Avainsana: kansainvälinen yhteistyö

Järkilinja ilmastonmuutoksen torjuntaan – lopetetaan ihmisten pelottelu ja aletaan puhua ratkaisuista

Ilmastonmuutoksesta keskustelu on nykyään kahden ääripään välistä kiistelyä. Osa varsinkin nuorista on todella huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista maapallolle. He kokevat ilmastonmuutoksen aikamme suurimmaksi uhaksi ja odottavat päättäjiltä pikaisia ja vaikuttavia toimia sen hillitsemiseksi.

Osa ihmisistä taas kieltää koko ilmastonmuutoksen olemassa olon kokonaan. Heistä puheet lihansyönnin kieltämisestä, tai yksityisautoilun rajoittamisesta, tuntuvat ihmisten oman vapauden ja henkilökohtaisten valintojen rajoittamiselta.

Tarvitsemmekin Suomeen maltillisen keskilinjan puhetta ilmastonmuutoksen torjumisesta. Olisi hyvä esimerkiksi tunnustaa, että jos esimerkiksi suomalaista teollisuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy globaalissa maailmassa nopeasti muihin maihin. Siellä tuotantotavat ovat paljon haitallisempia ympäristölle. Onkin selvää, että ilmastonmuutosta on torjuttava ensisijaisesti kansainvälisellä yhteistyöllä ja kansainvälisin sopimuksin.

Tarvitsemme myös uusia näkökulmia, jotka tarjoavat positiivisia, tehokkaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Nyt aiheesta puhutaan lähinnä ahdistavista ja synkistä mielikuvista käsin, sellainen ei johda mihinkään, vaan pikemminkin lamauttaa ja pelottaa. Pitää alkaa kääntää katse pois ongelmien kauhistelusta ja alkaa sen sijaan puhua mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt mahdollinen ratkaisukeino on metsien valtaisia merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Tänä kesänä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan puiden istuttaminen on merkittävin yksittäinen keino ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Siis puiden kasvattaminen yksi kaikista tehokkaimmista keinoista! Sehän on hyvä uutinen, miksei siitä puhuta laajemmin? Puiden istuttamisella on hiilidioksidia sitova vaikutus ja tutkimukset näyttävät sen olevan jopa aiemmin tiedettyä tehokkaampi keino hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä.

Puita tarvitaan valtavasti lisää koko maailmaan. Siksi esimerkiksi Amazonin metsäpalot ovat olleet niin suuri tragedia koko maapallolle. Puiden istuttamiseksi onkin tehtävä työtä kansainvälisillä kentillä, mutta voimme panostaa siihen myös Suomessa. Meillä on siihen poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat metsäisenä ja harvaan asuttuna maana.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että se aikoo arvioida metsänhoidon suosituksia ja tarvittaessa päivittää niitä. Peräänkuulutankin hallitukselta siitä toimia tutkittuun tietoon perustuen. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitystä selvitetään. Jotta tämä ei jäisi epämääräiseksi selvityssuunnitelmaksi, hallituksen on syytä esitellä pikaisesti selkeä aikataulu siitä, millä aikataululla metsittämistä ollaan aloittamassa.

Suomen pitäisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan metsittämällä myös EU-tasolla. EU:n puheenjohtajuuskautemme on jo lähellä loppuaan ja ainakaan ilmastonmuutoksen torjumisen osalta Suomi ei ole onnistunut olemaan EU:ssa ”kokoaan suurempi”. Valitettavasti siinä jäi arvokas mahdollisuus käyttämättä, mutta jatkossa meidän on toimittava määrätietoisemmin. Suomen pitää alkaa näyttää muulle maailmalle esimerkkiä siinä, miten uhkaava ilmastonmuutos on mahdollista torjua metsiä vaalimalla ja puita istuttamalla.

Miten EU uudistaa turvapaikanhakijoiden oleskelulupamenettelyä?

EU on paininut viime aikoina uuden turvapaikanhakijaongelman kanssa, kun Välimeren maat ovat pelastaneet merestä Eurooppaan pyrkiviä tulokkaita. Sisäministeri (vihr) Maria Ohisalo on edistänyt sellaista kyseenalaista käytäntöä, että EU voisi alkaa kuljettaa rajamaista turvapaikanhakijoita jäsenmaihin odottamaan oleskelulupapäätöksiä.

Välimereltä pelastetut lähetettäisiin jäsenmaihin neljän viikon kuluessa rantautumisesta. Vastaanottajamaat, kuten Suomi, hoitaisivat turvapaikkaprosessit, ja huolehtisivat heidän palautuksistaan, jos oikeutta oleskelulupaan ei todettaisikaan. Tästä tulisi sisäministerien mukaan väliaikainen toimintamekanismi EU:lle. Asia tulee uudestaan esiin EU:n sisäministerien kokouksessa lokakuussa.

En kannata tuota Ohisalon linjaa, eikä sitä kannata muutkaan kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Ensinnäkin on osoittautunut vaikeaksi käännyttää pois turvapaikanhakijoita, joille ei ole myönnetty oleskelulupaa. Toisekseen järjestely kannustaisi salakuljettajia tuomaan ihmisiä Välimeren rannoille yhä nykyistäkin enemmän. Yhä useammat siirtolaiset lähtisivät liikkeelle, koska järjestely takaisi heille automaattisen kuljetuksen edelleen Euroopan maihin. Kolmanneksi on olemassa ilmeinen vaara, että tästä väliaikaisesta mekanismista tulisi todellisuudessa pysyvä menettely, eikä turvapaikanhakijoiden vastaanottomenettelyjä pystyttäisi oikeasti uudistamaan.

Kokoomus haluaisi, että EU:n rajavyöhykkeille perustettaisiin pysyviä ulkorajakeskuksia. Niissä turvapaikanhakijat voisivat odottaa, antaako joku EU:n jäsenmaa heille oleskeluluvan ja ottaa heidät pakolaiskiintiön puitteissa maahansa. Näin turvapaikanhakijoista voitaisiin myös paremmin erotella kaikista hädänalaisimmat, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Tuon lisäksi niiden turvapaikanhakijoiden karkotusta pitäisi tehostaa, jotka eivät ole saaneet Suomesta oleskelulupaa. Sillä tarkoitetaan laittomasti maassa olevia ihmisiä, joista Suomen viranomaiset ovat heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa perehtymisen jälkeen todenneet, että heillä ei ole tarvetta suojeluun.

On totta, että Suomen on järkevää helpottaa tänne siirtolaiseksi haluavien mahdollisuutta tehdä työtä, yrittää ja maksaa veroja Suomessa. Moni tulija onkin hakeutunut Suomeen alun perinkin väärän järjestelmän piirissä. He ovat ilmoittautuneet turvapaikanhakijoiksi, vaikka heillä on kenties ollut todellisena toiveena päästä tekemään töitä siirtolaisina. Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee. Tarvitsemme tänne yhä enemmän työvoimaa ja veronmaksajia, jotta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion palveluja ja tulonsiirtoja.

Sen sijaan kaikki laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset pitää karkottaa täältä pois nykyistä tehokkaammin.

Viime hallituskaudella käynnistettiin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) johdolla valmistelu, jolla voitaisiin torjua tehokkaammin laitonta maassaoloa. Siihen sisältyi mm. ehdotus, että valmisteltaisiin lainmuutos, jotta turvapaikkatarve voitaisiin käsitellä nopeasti jo rajavyöhykkeellä ilman, että turvapaikanhakijaa päästettäisiin Suomeen maahan ollenkaan. Lisäksi päätettiin selvittää, voiko laittomasta maassaolosta säätää vankeusrangaistuksen. Onko se mahdollista, riippuu siitä, onnistuuko EU uudistamaan paluudirektiiviään.

Lisäksi Mykkäsen johdolla haluttiin tehdä lakimuutos, jolla henkilö, jolla ei ole enää oleskelulupaa, menettäisi Suomessa myös kotikuntansa ja siihen liittyvät palvelut ja oikeudet pois lukien oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oppivelvollisuusikäisen koulutukseen ja muihin lasten erityispalveluihin. Samoin päätettiin valmistella lakimuutokset, jotka mahdollistaisivat oppilaitoksia erottamaan opiskelijan, jos hän on saanut lainvoimaisen käännytys- ja karkotuspäätöksen.

Saa nähdä, mitä näille kokoomuslaisen sisäministerin alulle panemille uudistuksille tapahtuu, kun vastuu niiden edistämisestä on siirtynyt vihreän ministerin vastuulle. Toivon, että Suomen linja ei muutu ja että nykyinen hallitus jatkaa näiden uudistusten valmistelua.

Amazonin tulipalot – EU:n on aika näyttää johtava roolinsa ilmastoasioissa

Amazonissa on meneillään ympäristökatastrofi vailla vertaa. Maailman suurin trooppinen sademetsä on liekeissä. Sen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on suuri, maapallon keuhkoiksi kutsuttu metsä tuottaa 20 prosenttia hapesta ja on tärkeä hiilinielu. Lisäksi laaja alue toimii asuinpaikkana monille alkuperäisväestöille ja se on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue lukuisten eri kasvi- ja eläinlajien kasvuympäristönä.

Brasilian puoleisessa Amazonin sademetsissä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen paljon metsäpaloja. Alueella harjoitetut kaskipalot ovat karanneet käsistä ja laajat metsäalueet ovat tuhoutuneet. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on suhtautunut katastrofiin vähättelevään sävyyn ja todennut kyseessä olevan normaali, kaskeamiseen liittyvä palo. Bolsonaron kaudella myös sademetsien hakkuut ovat lisääntyneet kiihtyvään tahtiin ja presidentti on metsien suojelun sijaan päinvastoin rohkaissut alueen tuhoamista talouskasvun vauhdittamiseksi.

EU:n ja etenkin Suomen EU:n tämän hetkisenä puheenjohtajamaana on toimittava Amazonin sademetsissä tapahtuvien laajojen tulipalojen pysäyttämiseksi. Pääministeri Antti Rinne on sanonut, että EU:n tulee ottaa vahva ja globaali asema ilmastonmuutoksen hallinnassa. EU on Brasilian toisiksi merkittävin kauppakumppani, joten sillä on myös taloudellisia keinoja painostaa Brasiliaa toimimaan tulipalojen pysäyttämiseksi.

Rinne on myös todennut Suomen toimivan kunnianhimoisesti EU:n puheenjohtajakaudellaan. Brasilian tilanne ei ole vain kansallinen ongelma, vaan siihen on puututtava globaalilla tasolla. Nyt EU:lla on tärkeä paikka näyttää olevansa vakuuttava ja johtava toimija ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomen on puheenjohtajamaana mahdollisuus olla kokoaan suurempi ja tuoda Brasilian epäkohdat selkeästi esille unionissa.

Kysynkin, mihin tekoihin Suomen hallitus aikoo ryhtyä Amazonin sademetsien suojelemiseksi Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana?

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n syventäminen taas esillä

Eduskunnan EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta kokousti tänään Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämisestä, kuten talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia koskevan sopimuksen muuttamista.

Talousarvioväline on EU:n uusi keino tukea rahallisesti euromaiden rakenneuudistuksia edistäviä hankkeita. Sitä varten perustettaisiin uusi budjetti eli ikään kuin ”uusi yhteinen lompakko”. Suomi on ollut sen suhteen varauksellinen.

Isoimmat avoimet kysymykset koskevat rahoituksen järjestämistä. Suomen mielestä talousarvioväline pitäisi rahoittaa unionin omista varoista. On ongelmallista, jos välinettä rahoitettaisiin valtiosopimuksella rahoituskehyksen ja omien varojen päätöksen ulkopuolelta. Se heikentäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa EU-varojen käyttöä ja menojen kokonaistasoa.

Valiokunta kuuli asiassa tänään valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk), joka edustaa Suomea euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksissa loppuviikosta. Ministerit keskustelevat euroryhmässä mm.  talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan sopimuksen muuttamisesta. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen mahdollisimman monista kysymyksistä ennen kesäkuun eurohuippukokousta ja Eurooppa-neuvostoa.

Isoimmat avoimet kysymykset talousarviovälineen osalta koskevat rahoituksen järjestämistä. Lintilä toisti valiokunnassa Suomen kannan, jonka mukaan talousarvioväline tulisi rahoittaa muiden unionin menojen tavoin unionin omista varoista. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena välineen rahoittamista erillisellä valtiosopimuksella, mutta ei vastusta sen käyttöä täydentävänä rahoituksen lähteenä, jos siihen liittyminen on jäsenvaltioille aidosti vapaaehtoista.

Suuri valiokunta päätti lähettää valtioneuvoston selvitykset asioista perustuslakivaliokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten.

Suuri valiokunta ei ottanut asioihin yksityiskohtaisesti kantaa tässä vaiheessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta siis kuitenkin katsoo, että jatkokirjelmissä esitettyihin keskeisimpiin neuvottelukysymyksiin liittyy valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä. Valiokunta edellyttääkin, että hallitus huomioi valmistelussaan perustuslakivaliokunnan mahdolliset linjaukset.

Euroopan vakausmekanismi on euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka avulla on tarkoitus turvata euroalueen rahoituksen vakaus. Sen kautta voidaan myöntää tukea talousvaikeuksissa oleville EVM:n jäsenmaille. Varautumisjärjestelyn tarkoituksena on turvata kriisinratkaisun rahoitus, jos yhteiseen rahastoon kerätyt varat eivät riitä.

Perustuslakivaliokunta on ollut aiemmin sitä mieltä, että sellainen tilanne, jossa Suomen rahoitusvastuut voisivat yhtäkkiä kasvaa EVM:n hallintoneuvoston tekemällä määräenemistöpäätöksellä ilman Suomen omaa kantaa, puuttuisi eduskunnan budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin niin, että se olisi Suomen perustuslain vastaista.

Edellinen hallitus piti kiinni siitä, että Euroopan valuuttarahasto päättäisi rahoitustuesta ja varautumisjärjestelyn käytöstä yksimielisesti. Näin turvattaisiin eduskunnan budjettivalta. Lisäksi rahoitustukea voisi myöntää vain, jos lainanottajan velkakestävyys on ensin varmistettu tarvittaessa sijoittajavastuuta hyödyntäen.