi aktiivisesti edistää uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sillä niiden tuottama sähkö ei pahenna kasvihuoneilmiötä.

Tämä talvi on täysin poikkeuksellinen. Energiakriisin alkulähde on Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja energiasodassa Eurooppaa kohtaan. Tässä akuutissa kriisissä pitäisi laittaa hetkeksi etusijalle oman maan kansalaisten kriittisimmät tarpeet ja varmistaa, että perusinfrastruktuuri toimii Suomessa eli että täällä riittää energiaa kohtuulliseen hintaan ensi talvena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi hallitus on haluton ottamaan tehoreserviä käyttöön energian saatavuuden turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi, ajaako hallitus aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa sähkön kuluttajahinnalle tilapäistä hintakattoa ja ei kai hallitus aio hyväksyä windfall-veroa sähkölle ylipäätään, eikä varsinkaan siten, että sen tuotto saattaisi ohjautua muihin maihin?

Helsingissä 14.09.2022

Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys eläinsuojelulain uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinsuojelulainsäädäntömme vaatii uudistusta. Tämänhetkinen eläinsuojelulaki on liki 20 vuotta vanha, ja uudistustarpeita on niin lemmikki-, tuotanto- ja käyttöeläimiin kuin niiden pitoonkin liittyen. 

Nykyinen lainsäädäntömme kohtelee lemmikkieläimiä esineinä. Ilta-Sanomat uutisoi 10.5.2022 tapauksesta, jossa pittbull-rotuinen koira oli raadellut villakoiran kuoliaaksi. Villakoiran menettäminen tulkittiin käräjäoikeudessa esinevahingoksi, ja hovioikeudessa omistaja sai lisäksi korvauksen tunnearvoltaan tärkeästä koirasta. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan huomioi sitä, että toinen koira on aiheuttanut toiselle erittäin kivuliaan lopun, sillä kuolemaan johtanut raatelu kesti kauan. Kyse ei ole vain ihmisille aiheutuvasta henkisestä kärsimyksestä, vaan raadellulle koiralle aiheutuvasta kivusta. Lainsäädännön tulisi kohdella eläviä elämiä tuntevina olentoina, jotka kykenevät tuntemaan kipua sekä henkisesti kuormittavia tunteita, kuten pelkoa.  

Kaikessa eläinsuojeluviranomaisten toiminnassa eläimen etu tulisi asettaa aina ensimmäiseksi. Myös eläinten hyvinvointia ylläpitämään perustetut löytöeläinkodit, joihin voidaan toimittaa karanneita tai omistajaltaan poisotettuja lemmikkejä, ovat mediatietojen mukaan toisinaan syyllistyneet eläinsuojelulain rikkomiseen. Toisaalta eläinsuojelulaissa ei ole määritelty sitä, mitä löytöeläintalossa olevan eläimen tilapäishoitoon tulisi kuulua. Lainsäädäntöä tulisi tältä osin selkeyttää, jotta kaikilta palvelua tarjoavilta yrityksiltä voidaan vaatia samantasoista hoitoa löytöeläimille. Kunnat tulisi velvoittaa ottamaan huomioon muitakin kriteerejä kuin edullinen hinta niiden kilpailuttaessa löytöeläinten hoitopaikkoja tarjoavia yrityksiä. Lisäksi jo nykyisen lain noudattamista tulisi valvoa aiempaa paremmin.  

Kissat palautuvat koiria huomattavan paljon harvemmin takaisin omistajilleen. Tämä on osa laajempaa kissojen kohteluun liittyvää ongelmaa: kissat ovat usein edullisia ja niitä on helppo hankkia. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi puuttua tähän asenneongelmaan paremmin. Koirien ja kissojen tulevaisuudessa toteutuvan pakollisen sirutuksen myötä voidaan löytää eläimen omistaja. Jatkuvasti lemmikkiään vapaana ja valvomatta pitäville omistajille voisi seurata nykyistä suuremmat sanktiot lemmikin toistuvasta päätymisestä löytöeläintaloon. 

Lainsäädännön tulisi huomioida paremmin myös lemmikkieläinten jalostamiseen liittyvät epäkohdat. Suomessakin on täysin laillista kasvattaa esimerkiksi koirarotuja, joiden rakenne on lähtökohtaisesti lonkka-, kyynär- ja muita luusto- ja nivelkipuja, hengitysvaikeuksia, purentavikoja ja tulehduksia aiheuttava. Valitettavasti vaikuttaa siltä, etteivät rotukoirien rekisteröinnistä ja jalostuksesta vastaavat tahot ole kyenneet huomioimaan jalostamisen eettisiä näkökulmia riittävän hyvin. Niinpä on tärkeää, että lainsäätäjät määrittävät tietyt raamit, joiden sisällä koirien jalostuksen on tapahduttava. Toisaalta, jos jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi tällaisen jalostamisen kieltämisen, tulee viranomaisten puuttua tällaiseen toimintaan pikimmiten. 

Eläimiä tulisi lainsäädännössä kohdella elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena. Eläimet kykenevät tuntemaan erilaisia tunteita, eikä niitä näin ollen voi verrata esineeseen, joka ei kärsi siitä, että sitä siirrellään paikasta toiseen.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Missä vaiheessa eläinsuojelulain uudistus on,miten hallitus aikoo edistää eläinten hyvinvointia parantavaa lainsäädäntöä ja sitä, että eläimiä kohdeltaisiin lainsäädännössä elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena,ovatko nykyiset eläinsuojeluviranomaisten resurssit riittävät tarpeellisen valvonnan suorittamiseksi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa jamahdollistaako nykyinen eläinsuojelulaki koirien sairaaseen jalostamiseen puuttumisen? 

Helsingissä 8.6.2022 

Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kysymys ydinvoimasta

Alla kirjallinen kysymykseni ydinvoimasta ja hallituksen toimista sen lisäämiseksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisten ydinvoimamyönteisyys on ennätyslukemissaan. Yli puolet suomalaisista suhtautuu joko täysin tai pääpiireissään myönteisesti ydinvoimaan. Myönteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat erityisesti ilmastosyyt, sillä energiasektori on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Ydinvoima sen sijaan on päästötön energiamuoto. Euroopan unionissa pyrkimykset ovat olleet päinvastaiset, ja etenkin Saksa on ollut voimakkaasti vaikuttamassa negatiiviseen suhtautumiseen ydinvoimaan. Tämä kevät on todistanut, että Saksan tie on ollut täysin väärä. Ydinvoima on paitsi ympäristöystävällistä myös yksi työkalu päästä irti energiariippuvuudesta Venäjään.  

Nykyinen hallitus on nostanut voimakkaasti esille kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä tavoitetta muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tavoitteiden lisäksi tulisi nostaa voimakkaammin esille niitä innovaatioita ja teknologista kehitystä, joiden avulla tähän tavoitteeseen päästään. Ulkomailta ostettavan ydinvoiman sijasta meidän tulisi panostaa Suomessa omaan osaamiseemme ja tekniikan kehitykseen. Tällä tavoin olemme mukana myös tulevaisuuden energiakilpailussa, kun fuusiosta saadaan toimiva energiatuotannon muoto tulevilla vuosikymmenillä.  

Hiilineutraalin energiantuotannon lisäksi ydinvoiman lisääminen parantaisi energiatuotantomme omavaraisuutta, joka on noussut erittäin keskeiseksi teemaksi viime vuosina ja erityisesti tänä keväänä. Kylmien talvien maassa kotien lämpenemiseen on voitava luottaa, eivätkä maailmanpolitiikan mullistukset saa liiaksi vaikuttaa sähköntuotantoon  Suomessa.  Ydinvoima  ja  etenkin pienydinvoimalat ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja hiilivapaan energian tuottamiseksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää suomalaista osaamista ydinenergian alallamiten hallitus aikoo lisätä ydinvoimaenergiaa ja mikä on Suomen rooli Euroopan unionissa ydinvoiman edistämisessä koko unionin tasolla?

 Helsingissä 8.6.2022

 Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys neljännestä koronarokotteesta ja koronatoimista

Tästä artikkelista löytyy kirjallinen kysymykseni, joka koskee neljättä koronarokotetta.

Eduskunnan puhemiehelle

Neljättä koronarokotetta suositellaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti nyt vain vakavista immuunipuutoksista kärsiville sekä 80 vuotta täyttäneille. Ylen uutisen (21.4.) mukaan HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas peräänkuuluttavat neljänsien rokotteiden antamista myös nuoremmille, 70—79-vuotiaille tai 65 ikävuodesta ylöspäin.  

Koronakuolemien määrä on kasvanut koko kevään voimakkaasti, ja tautia on liikkeellä todella paljon. Suomi on nykyään Euroopan huippua koronakuolemissa. Marras-joulukuussa Suomessa oli jopa yli 15 %:n ylikuolleisuus normaaliin verrattuna. Kun pandemia alkoi, Suomen hallitus reagoi päättäväisesti ja Suomi onnistui suojelemaan kansalaisia hyvin virukselta. Sittemmin linja on muuttunut, ja maamme koronastrategia muistuttaa tällä hetkellä aika paljon alkuperäistä Ruotsin Tegnellin linjaa. Kaikkien pitää sairastaa korona ja luultavasti moneen otteeseen. 

Perusterveydenhuolto on kuormittunut, ja työtaistelutilanne on lisännyt kuormitusta koronan ohella. THL keskittyy kuitenkin arvioissaan tarkastelemaan vain erikoissairaanhoidon kuormitusta. Neljänsillä koronarokotuksilla pystyttäisiin kuitenkin tehokkaasti ehkäisemään vakavia tautitapauksia ja näin ollen myös koronakuolemia. Suomessa rokotteita on myös hyvin saatavilla. On omituista, että täällä annetaan rokotteiden vanhentua, vaikka niiden avulla voisimme ehkäistä erityisesti ikääntyneiden kuolemia. 

Koronapandemia ei ole siis ohi. Ensimmäinen omikron-tapaus todettiin Suomessa joulukuun alussa, ja moni sairasti sen Helsingissä tammikuussa. Seuraava omikron ba.2 alkoi levitä maaliskuussa, ja silloin moni sairasti omikronin uudestaan. Nyt uudet alavariantit ba.4 ja ba.5 ovat juuri alkaneet levitä Euroopassa eli uudet koronakierrokset ovat aluillaan. 

Maskisuosituksesta on kuitenkin, omituista kyllä, päätetty luopua, vaikka sairaalahoito on edelleen kuormittunut ja tautia ilmaantuu paljon. Maski olisi helppo tapa suojata itseään ja muita. Se on myös näkyvä muistutus pandemiasta, mikä saa ihmiset käyttäytymään terveysturvallisemmin. Maski mahdollistaa myös ennen kaikkea sen, että yhteiskunta voidan pitää mahdollisimman normaalisti toiminnassa. Mitä enemmän koronapotilaita on sairaalassa, sitä enemmän se syö resursseja kaikkien muidenkin sairauksien joidolta. Hoitojonoja ei pitäisi enää yhtään kasvattaa. 

Ihmetystä herättää myös se, että koronan karanteeni- ja eristysohjeistuksia on lyhennetty päättymään kesken pahimman tartuttavan ajan. Japanilaistutkimuksen mukaan omikron tarttuu eniten 3—6 päivää oireiden alusta. Yksilöllisesti tartuttavimmat päivät voi nähdä positiivisesta pikatestistä. Se ei oikeastaan kuvaakaan sitä, onko ihmisellä tartuntaa vaan sitä, miten tartuttava hän sillä hetkellä on. Tartuntoja vähentäisi varmasti jo ihan sekin, jos suositettaisiin, että ihmiset päättäisivät sairauslomansa vasta negatiivisen kotitestituloksen jälkeen. 

Suomi on ollut mukana uusien koronalääkkeiden yhteishankinnoissa. Ainakin kaksi koronalääkettä on saanut hyväksynnän Euroopan lääkevirastolta. Tarkka aikataulu lääkkeiden saapumisesta Suomeen ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa. Ihmetyttää, mikä lääkkeiden hankinnoissa Suomeen kestää. Lääkkeet olisi syytä saada koronapotilaiden käyttöön mitä pikimmiten, sillä niillä voidaan ehkäistä vakavampien tautimuotojen syntymistä.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi neljännen koronarokotteen ikäsuositusta ei lasketa kattamaan 65-vuotiaita ja sitä vanhempia,miksi maskisuosituksesta päätettiin luopua nyt, kun sairaalakuormitus ja kuolleisuus ovat edelleen korkealla tasolla jamilloin Euroopan lääkeviraston hyväksymät koronalääkkeet saadaan Suomessa käyttöön?

 Helsingissä 2.5.2021

 Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kysymys ruoan hinnan ja peruselinkustannusten kallistumisesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen ruoan hinnan ja peruselinkustannusten kallistumisesta ja hallituksen toimista tilanteen helpottamiseksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Ruoan hinta ja peruselinkustannukset jatkavat nousuaan. Koronakriisi ja siitä seurannut inflaatio on kiihdyttänyt hintojen nousua. Polttoaineiden hinnannousu näkyy myös ruoan hinnassa tuotannon ja kuljetuksen kustannusten kallistuttua. Myös Venäjää vastaan asetetut, erittäin välttämättömät pakotteet näkyvät suomalaisten arjessa hintojen nousuna.  

Venäjän aloittama sota Ukrainaan heikentää tilannetta entisestään. Ukraina on yksi maailman keskeisimmistä viljan tuottajista. Ukrainan laivaliikenne on lähes pysähtynyt ja tämä tarkoittaa myös viljan viennin pysähtymistä. Tämä tulee näkymään ruoan hinnassa myös pidemmällä aikavälillä.  

Suomalainen maatalous on ollut myös kriisissä. Tuotantokustannukset ovat nousseet energian hinnan sekä lannoitteiden kallistuttua ja tuottajilla on ollut vaikeuksia selvitä laskuistaan. Viime kesän sato on ollut huono. Kun maailman viljantuotannon tila heikkenee, korostuu suomalaisen ruoantuotannon merkitys ja sen myötä omavaraisuus entisestään. 

Tulevaisuus näyttää monen suomalaisen mielestä epävarmalta. Maailmanpoliittinen tilanne huolestuttaa ja samalla kasvaa huoli omasta ja perheen taloudellisesta selviämisestä. Ruokakassin hinta tulee nousemaan ja vie yhä suuremman osan palkkakuitista. Se heikentää muuta ostovoimaa ja vaikuttaa myös kotitalouksien säästämiseen. Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista arvioi vähentävänsä kulutustaan hintojen noustessa, nekin, joiden tulojensa puolesta ei periaatteessa tarvitsisi tehdä niin. 

Vaikutukset kertautuvat, jos korot ja lainoihin menevät maksut nousevat. Hinnannousut eivät vaikuta siis vain kaikkein pienituloisimpiin ja näin ollen pelkistä sosiaaliturvan korotuksista puhuminen jättää ison osan palkansaajista ulkopuolelle. Heidänkin aiheelliseen huoleensa on vastattava. Kansantalouden tasolla kulutuksen väheneminen uhkaa talouskasvua. Huonoina aikoina olisi tärkeää kyetä ylläpitämään varsinkin kotimaista tuotantoa, kulutuskysyntää ja työllisyyttä.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, ettei suomalaisten kotitalouksien ostovoima heikkene liikaa ja toisaalta, että etenkin kotimaiseeen tuotantoon kohdistuva kulutuskysyntä ylläpitää talouselämää jamiten turvataan esimerkiksi suomalainen ruoan ja energian tuotanto, joiden merkitys korostuu tässä kriisitilanteessa entisestään?

  Helsingissä 5.4.2022

 Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys ilotulitteiden rajoittamisesta ammattilaiskäyttöön ja sitä käsittelevän kansalaisaloitteen etenemisestä eduskunnassa

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen ilotulitteiden rajoittamista koskevasta kansalaisaloitteesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä artikkelista.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite ilotulitusrakettien rajaamisesta vain ammattilaisten käyttöön. Koronapandemia on hidastanut eduskunnan normaalia työtä, ja huolimatta siitä, että kansalaisaloite on kaksi vuotta sitten luovutettu talousvaliokunnalle, sen käsittely tuntuu pysähtyneen.  

Aihe on jälleen erittäin ajankohtainen. Kansalaisaloitteen tavoitteena on ehkäistä sekä erilaisia ihmisille aiheutuvia vammoja, eläinten pelkotiloja että ympäristön pilaantumista. Tulevana uutenavuotena ilotulitteita saa ampua jälleen laillisesti klo 18:n ja 02:n välillä. Raketeista aiheutuvat kovat paukkeet ja kirkkaat valot aiheuttavat pelkoa paitsi monelle lemmikkieläimille myös tuotanto- ja kotieläimille sekä luonnonvaraisille eläimille. Eläimen haltija ei voi ennalta tietää, missä ilotulitteita ammuskellaan, eikä näin ollen voi täysin välttää rakettien ampumisesta aiheutuvaa häiriötä eläimille.  

Ilotulitteiden ampumiselle on annettu aikarajoitus, mutta siitä huolimatta rakettien ammuskelu alkaa usein jo päiviä ennen uudenvuoden aattoa ja jatkuu sallitun ajan jälkeen. Joka uudenvuodenpäivä etenkin taajamaa-alueiden kadut, puistot ja jopa raketteja ampumattomien ihmisten pihat ovat täynnä ilotulitteista aiheutuvaa roskaa. Olemme yhä ympäristötietoisempia. Silti uudenvuoden raketeista aiheutuva roskaaminen tuntuu olevan normaali osa uudenvuoden viettoa. Lähiluontoon päätyvät roskat lojuvat siellä kauan. 

Koronapandemia on kuormittanut julkisen terveydenhuollon äärimmilleen. Lukuisat terveydenhuollon ammattilaisjärjestöt ovat kertoneet kannattavansa ilotulitusrakettien rajaamista vain ammattilaiskäyttöön raketeista aiheutuvien silmä- ja muiden vammojen vuoksi. Vammoja saavat muutkin kuin raketteja ampuvat — itse asiassa jopa puolet vammoista aiheutuu muille kuin raketteja ampuville. Kolmasosa vammoista aiheutuu alaikäisille. Ilotuliterakettien aiheuttamat vammat ovat turhia, ja ne olisivat täysin estettävissä. 

Rajoittamalla ilotulitteiden ampumisen ammattilaiskäyttöön ennaltaehkäisemme edellä mainittuja haittoja. Ilotulitteiden ampumisen voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan, ja ammattilaiset kykenevät tarjoamaan näyttävän show’n turvallisesti.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on ilotulitteiden rajoittamista ammattilaiskäyttöön ajavan kansalaisaloitteen nykytila jamihin toimiin hallitus on ryhtynyt ilotulitusrakettien aiheuttamien vammojen ehkäisemiseksi sekä eläimille ilotulitusrakettien paukkeesta aiheutuvan kärsimyksen estämiseksi?  

Helsingissä 16.12.2021 

Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kyysmys koronarokotteiden tilaamisesta

Tein eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden tilaamisesta ja kolmannesta rokoteannoksesta alle 18-vuotiaille.

Eduskunnan puhemiehelle,

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio on kertonut mediassa, että Suomi voi pian lopettaa koronarokotetilauksensa. Tarkkaa aikataulua rokotteiden tilaamisen lopettamisesta ei ole annettu, rokotteita on varastossa vajaa 2 miljoonaa kappaletta. THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta vain yli 18-vuotiaille. Kaksi rokotetta ei suojaa varsinkaan uutta omikron-varianttia vastaan, minkä lisäksi kahden rokotteen tuoma suoja heikkenee merkittävästi puolessa vuodessa deltaakin vastaan.

Rokotteet näyttävät antavan suojan omikronin osalta vakavaa tautimuotoa kohtaan vasta kolmannen rokoteannoksen jälkeen ja palauttavat puolen vuoden kohdalla suojan delta-tartuntoja kohtaan. Jos Suomi lopettaa nyt rokotetilaukset, nykyiset rokotemäärät eivät riitä tarvittavaan rokotesuojaan alle 18-vuotiaille. Jättämällä rokottamatta alle 18-vuotiaat kolmannella rokoteannoksella he eivät saa tarvittavaa suojaa koronaa vastaan. Sivistysvaltiossa niin ei voi kertakaikkisen toimia.

Myös Euroopan komissio kannustaa kansalaisia ottamaan kolmannen rokoteannoksen. Komissiossa pohditaan parhaillaan sitä, että nykyinen digitaalinen koronapassi vaatisi kolme rokotetta henkilöä kohden ja koronapassi umpeutuisi, mikäli henkilö ei ottaisi kolmatta rokotetta yhdeksän kuukauden kuluttua ensimmäisen rokotteen saamisesta. Koronapassia voidaan edellyttää yli 16-vuotiailta. Suomen toimet koronarokotetilausten lopettamisen suhteen eivät siis ole linjassa Euroopan komission linjausten kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko Suomi todellakin vastuuttomasti peruuttaa rokotetilauksiaan, vaikka alle 18-vuotiaille ei ole hankittuna riittävästi rokotuksia tarpeelliseen 3. rokotukseen? Milloin hallitus aikoo päättää 3. rokotuksen antamisesta myös alle 18-vuotiaille? Miksi hallitus ei vaikuta haluavan noudattaa lakia ja suojella kaikkia suomalaisia yleisvaaralliselta tartuntataudilta ikään katsomatta?

Kirjallinen kysymys koronalääkkeiden ennakkotilauksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on kehittynyt huolestuttavasti, mutta koronan vastaiseen taisteluun on kuitenkin saatavilla apua markkinoille saapuvista uusista koronalääkkeistä. Mm. Isossa-Britanniassa MSD-yhtiön koronalääke on jo hyväksytty käyttöön, ja EU-alueella lääkkeen myyntilupaa arvioidaan parhaillaan. Myös lääkeyhtiö Pfizer valmistelee koronalääkettä, jolle todennäköisesti haetaan myyntilupaa Euroopan unionin alueelle. Lisäksi Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt marraskuun alussa kaksi muuta koronalääkettä.  

Koronalääkkeestä hyötyvät erityisesti koronalle alttiimmat ja immuunipuutoksista kärsivät henkilöt ja he, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa koronarokotetta. Luonnollisestikin koronalääkkeiden rinnalla on tärkeää huolehtia rokotekattavuuden kasvattamisesta ja kolmansien sekä 5—11-vuotiaiden rokotteiden antamisesta. 

Mm. Etelä-Korea ja Australia ovat tehneet jo ehdollisia ennakkotilauksia koronalääkkeestä. Suomen kanta ennakkotilauksista on ollut epäselvä, eikä asiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeriö ole esittänyt asiasta virallista kantaansa. Jo rokotehankintojen kohdalla esimerkiksi HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen suositteli Suomea ostamaan rokotteita varastoon ennen EU:n myyntiluvan saamista. Samoin voitaisiin toimia koronalääkkeen kohdalla. Rokotehankinnat osoittivat, että Suomen tulee olla hankinnoissa oma-aloitteinen. Pelkkä EU:n yhteishankintaan turvautuminen hidastutti koronarokotteiden saamista Suomeen, kun monet muut EU-maat huolehtivat aktiivisemmin omista rokotehankinnoistaan.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomi jo ennakkotilannut markkinoille tulossa tulossa olevia koronalääkkeitä ja miten Suomi välttää koronarokotteiden hankinnassa tehdyt virheet koronalääkkeiden hankintojen kohdalla? 

Helsingissä 17.11.2021 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys osakesijoittamiseta tiedottamisesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen siitä, miten tieto osakesijoittamisesta tavoittaa kaikki suomalaiset riittävän hyvin. Kirjallinen kysymys on luettavissa tästä blogitekstistä.

Eduskunnan puhemiehelle

Vuodesta 2020 lähtien on ollut mahdollista aloittaa sijoittaminen osakesäästötilin muodossa. On hyvä huomata, että kansalaiset lähtevät osakesijoittamiseen hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla ihmisistä ei ole lähipiirissään yhtään osakesijoittajaa, eikä heidän lapsuudenperheessään ole koskaan puhuttu sijoittamisesta. Heidän on haastavampaa aloittaa osakesijoittaminen kuin sellaisen henkilön, joka on kasvanut sijoittamisen kulttuuriin nuoresta saakka. Kyse ei ole vain taloudellisista resursseista, vaan myös henkisestä pääomasta: hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittämisestä eteenpäin. 

Tällä viikolla on uutisoitu opiskelijasta, joka avasi epähuomiossa kaksi osakesäästötiliä sallitun yhden sijasta. Verottajan tulee lain mukaan määrätä veronkorotus, jos henkilöllä on useampi kuin yksi osakesäästötili. Mikäli toinen tili on avattu epähuomiossa, voi henkilö olla kuitenkin oikeutettu veronkorotuksen lievennykseen, mutta se ei tapahdu automaattisesti, vaan on aina tilannekohtaista. Sakkomaksu ylimääräisen tilin avaamisesta on tällä hetkellä 10 euroa vuorokaudessa tiliä kohden. Kyseiselle opiskelijalle sakkoa tulisi maksettavaksi yli kymmenentuhatta euroa. Se on ankara seuraus vahingosta, josta ei ole seurannut taloudellista hyötyä henkilölle itselleen eikä haittaa kellekään muulle. 

Osakesäästäminen on erinomainen keino erityisesti pienituloisille ja naisille lisätä varallisuuttaan. Naisten palkka sekä eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä, ja lasten saamisen taloudellinen vastuu jakautuu monilla pareilla yhä epätasa-arvoisesti. Moni pienituloinen ei pysty työtä tekemällä vaurastumaan, joten pääoman kerryttäminen on hyvä lisäkeino lisätä passiivisesti tuloja, turvata tulevaisuutta ja pienentää esimerkiksi vanhemmuuden taloudellisia riskejä. Sijoittamisesta pitäisikin tehdä turvallisempaa ja houkuttelevampaa juuri niille, jotka eivät siihen vielä ole uskaltaneet lähteä. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on pääsy riittävään tietoon osakesäästämisestä jamiten osakesäästötilien perustamiseen kannustetaan jamiten varmistetaan se, ettei kukaan vahingossa avaa kahta osakesäästötiliä puutteellisen tiedonsaannin vuoksi? 

Helsingissä 15.9.2021 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys opettajien jaksamisesta ja työturvallisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Olemme saaneet jälleen koulun alkamisen jälkeen tänä syksynä lukea mediasta opettajien kuormittumisesta ja uupumisesta työssään. Myös esimerkiksi OAJ:n selvitykset kertovat karua kieltään siitä, että opettajat ovat hyvin uupuneita. Syitä kuormittumiselle on lukuisia: työhön kuulumattomien töiden tekemiset, levoton ilmapiiri luokassa ja erityisoppilaiden integroiminen normaaliopetukseen. Kuitenkaan tarvittavaa lisätukea ei ole tuotu luokkaan erityisoppilaiden mukana. 

Opettajat nostavat esille yksittäiseksi koulutyötä häiritseväksi syyksi myös lasten älypuhelimen kasvaneen käytön. Lapset paitsi käyttävät puhelintaan paljon vapaa-aikanaan, jolloin esimerkiksi yöunet jäävät vähemmälle, mutta myös oppitunneilla. Opettajia saatetaan kuvata oppitunnilla ja heistä jaetaan halventavaa materiaalia sosiaalisen median kanavilla. Myös luokan muita oppilaita, erityisesti heitä, joita kiusataan jo muilla tavoin, kuvataan pilkkaamismielessä, ja videoita ja halventavaa materiaalia levitellään jopa satojen ihmisten nähtäville. Lisäksi puhelimen jatkuvat käyttö häiritsee oppilaiden omaa keskittymistä sekä myös muita oppilaita. Älypuhelin ja sen tuottamat jatkuvat ärsykkeet vaikuttavat heikentävästi ihmisten keskittymiskykyyn. Jopa aikuisilla on havaittu keskittymiskyvyn heikkenemistä älypuhelimen käytön takia. Lasten kehittyvien aivojen kohdalla kyseessä on vielä paljon vakavampi haitta. 

Oppitunneista iso osa menee levottoman ilmapiirin rauhoittamiseen. Tämä on turhauttavaa paitsi opettajille myös niille oppilaille, jotka haluavat keskittyä oppimiseen. He jäävät usein täysin vaille aikuisen huomiota, kun levottomat ja häiritsevästi käyttäytyvät lapset vievät kaiken aikuisen huomion. Nämä lapset joutuvat koulussa pärjäämään omillaan, sillä hyvällä käytöksellä ei valitettavasti saa huomiota. 

Opettajat kohtaavat myös aiempaa enemmän väkivaltaa työssään. Tämä näkyy muun muassa kasvaneina sairauspoissaoloina viime vuosien aikana. Väkivalta on sekä fyysistä että henkistä. Opettajat joutuvat kohtaamaan potkimista, lyömistä, halventavia sanoja ja kiusaamista. Lisäksi oppilaiden vanhemmat saattavat olla yhteydessä opettajiin vapaa-ajalla. Kun kymmenien oppilaiden vanhemmat kyselevät lastensa koulutyöstä opettajan vapaa-ajalla toistuvasti, ei opettajalle jää tarvittavaa aikaa lepoon ja työstä palautumiseen. 

Samanaikaisesti myös nuorten keskinäinen väkivalta on kasvanut, eikä koulukiusaamiseen pystytä puuttumaan kunnolla. Surullisimpina ja hälyttävimpinä esimerkkinä tästä on viime joulukuussa tapahtunut murha Helsingin Koskelassa. On hälyttävää, että lukuisat lapset ja opettajat joutuvat jopa päivittäin pelkäämään väkivaltaa koulussa — paikassa, jonne heidän on saavuttava siellä kokemastaan turvattomuudesta huolimatta. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo toimia kouluväkivallan kitkemiseksi,miten opettajille turvataan riittävät oikeudet puuttua häiriökäyttäytymiseen,miten opettajien työpaikallaan kohtaama väkivalta aiotaan poistaa jamiten opettajien sekä oppilaiden kohtaama häirintä ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa estetään? 

Helsingissä 14.9.2021 

Terhi Koulumies kok