Kirjallinen kysymys koronalääkkeiden ennakkotilauksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on kehittynyt huolestuttavasti, mutta koronan vastaiseen taisteluun on kuitenkin saatavilla apua markkinoille saapuvista uusista koronalääkkeistä. Mm. Isossa-Britanniassa MSD-yhtiön koronalääke on jo hyväksytty käyttöön, ja EU-alueella lääkkeen myyntilupaa arvioidaan parhaillaan. Myös lääkeyhtiö Pfizer valmistelee koronalääkettä, jolle todennäköisesti haetaan myyntilupaa Euroopan unionin alueelle. Lisäksi Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt marraskuun alussa kaksi muuta koronalääkettä.  

Koronalääkkeestä hyötyvät erityisesti koronalle alttiimmat ja immuunipuutoksista kärsivät henkilöt ja he, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa koronarokotetta. Luonnollisestikin koronalääkkeiden rinnalla on tärkeää huolehtia rokotekattavuuden kasvattamisesta ja kolmansien sekä 5—11-vuotiaiden rokotteiden antamisesta. 

Mm. Etelä-Korea ja Australia ovat tehneet jo ehdollisia ennakkotilauksia koronalääkkeestä. Suomen kanta ennakkotilauksista on ollut epäselvä, eikä asiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeriö ole esittänyt asiasta virallista kantaansa. Jo rokotehankintojen kohdalla esimerkiksi HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen suositteli Suomea ostamaan rokotteita varastoon ennen EU:n myyntiluvan saamista. Samoin voitaisiin toimia koronalääkkeen kohdalla. Rokotehankinnat osoittivat, että Suomen tulee olla hankinnoissa oma-aloitteinen. Pelkkä EU:n yhteishankintaan turvautuminen hidastutti koronarokotteiden saamista Suomeen, kun monet muut EU-maat huolehtivat aktiivisemmin omista rokotehankinnoistaan.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomi jo ennakkotilannut markkinoille tulossa tulossa olevia koronalääkkeitä ja miten Suomi välttää koronarokotteiden hankinnassa tehdyt virheet koronalääkkeiden hankintojen kohdalla? 

Helsingissä 17.11.2021 

Terhi Koulumies kok 

Suomen kielen osaamista on vaadittava kaikilta

Tänä vuonna Suomessa on havahduttu aseita kantavien ja väkivaltaa käyttävien nuorten tai nuorten aikuisten jengiytymiskehitykseen. Ilmiö on tullut aiemmin tutuksi Ruotsista, missä se on päässyt kehittymään pidempään. Ilmiössä on kyse aikuisista ihmisistä, joille on muodostunut vahvasti lainvastainen ja yhteiskuntaa halveksiva maailmankatsomus.

Jengiväkivaltaan on Suomessa kiire puuttua ja sen pahenemista on ehkäistävä ennalta. Ennaltaehkäisy tehdään kodeissa ja kouluissa, eikä rikosoikeudellisten keinojen piirissä.

Suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja osaaminen on yksi keskeisimmistä keinoista torjua syrjäytymistä ja sitä kautta jengiytymistä. Kieli on ainoa keino päästä mukaan osaksi yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä. Jos ei opi kieltä, ei pärjää koulussa, jatkokoulutus on mahdotonta, töitä on vaikeaa saada eikä yhteiskunnan korkeisiin tehtäviin pysty hakemaan.

Tällaisessa tilanteessa jengi ja eläminen yhteiskunnan reunalla voi tuntua nuorelle ainoalta keinolta vaikuttaa omaan elämäänsä.

Olemme tehneet karhunpalveluksen niille lapsille ja nuorille, jotka on päästetty koululuokalta toiselle ilman riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Vaatimalla kaikilta kielen osaamista takaamme sen, että nuoret ovat koulunsa päättyessä varustettuja mahdollisimman tasa-arvoisin eväin. Meillä tulee olla tiukemmat raamit sille, mitä peruskoulunsa päättäneen nuoren tulee osata. Nykytilanteessa olemme, ehkä hyvää tarkoittaen, alentaneet rimaa vieraskielisiltä lapsilta tavalla, joka vaikuttaa negatiivisesti koko heidän tulevaisuuteensa.

Emme nykyään edellytä myöskään vanhemmilta riittävää kielen osaamista, vaan viestimme lukuisilla erilaisilla kielillä, antaen samalla sen mielikuvan ettei suomen tai ruotsin osaaminen ole tarpeen. Kun kotona ei saa apua koulunkäyntiin, on inhimillistä, että lapsi turhautuu eikä välttämättä jaksa enää opiskella. Kielitaidottomuus tekee kaikesta monin verroin vaikeampaa. Jos vielä vietetään aikaa vain omaa äidinkieltä puhuvien seurassa eikä arjessa käytetä suomen kieltä, voi lapsen olla todella vaikeaa oppia kieltä.

Kyse ei ole siitä, etteikö ihminen saisi arvostaa ja puhua omaa äidinkieltään. Päinvastoin, se on rikkaus ja sitä pitää vaalia! Kyse on siitä, että pärjätäkseen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä on yksinkertaisesti osattava siinä puhuttua kieltä. Kieli ei ole vain sanoja tai väline asioida pankissa tai kaupassa. Se on ovi koko kulttuuriin, sen tapoihin, historiaan ja yhteiskunnan rakenteisiin. Ilman kielitaitoa jää aina osittain yhteiskunnan ulkopuolelle ja paitsi epävirallisesta tiedosta, ystäväporukoista ja vaikutusmahdollisuuksista.

Meillä ei ole varaa antaa kenenkään syrjäytyä. On typeryyttä toistaa muiden maiden aiemmin tekemiä virheitä ja odottaa erilaista lopputulosta. Kaikki lapset on tärkeää pienestä pitäen ottaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Myös aikuisilta pitää odottaa kielen osaamista. Vanhemmat tulee vastuuttaa oman lapsensa kielen oppimisesta ja koulunkäynnin tukemisesta, yhteiskunnan pitää pystyä vaatimaan kaikilta täällä asuvilta samoja asioita.

Kirjoitus on julkaistu myös Verkkouutisten sivuilla.

Työnantajalle oikeus koronapassin tarkastamiseen

Jätimme Kokoomuksen Mia Laihon kanssa toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan työnantajalle oikeutta tarkastaa työntekijänsä koronapassi. Koko aloitteen voi lukea tästä blogikirjoituksesta.

 Toimenpidealoite koronapassin vaatimisesta työntekijöiltä

Eduskunnalle

Eduskunta on hyväksymässä koronapassin, ja hyvä niin. Koronapassin myötä yritykset voivat pyytää asiakkaitaan esittämään koronapassia vaihtoehtona rajoituksille. On kuitenkin epäselvää, voiko työnantaja vaatia tätä omilta työntekijöiltään. Esimerkiksi tietosuojavaltuutetun mukaan tieto henkilön saamasta koronarokotteesta on arkaluontoinen terveystieto eikä sitä voi noin vain kysyä työntekijöiltä. 

Lisäksi on havaittu, että Suomessa ei pystytä riittävästi valvomaan ja varmistumaan siitä, menevätkö rokottamattomat maahantulijat ja erityisesti vieras- ja kausityöntekijät vaadittuun toiseen koronatestiin vai eivät. Tilannetta helpottaisi, jos Suomeen saapuvan vierastyöläisen oma työnantaja saisi oikeuden vaatia työntekijältään koronapassia. Nykyinen käytäntö ja lain epäselvä tulkinta aiheuttavat hankaluuksia sekä työnantajille että työntekijöille. On kaikkien eli myös työntekijöiden terveyden kannalta tärkeää, että työpaikalla on riittävä rokotekattavuus. Työnantajan tehtävänä on varmistaa työpaikan terveysturvallisuus, ja nykyisellä käytännöllä se on hyvin vaikeaa. 

Koronapandemia ei ole ohi eikä tauti ole edelleenkään vaaraton, vaan tartunnat ja sairaalaan joutuneiden koronapotilaiden määrät ovat päinvastoin kasvussa. Jos yhteiskuntaa halutaan avata rajoituksilta, tulee mahdollistaa selkeät ja terveysturvallisuuden varmistavat toimintatavat tartuntojen leviämisen estämiseksi. Työntekijöillä tulee olla oikeus turvalliseen työpaikkaan, ja vastaavasti työnantajalla tulee olla mahdollisuudet taata turvallisuus niin työntekijöidensä kuin asiakkaidensa kohdalla. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla työnantaja saa oikeuden pyytää koronapassia nähtäväksi työntekijältään. 

Helsingissä 13.10.2021 

Terhi Koulumies kok

 Mia Laiho kok