| Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuslaiset kansanedustajat Terhi Koulumies ja Pia Kauma ovat tyytyväisiä siihen, että hallituspuolueet kuuntelivat kokoomuksen vaatimuksia ja lievensivät hallituksen pienyrittäjiä törkeästi sorsivaa YEL-esitystä. Koulumies ja Kauma ehdottivat lakiin vielä enemmän yrittäjän tilanteen ja näkemysten huomiointia työtulon määrittelyssä. Työtulon määrittäminen ei saa johtaa yrittäjälle ylimitoitettuun työtuloarvioon ja siten yritystoiminnan taloudellisten edellytysten merkittävään heikentymiseen. Valiokunta luopui kokoomuksen aloitteesta jäykästä toimialan mediaanituloon perustuvasta tavasta määritellä eläkemaksujen suuruus. ”Yrittäjän työtulon arvioinnissa yrittäjän itsensä antamat tiedot tilanteestaan ja toiminnastaan on otettava huomioon kokonaistilanteen arvioinnissa”, Kauma toteaa. Edustajat ovat huolestuneita lain vaikutuksista pienyrittäjiin ja erityisesti yksinyrittäjiin, varsinkin tässä taloustilanteessa. ”Hallitus esittää eläkemaksujen korotuksien voimaantuloa juuri nyt, kun talouskehitys on heikentymässä kasvavien kustannusten takia. Monia yrittäjiä painaa lisäksi edelleen koronarajoitusten taakka. Erityisesti aivan pienimpien yritysten kohdalla tämä maksutaakkaa lisäävä uudistus voi johtaa tilanteeseen, jossa yritystoiminta joudutaan lopettamaan. On muistettava, että jopa 44 prosenttia yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa ja että monelle yksinyrittäjälle yrittäjyyden vaihtoehtona on usein työttömyys. Yhdenkään yrityksen ei pitäisi joutua lopettamaan toimintaansa kasvavien eläkemaksujen takia”, Koulumies toteaa. Edustajat kritisoivat myös hallituksen tapaa toteuttaa lakiuudistus. ”Tavanomaista lausuntokierrosta ei järjestetty, vaikka lakiesityksellä on merkittäviä vaikutuksia lukuisten yrittäjien toimeentuloon. Yrittäjiä ei kuultu riittävästi heitä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Tällainen toimintatapa on omiaan lisäämään huolta yrittäjissä”, Koulumies jatkaa. Kauma ja Koulumies tiedostavat yrittäjien alivakuuttamiseen liittyvät ongelmat sekä yrittäjien että yhteiskunnan kannalta. Samalla he peräänkuuluttavat uudistuksen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä yrittäjien sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, jossa tulisi selvittää myös mahdollisuus eläkevarojen rahastointiin sekä taata yrittäjille riittävä sosiaali- ja eläketurvan taso. ”Tämä lakimuutos on vasta pieni askel eteenpäin. Työelämän murroksessa tulevaisuuden eläkemalliin voidaan tarvita yrittäjätulon, apurahan ja sosiaaliturvan yhdistämistä, kun toimeentulo jatkossa on monelle useiden tulolähteiden varassa”, Kauma päättää. |
Kuukausi: marraskuu 2022
Kirjallinen kysymys koronakuolemista
Suomalaisten ylikuolleisuus on kasvussa. Myös koronaan kuollaan nyt ennätyksellisesti, samaan aikaan kun rokotekattavuus heikkenee. Lisäksi sairaalaan joutuvien koronapotilaiden määrä on kasvanut ja koronapositiivisten määrä on ollut pitkään korkea. Hyvät käytännöt pandemian hillitsemiseksi, kuten FFP2-maskien käyttö, sisätilojen tuulettaminen ja riittävä karanteeniaika sairastuneena ja oireisena tuntuvat jo unohtuneen. Suomessa ei myöskään anneta halukkaille koronan tehosterokotteita yhtä laajalti, kuten muissa maissa.
17.11.2022 Suomessa oli tilastoitu jo 7 173 koronakuolemaa, joista 260 oli raportoitu kyseisen viikon aikana. Luku on todella suuri. Sitä edeltäneellä viikolla koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia raportoitiin 172. Aiemmin THL on arvioinut, että 40 % niistä ei olisi koronakuolemia, mutta edes arvostettu Reutersin faktantarkistus (16.11.2022) ei kuitenkaan löytänyt tukea sellaiselle väitteelle.
Suomen koronakuolleisuus on nykyään moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi Norjassa koronakuolleisuus on vain kuudesosa Suomen kuolleisuudessa, vaikka kuolleisuus kehittyi vielä vuoteen 2022 asti samaan tahtiin molemmissa maissa. Kehitykselle on löydettävissä myös todennäköinen syy. Samaan aikaan, kun Suomen koronakuolleisuus kääntyi nousuun, Suomessa luovuttiin koronatartuntojen torjunnasta.
Sama kehitys näkyy ylikuolleisuustilastoissa — vuoden 2022 alusta Suomessa on ollut selkeää ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Esimerkiksi kun katsotaan kuolleisuutta 100 000:ta ihmistä kohden, kuolleisuus ikäryhmissä 75—84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat on kasvanut 10—14 % viime vuoteen verrattuna. Mm. Kansanterveyslaitoksen entinen osastonjohtaja, tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen onkin laskenut, että ylikuolemien määrä on ollut Suomessa vuoden 2021 loppupuoliskolta lähtien suurempi kuin koskaan rauhan aikana.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä koronakuolleisuuden ja koronatartuntojen hillitsemiseksi?
Helsingissä 23.11.2022
Terhi Koulumies kok
Mistä EU:n luontokiistassa on kyse?
Hallituskriisin Suomessa aiheuttaneella metsien ennallistamisasetuksella tarkoitetaan EU:n tavoitetta palauttaa jäsenmaiden alueita luonnontilaan. Tavoitteena on sinällään hieno luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon hillitseminen, mutta keinot ovat väärät.
EU on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista. Ison osan Suomesta pitäisi olla luonnontilaista luontoa ja laajoja alueita koskisi kielto heikentää alueen tilaa mm. rakentamalla. Drektiiviluontotyypit kattavat kolmasosan koko Suomen maasta. Metsien lisäksi ennallistaminen koskee muun muassa peltoja ja vesistöalueita. Ennallistamisvaatimus koskee myös kaupunkialueita.
Luontodirektiivin mukaan 20% EU:n maa- ja merialueista on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden pitää huolehtia siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaupungeissa on yhteensä yhtä paljon viheralueita ja puiden latvustojen peittämiä alueita kuin vuonna 2021. Lisäksi vuoteen 2040 mennessä näitä alueita pitäisi olla 3% enemmän ja vuonna 2050 5% enemmän kuin vuonna 2021. Vaatimukset koskisivat Suomessa 63 kaupunkia ja kuntaa.
Tuo tarkoittaa, että näiden kaupunkien pitäisi lopettaa käytännössä kaikki rakentaminen ja alkaa muuttaa jo rakennettuja alueita viheralueiksi ja kaupunkimetsiksi. Direktiivi ei huomioi sitä, että Se on aivan kohtuutonta, sillä Suomessa on jo ennestään paljon enemmän viheralueita ja metsää kuin muissa maissa.
Esimerkiksi täällä pääkaupungissa, kaikkein rakennetuimmassa kaupungissa Suomessa, on pinta-alasta viheraluetta 40% ja metsää noin 22%. Keski-Euroopassa metsien osuus kaupunkien maapinta-alasta on keskimäärin 12%. Ylipäänsä Suomen kaupungeissa viheralueita on paljon enemmän kuin Euroopan kaupungeissa yleensä. Trentossa Italiassa viheralueiden osuus kaupungin pinta-alasta oli n. 11% ja Münchenissä Saksassa n 13% vuonna 2013.
On täysin kohtuutonta vaatia, että samat vaatimukset viheralueiden ja metsien määrien lisäämisestä koskisivat EU:ssa kaikkia kaupunkeja. Osassa lähtötilanne on niin paljon parempi jo ennestään, että vaatimukset muodostuisivat aivan älyttömiksi. Varmaan kaupungeissa pitäisi sitten kieltää kaikki rakentaminen ja alkaa jyrsiä parkkipaikkoja viheralueiksi, jotta nuo ennallistamisasetuksen tavoitteet voisi toteuttaa…
Eduskunnan talousvaliokunnan mukaan uudistuksen toimeenpanon vuosikustannus olisi Suomelle 930 miljoonaa euroa plus lisäksi epäsuoria kustannuksia. Kauppalehden mukaan jokainen suomalainen maksaisi elinympäristöjen ja ekosysteemien ennallistamisesta komission esityksessä 168 euroa, kun taas jokainen saksalainen joutuisi maksamaan 2 euroa vuodessa.
Tottakai luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Niiden ratkaisemisessa on kuitenkin otettava huomioon kansalliset erityispiirteet. Luonto- ja metsäpolitiikan pitäisi olla kunkin jäsenvaltion omissa käsissä, kun tämä ennallistamisasetus veisi pois kansallisen päätäntävallan asiasta.
Järkevässä eri luontotyyppien ennallistamisessa voisivat olla apuna erilaiset suojeluohjelmat, mutta myös vapaaehtoisuuteen perustuvat mallit maanomistajien kohdalla. Lisäksi on kehitettävä erilaisia kannustinjärjestelmiä ennallistamisen edistämiseksi.
Suomelle näin merkittävää kansallista kysymystä ei yksinkertaisesti voi jättää muiden maiden päätettäväksi. Niinpä eduskunnan talousvaliokunta ei hyväksynytkään hallitukseen ennallistamisasetusta tukenutta linjaa, vaan vaatii Suomen kannan muuttamista. Siinä pitäisi turvata riittävä kansallinen liikkumavara, lisäksi velvoitteiden ja kustannusten on oltava oikeasuhtaisia ja kohtuullisia. Tämä äänestys aikaansai hallitusten rivien hajoamisen valiokunnassa. Vielä tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa, mikä Suomen lopulliseksi kannaksi muodostuu.
Jotta Suomen EU-vaikuttaminen onnistuisi, hallituksella olisi pitänyt olla asiaan jo ajoissa selkeä yhteinen kanta. Nyt vaikuttamisessa on vitkuteltu ja on mieluummin vietetty kesälomia kuin hoidettu näitä suomalaisille tärkeitä asioita. Saattaa olla, että lopputuloksena on sellaisia EU-päätöksiä, jotka ovat vastoin suomalaisten etua. Keskustelu aiheesta jatkuu eduskunnassa välikysymyksen merkeissä.