Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt huolta suomalaisissa. Nopea liittyminen Natoon poistaisi meiltä suurimmat riskit, sillä mihinkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty. Eduskunnassa on ilmeisesti jo nyt enemmistö Naton kannattajissa ja tätä kirjoitettaessa odotellaan hallituksen ja presidentin toimia konkreettisten liittymistoimien aloittamiseksi. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai monet, minutkin, huolestumaan. Pelastuslaitokset ovat saaneet sodan aikana kansalaisilta yhteydenottoja mm. väestönsuojien tilasta. Ilmeisesti väestösuojista ei löydy tällä hetkellä tilaa kaikille ihmisille koko maan tasolla. Kyse on kuitenkin tilanteesta koko Suomessa ja esimerkiksi Helsingissä tilanne on hyvä. Useimmat suojat sijaitsevat kerrostalojen kellarissa ja on taloyhtiön vastuulla huolehtia, että ne ovat käyttökunnossa.

Paljon kysymyksiä on herättänyt se, että väestönsuojiin ei saa viedä lemmikkieläimiä. On ymmärrettävää, että rajallisen tilan ja resurssien, kuten veden ja ruoan puitteissa ihmisten terveys ja turvallisuus menevät edelle. Lisäksi astma ja allergiat estävät osalla ihmisistä eläinten kanssa samassa tilassa olemisen. Väestösuojien lisärakentamisen ja varustelun ohella voisi kuitenkin selvittää mahdollisuutta yksittäisille tiloille, joihin voisi hakeutua turvaan myös lemmikkieläinten kanssa. Voisiko esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa osoittaa jonkin isomman tilan, jonne asukas voisi hakeutua turvaan rakkaan eläimen kanssa? Vaikka parkkihalli tai kerrostalon kellarikerrosten tavallinen tila ei ole yhtä turvallinen kuin varsinainen väestösuoja, niin ovat nekin silti parempia kuin kerrostalon ylemmät kerrokset.

Myös väestöhälytysjärjestelmän keskeisen osan, hälytyssireenien, luotettava toiminta on syytä varmistaa Suomessa. Siinä esiintyi huolestuttavan laajoja puutteita maaliskuisen testauksen perusteella. Sireenin ääntä ei kuulunut laajoilla alueilla ollenkaan. Hätävaroituksen olisi tarpeen tavoittaa suomalaiset joka osissa maata ja myös sisätiloissa. Ei ole realistista olettaa, että väestö saisi hätätiedotteen uhkaavasta vaarasta pelkästään television tai kännykän välityksellä, niiden ääressä ei olla jatkuvasti, eikä varsinkaan yöaikaan. Sireenien uusi testaus tehtiin huhtikuun alussa ja silloin kuuluvuus oli ainakin paikoittain pienen hitusen parempi.

Jätin maaliskuussa eduskunnassa toimenpidealoitteen väestösuojien päivittämiseksi, hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi ja varautumistiedon jakamiseksi. Ehdotin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin väestösuojien päivittämiseksi ja lisärakentamiseksi sekä selvitystoimiin yksittäisten ihmisten ja lemmikkieläinten yhteisten väestönsuojien perustamiseksi. Toimia tarvitaan myös hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi ja konkreettisen varautumistiedon jakamiseksi kotirintamalle. 

Suomalaiset haluavat omalta osaltaan valmistautua erilaisiin kriisitilanteisiin. Varsinkin ihmisillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa, on hatarat käsitykset esimerkiksi yhteiskunnan toiminnasta sota-aikana. Varautumistiedosta on pulaa varsinkin naisilla. Olisikin tärkeää laatia selkeät toimintasuunnitelmat kriiseissä toimimisen varalle ja tiedottaa niistä kansalaisille eli ns. kotirintamalle. Yksi malli tiedonjakamiseen voisi olla Viron Ole valmis-mobiilisovellus. Sen voi ladata Play-kaupasta ja tekstin voi lukea englanniksikin. Oppaassa on katettu toimintaohjeita jos jonkinlaisiin poikkeustilanteisiin niin sodan kuin rauhan aikana.