lokakuu 2022 – Terhi Koulumies

Ilotulitteiden ampumiset voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan

Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite ilotulitusrakettien rajaamisesta vain ammattilaisten käyttöön. Kansalaisaloite luovutettiin talousvaliokunnalle, joka otti siihen kantaa viime viikolla. Valitettavasti valiokunta esitti kansalaisaloitteen hylkäämistä. Vaikka asiasta päättää lopullisesti eduskunnan täysistunto, niin kyllä tämä käytännössä on tuon kansalaisaloitteen loppu.

Peruste hylkäykselle oli, että kansalaisaloitteeseen sisältyvällä ehdotuksella olisi merkittävästi vaikutusta yhteen EU:n perussopimuksen keskeiseen periaatteeseen eli tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Näin siitä huolimatta, että mietinnössä todetaan, että EU:nkin näkökulmasta on mahdollista toteuttaa pyroteknisten tuotteiden käytölle kansallisia rajoituksia ja kieltoja yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen taikka ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä.

Ilotulitteita koskeva kansallinen turvallisuussääntely kuuluu Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen sisältämää ehdotusta on syytä käsitellä työ- ja elinkeinoministeriössä osana ilotuliteturvallisuussääntelyn laajempaa kokonaistarkastelua, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan.

Kansalaisaloitteen tavoitteena olisi ollut ehkäistä iloitulitteiden ihmisille aiheutuvia vammoja, eläinten pelkotiloja että ympäristön pilaantumista. Lukuisat terveydenhuollon ammattilaisjärjestöt ovat kertoneet kannattavansa ilotulitusrakettien rajaamista vain ammattilaiskäyttöön raketeista aiheutuvien silmä- ja muiden vammojen vuoksi. Vammoja saavat muutkin kuin raketteja ampuvat — itse asiassa jopa puolet vammoista aiheutuu muille kuin raketteja ampuville. Kolmasosa vammoista aiheutuu alaikäisille. Ilotuliterakettien aiheuttamat vammat ovat turhia, ja ne olisivat täysin estettävissä.

Rajoittamalla ilotulitteiden ampumisen ammattilaiskäyttöön voisi ennaltaehkäistä edellä mainittuja haittoja. Ilotulitteiden ampumisen voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan, ja ammattilaiset kykenevät tarjoamaan näyttävän show’n turvallisesti.

Raketeista aiheutuvat kovat paukkeet ja kirkkaat valot aiheuttavat myös pelkoa paitsi monelle lemmikkieläimille myös tuotanto- ja kotieläimille sekä luonnonvaraisille eläimille. Eläimen haltija ei voi ennalta tietää, missä ilotulitteita ammuskellaan, eikä näin ollen voi täysin välttää rakettien ampumisesta aiheutuvaa häiriötä eläimille. Ilotulitteiden ampumiselle on annettu aikarajoitus, mutta siitä huolimatta rakettien ammuskelu alkaa usein jo päiviä ennen uudenvuoden aattoa ja jatkuu sallitun ajan jälkeen. Joka uudenvuodenpäivä etenkin taajama-alueiden kadut, puistot ja jopa raketteja ampumattomien ihmisten pihat ovat myös täynnä ilotulitteista aiheutuvaa roskaa.

Valiokunta jätti päätökseensä ehdotuksen eduskunnan linjaukseksi, että työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi selvittää kattavasti eri vaihtoehtoja ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi ja ilotulitehaittojen vähentämiseksi sekä ryhtyy selvitysten johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin ja antaa talousvaliokunnalle selvityksen tarkastelun tuloksista. Toivottavasti tämä etenee.

Lisäksi Euroopan komissio on aloittamassa selvityksen pyrotekniikkadirektiivin uudistamisesta joko loppuvuodesta tai ensi vuoden alkupuolella, koska jäsenmaissa on esiintynyt huolta ilotulitteiden vaatimustenmukaisuudesta. Direktiivin mahdolliset muutokset yleensä aiheuttavat muutostarpeita myös kansalliseen lainsäädäntöön. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, mitä muutoksia komissio tulee esittämään direktiiviin.

Kirjallinen kysymys joditablettien riittävyydestä ja varautumisesta

Jätimme Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laihon kanssa kirjallisen kysymyksen joditablettien riittävyydestä, varautumisesta sekä tiedottamisesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi eilen 11.10.2022 päivitetyn ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. STM suosittaa kotitalouksia hankkimaan joditabletteja apteekista kotiinsa varastoon enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Säteilyvaaratilanteessa suurin riski on pienillä lapsilla ja sikiöillä. Suomen markkinoilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa kaliumjodidin vahvuutta. Kyseisen ikäryhmän suojaus tullaan toteuttamaan julkisilla hankinnoilla, mutta epäselvää on, onko valtiollakaan kaikille alle 3-vuotiaille soveltuvia joditabletteja varastossa ja kuinka jakelu hoidetaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

STM:n antoi suosituksen hankkia lääkejodia säteilyvaaratilanteen varalle samaan aikaan, kun mediassa spekuloitiin ydinaseiden käytön mahdollisuudesta. Hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että suositus saa ihmiset lähtemään apteekkiin, ja niinpä hyllyt ostettiin tyhjiksi ja moni jäi ilman tabletteja. Jodin normaali menekki apteekeissa on vähäistä ja apteekkien normaali varastomäärä on pieni. Apteekit eivät pysty vastaamaan, jos kaikki haluavat täydentää varastoja samana päivänä.

Yliopiston Apteekki joutui jo säännöstelemään jodin myyntiä niin, että yhdelle henkilölle myydään vain yksi 100 tabletin purkki tai kaksi 20 tabletin purkkia eli 40 tablettia. Savon apteekkarin mukaan jotkut asiakkaat haluaisivat ostaa useammankin jodipakkauksen kerralla ja rauhoittuvat vasta, kun heille kerrotaan, että pienikin jodipakkaus sisältää 10 aikuisen annoksen. Ilmiö on kansainvälinen, sillä myös mm. Norjan media on uutisoinut, että Jodix-tabletit ovat olleet loppuunmyytyjä useimmissa apteekeissa. Seuraava toimitus, josta Norjan lääkevirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna, saapuu 20. huhtikuuta. Epäselvää on, onko Suomessakaan riittävästi joditabletteja riskiryhmille ja koko väestölle ja kohdentuuko se aidosti riskissä oleville ihmisille.

Yksi henkilö tarvitsee radioaktiivisen laskeuman uhatessa vain yhden, korkeintaan kaksi joditablettia. Hallituksen kannattaisikin tässä tilanteessa harkita joditablettien jakelua yksityishenkilöille säännöstellen nykyistä pienempinä pakkausmäärinä. Voisi myös olla tarpeen ohjeistaa ison jodipurkin jo ostaneita kansalaisia jakamaan ylimääräiset joditabletit läheistensä kesken.

Jodin säilyvyydeksi ilmoitetaan 3—4 vuotta eli varalle hankitut joditabletit on uusittava tiheään. Kuitenkin aiemmin on uutisoitu, että sosiaali- ja terveysviraston analyysit ovat osoittaneet joditablettien olevan käyttökelpoisia vielä vuosia parasta ennen -päiväyksen jälkeen. On todennäköistä, että yhdet ja samat ihmiset ostavat joditabletteja yhä uudelleen ja apteekkien jodivarasto ohjautuu siten rajalliselle osalle kotitalouksia. Jos ministeriöllä on tietoa jodin pidemmästä säilyvyydestä, siitä olisi tärkeää tiedottaa kansalaisille, jotta tabletteja jo aiemmin ostaneet eivät heittäisi niitä roskiin turhaan.

STM:n tehtävänä on vastata, johtaa, valvoa ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. STM:n vastuulla on myös turvata väestön toimeentuloturva ja toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten, laitosten ja kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmius varmistetaan muun muassa valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin. Kuntien ja hyvinvointialueiden on vaikea toteuttaa tätä valmistautumista, jos osviitta uudesta ohjeistuksesta annetaan vasta median tiedotustilaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomessa joditabletteja riittävästi väestön tarpeisiin niin, että ne ovat myös kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, jos tilanne sitä vaatii,

mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, jotta joditabletteja on riittävästi väestön tarpeisiin,

onko hallitus toiminut aktiivisesti jodivarastojen täydentämiseksi ja mitä hallitus on tehnyt lasten joditablettivahvuuksien saamiseksi ulkomailta,

miten ja missä vaiheessa hallitus on varmistanut Huoltovarmuuskeskuksen, eri toimijoiden ja kansalaisten jodivarastojen ajantasaisuuden ja riittävyyden,

miten vastuut on määritelty ja miten viranomaisyhteistyöstä on sovittu STM:n, Fimean, THL:n, Huoltovarmuuskeskuksen, STUKin ja pelastusviranomaisten kesken ja miten ohjeistus kuntiin on toteutettu jodiasiassa,

miten hallitus varmisti ennen kansalaisille annettua suositusta joditablettien hankkimisesta apteekkien ja lääkeyritysten mahdollisuuden vastata suureen kysyntäpiikkiin,

miten sote-muutoksen siirtymävaiheessa varaudutaan ja toteutetaan joditablettien varastointi, organisointi ja jakelu,

onko hallitus harkinnut joditablettien saatavuuden porrastamista apteekeista, kun menossa on Ukrainan kriisi ja tulee äkkiä kehotus hankkia niitä,

kuinka hallitus aikoo toimia, että saatavuus ja jakelu kohdentuisivat paremmin riskissä oleviin ikäryhmiin,

onko hallituksella tietoa jodin mahdollisesti pidemmästä säilyvyydestä kuin mitä pakkauksissa lukee,

miten mahdollisessa ydinvoimaonnettomuustilanteessa jodin jakelu on suunniteltu toteutettavaksi, jos kotitaloudet eivät ole voineet siihen varautua saatavuusongelmien takia ja

mitkä tahot ovat olleet mukana STM:n jodiasiaan liittyvässä työryhmässä ja mistä työryhmän muistiot ja loppuraportti ovat saatavissa?

Helsingissä 12.10.2022

Mia Laiho kok

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys Venäjän vastaisen rajan turvaamisesta aidalla

Eduskunnan puhemiehelle

Rajan vartioiminen on yksi valtion tärkeimmistä perustehtävistä. Kokoomus ehdotti jo vuosi sitten, että Suomen tulisi rakentaa aita itärajalle ennaltaehkäisemään siirtolaiskriisiä. Myös Rajavartiolaitos ehdotti syyskuun lopussa, että tätä raja-aitaa ryhdyttäisiin rakentamaan viipymättä. Koska rakentamiseen on ennakoitu kestävän kahdesta kolmeen vuotta, olisi aluksi järkevää rakentaa kokeeksi lyhyempi aita kaikista kriittisimpään kohtaan rajaa.

Suomella on maarajaa Venäjän kanssa 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että 10–20 prosenttia rajasta olisi perusteltua aidata. Aidattavaksi voisi tulla siis noin 250 kilometriä, pääosin Kaakkois-Suomeen ja virallisten rajanylityspaikkojen ympärille. Aita helpottaisi rajan valvontaa ja auttaisi vartijoita reagoimaan nopeammin mahdollisiin luvattomiin ylityksiin. Häiriötilanteessa aita myös tukisi tilanteen hallintaa.

Kun kokoomus esitti aidan rakentamista, ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. Jos myös Suomeen olisi tullut runsaasti turvapaikanhakijoita ja heidät olisi haluttu käännyttää rajalla ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, palautuksesta olisi voinut tulla hankalaa. Ja mikäli nämä ihmiset olisivat jo päässeet Suomen puolelle, naapurimaa ei olisi välttämättä ottanut heitä takaisin.

Venäjän hybridivaikuttaminen ei valitettavasti tule vähentymään tulevaisuudessakaan ja syksyn 2021 tapahtumat voivat toistua myös meidän rajallamme. Esimerkiksi nyt syyskuussa itärajan ylitse on tullut kymmeniätuhansia venäläisiä, suurin osa turisteja, mutta joukossa on ollut myös heitä, jotka ovat anoneet turvapaikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aidan rakentamiseksi itärajalle?

Helsingissä 04.10.2022

Terhi Koulumies