Kuukausi: kesäkuu 2019

Lakialoite: Lasten kanssa työskentelevien rikostaustat selvitettävä paremmin

Teimme kokoomuksen kansanedustajina Mia Laihon kanssa lakialoitteet siitä, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustat pitää selvittää tarkemmin. Käytännössä ne pitää siis selvittää myös lyhytaikaisissa työsuhteissa ja tarvittaessa myös säännöllisin väliajoin.

Tällä hetkellä esimerkiksi päiväkodeissa, iltapäiväkerhoissa ja leireillä työskentelee paljon henkilöitä, joiden taustoja ei ole selvitetty riittävästi. Lasten ja nuorten turvallisuuden takaaminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Meidän täytyy voida luottaa siihen, ettei lasten kanssa työskentele yhtäkään sellaista henkilöä, joka voi olla lapselle vaaraksi.

Tein kansalaisaloitteen lasten kanssa työskentelevien rikostaustojen selvittämisen tehostamisesta ennen kuin aloitin kansanedustajana. Nyt esitän lakiin siis kolmannen pykälän muutosta. Se antaisi työnantajalle oikeuden pyytää otetta rikosrekisteristeristä sellaisen työ- tai virkasuhteen aikana, jonka alkaessa työnantaja on pyytänyt 3 §:ssä tarkoitetun rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työsuhteen alkua.

Lakimuutoksen jälkeen työnantaja voisi pyytää työntekijää esittämään tällaisen otteen periaatteessa jopa vuoden välein. Tietenkään ei ole järkevää tarkistella taustoja niin usein. Joskus rekisteriotteen pyytäminen uudelleen voi kuitenkin olla ihan perusteltua, jos työsuhde kestää pitkään.

Kela-taksien ongelmat johtuivat Bernerin taksiuudistuksesta

Eduskunta keskusteli Kelan toiminnasta viime vuonna. Käytin puheenvuoron Kela-takseja koskeneesta ongelmasta, asiakkailla on ollut vaikeuksia saada niitä tilattua tai ne ovat jääneet saapumatta.

Kela siis korvaa taksimatkan sairausvakuutuslain perusteella, jos potilas ei voi mennä terveydentilansa takia julkisilla sairaalaan tai esimerkiksi synnyttämään.

Kela kilpailutti taksifirmat ja valitsi niistä parhaat, joiden joiden piti huolehtia näistä sairaiden ihmisten kuljetuksista. Sopimukset sisälsivät kokonaisvaltaisen palvelun, kuten matkatilausten vastaanotto, matkojen yhdistely, matkojen välitys, kuljetuspalvelun järjestäminen, kuljetusten valvonta, maksulii- kenne ja palvelun laadun raportointi.

Pian ilmeni, että moni taksiyritys ei pystynytkään huolehtimaan lupaamastaan palvelusta. Taksien tilaaminen ontui, jonotusajat olivat pitkiä ja joskus taksi ei saapunut ollenkaan. Ongelma johtui ilmeisesti siitä, että Kela kilpailutti taksien uudet sopimukset samaan aikaan, kun ministeri Anne Bernerin laatima valtakunnallinen taksiuudistus toteutui. Koko taksimarkkina oli ihan sekaisin.

Positiivista on kuitenkin se, että Kelan valtuutetut seurasivat tilannetta säännöllisesti. Kelan valtuutetuille raportoitiin viikoittain palvelujen toteutumisesta ja Kela myös puuttui taksipalveluiden huonoon laatuun.

Kela asetti sopimussakkoja neljän maakunnan taksiyritykselle toistuvasta sopimuksen vastaisesta toiminnasta, joka liittyi puhelinpalvelun pitkiin jonotusaikoihin sekä puutteisiin kuljetusten toimitusvarmuudessa. Lisäksi Kela asetti yhdeksän maakunta-alueen palveluntuottajille sakon, jonka perusteena oli puhelinpalvelun kuukausittaisen jonotusajan keskiarvon enimmäisajan ylittäminen.

Palvelutaso paranikin syksyn aikana muualla maassa paitsi Uudellamaalla. Kela ja Uudenmaan maakunnan palveluntuottaja sopivatkin sitten lokakuussa, että niiden välisen sopimuksen mukainen toiminta päätettiin. Niinpä Kela kilpailutti loppuvuonna Uudellemaalle uuden yrittäjän, jonka tuottama palvelu käynnistyi huhtikuun alusta.

Luin tuota Kelan arviota taksikyytien kilpailuttamisesta puoliksi huolestuneena ja puoliksi huojentuneena. Toisaalta oli todella huono asia, että sairaille tarkoitettu palvelu meni aluksi niin pieleen. Monella puolella julkista sektoria on selvästi kehitettävää hankintaosaamisessa. Toisaalta hyvää on se, että tilannetta seurattiin ja siihen puututtiin konkreettisesti. Tarkkana pitää jatkaa tulevaisuudessakin.

Kela on eduskunnan alainen laitos, joten eduskunta nimeää Kelaan 12 valtuutettua, jotka valvovat Kelan toimintaa. He antavat joka vuosi selvityksen toiminnastaan eduskunnalle. Tulin nyt nimetyksi Kelan varavaltuutetuksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi, aloitan siellä Sari Sarkomaan varavaltuutettuna. Kokoomuksen toinen varsinainen valtuutettu on Antii Häkkänen ja hänen varavaltuutettunsa on Anna-Kaisa Ikonen.

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n syventäminen taas esillä

Eduskunnan EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta kokousti tänään Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämisestä, kuten talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia koskevan sopimuksen muuttamista.

Talousarvioväline on EU:n uusi keino tukea rahallisesti euromaiden rakenneuudistuksia edistäviä hankkeita. Sitä varten perustettaisiin uusi budjetti eli ikään kuin ”uusi yhteinen lompakko”. Suomi on ollut sen suhteen varauksellinen.

Isoimmat avoimet kysymykset koskevat rahoituksen järjestämistä. Suomen mielestä talousarvioväline pitäisi rahoittaa unionin omista varoista. On ongelmallista, jos välinettä rahoitettaisiin valtiosopimuksella rahoituskehyksen ja omien varojen päätöksen ulkopuolelta. Se heikentäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa EU-varojen käyttöä ja menojen kokonaistasoa.

Valiokunta kuuli asiassa tänään valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk), joka edustaa Suomea euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksissa loppuviikosta. Ministerit keskustelevat euroryhmässä mm.  talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan sopimuksen muuttamisesta. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen mahdollisimman monista kysymyksistä ennen kesäkuun eurohuippukokousta ja Eurooppa-neuvostoa.

Isoimmat avoimet kysymykset talousarviovälineen osalta koskevat rahoituksen järjestämistä. Lintilä toisti valiokunnassa Suomen kannan, jonka mukaan talousarvioväline tulisi rahoittaa muiden unionin menojen tavoin unionin omista varoista. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena välineen rahoittamista erillisellä valtiosopimuksella, mutta ei vastusta sen käyttöä täydentävänä rahoituksen lähteenä, jos siihen liittyminen on jäsenvaltioille aidosti vapaaehtoista.

Suuri valiokunta päätti lähettää valtioneuvoston selvitykset asioista perustuslakivaliokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten.

Suuri valiokunta ei ottanut asioihin yksityiskohtaisesti kantaa tässä vaiheessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta siis kuitenkin katsoo, että jatkokirjelmissä esitettyihin keskeisimpiin neuvottelukysymyksiin liittyy valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä. Valiokunta edellyttääkin, että hallitus huomioi valmistelussaan perustuslakivaliokunnan mahdolliset linjaukset.

Euroopan vakausmekanismi on euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka avulla on tarkoitus turvata euroalueen rahoituksen vakaus. Sen kautta voidaan myöntää tukea talousvaikeuksissa oleville EVM:n jäsenmaille. Varautumisjärjestelyn tarkoituksena on turvata kriisinratkaisun rahoitus, jos yhteiseen rahastoon kerätyt varat eivät riitä.

Perustuslakivaliokunta on ollut aiemmin sitä mieltä, että sellainen tilanne, jossa Suomen rahoitusvastuut voisivat yhtäkkiä kasvaa EVM:n hallintoneuvoston tekemällä määräenemistöpäätöksellä ilman Suomen omaa kantaa, puuttuisi eduskunnan budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin niin, että se olisi Suomen perustuslain vastaista.

Edellinen hallitus piti kiinni siitä, että Euroopan valuuttarahasto päättäisi rahoitustuesta ja varautumisjärjestelyn käytöstä yksimielisesti. Näin turvattaisiin eduskunnan budjettivalta. Lisäksi rahoitustukea voisi myöntää vain, jos lainanottajan velkakestävyys on ensin varmistettu tarvittaessa sijoittajavastuuta hyödyntäen.

Toimenpidealoite valkohäntäkauriiden määrän merkittäväksi vähentämiseksi

Valkohäntäkauris on luonnolle ja ihmisille haitallinen vieraslaji Suomessa. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta, josta kauriita tuotiin 1930-luvulla riistaeläimeksi Laukon kartanoon. Eläimet karkasivat aitauksesta vapauteen ja alkoivat lisääntyä luonnossa hallitsemattomasti.

Valkohäntäpeura tunkeutuu ihmisasutuksen piiriin toisin kuin arempi alkuperäinen ja lähes uhanalaisiin lajeihin kuuluva metsäpeura. Valkohäntäkauris aiheuttaa mittavaa vahinkoa viljelyksille ja puutarhoille. Vuonna 2017 korvattiin valtion varoin valkohäntäpeurojen aiheuttamia maatalousvahinkoja satoja tuhansia euroja. Määrä nelinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Kauriista on tullut vitsaus puutarhoissa aivan kuten pääkaupunkiseudullakin.

Kauriit ovat myös borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavien punkkien yleisiä isäntäeläimiä. Yhdessä kauriissa voi olla jopa 2 000 punkkia, joita kauris levittää ympäristöön. Lisäksi valkohäntäkauriit aiheuttavat vuosittain myös useita tuhansia liikenneonnettomuuksia, jotka keskittyvät Etelä- ja Lounais-Suomeen.

Luonnonvarakeskuksen arvioi viime vuonna, että Suomessa on noin satatuhatta valkohäntäkaurista. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 prosenttia. Tiheimmillään valkohäntäkauriita on Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa sekä Uudenmaalla. Kauriskanta on hyötynyt sekä ilmaston lämpenemisestä että talviruokinnasta.

Vuonna 2012 laadittu kansallinen vieraslajistrategia listasi valkohäntäkauriin tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi lajiksi. Sen jälkeen ongelmat ovat lisääntyneet ja kanta kasvanut, eikä tarkkailu enää riitä. Valkohäntäpeuraongelmaan on nyt tartuttava tosissaan.

Edellä olevan perusteella ehdotinkin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valkohäntäkauriiden kannan merkittäväksi pienentämiseksi.