Tiktok on kiellettävä Suomessa

Jätimme yhdessä kokoomuksen kansanedustajien kanssa eduskunnalle toimenpidealoitteen Tiktok-videosovelluksen kieltämisestä Suomessa. Samoin EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi ymmärtää keväällä, että Tiktok saatetaan kieltää koko EU:ssa.

Mm. suojelupoliisi on varoittanut kiinalaissovelluksen toimivan vakoiluvälineenä ja keräävän poikkeuksellisen paljon tietoa käyttäjistään. Lisäksi Tiktokia käytetään länsimaita vastaan informaatio- ja kybersodan välineenä. EU-komissio on tästä syystä jo aiemmin kieltänyt Tiktokin työntekijöidensä työpuhelimista.

Tiktokia käytetään länsimaissa paljon ja sen käyttö on räjähtänyt. Sovellus on voimakkaasti kouokuttava ja se räätälöi näkymän käyttäjilleen persoonalliseksi algoritmien avulla. Jos käyttäjä katsoo videoita itsetuhoisuudesta, sovelluksen algoritmi näyttää niitä käyttäjälle yhä enemmän.

Sovellus on erityisesti nuorten suosiossa ja siihen liittyy lukuisia ongelmia. Länsimaisille nuorille näytetään hyvin erilaista sisältöä kuin kiinalaisille nuorille. Länsimaissa Tiktok näyttää nuorille videoissa mm. väkivaltaa ja vaarallisia haasteita. Mitä enemmän haitallisia videoita nuori katsoo, sitä enemmän niitä syötetään.

Kiinan valtio sen sijaan kontrolloi omille kansalaisille näytettävää sisältöä. Kiinassa Tiktok näyttää lapsille ja nuorille koulutuksellista sisältöä. Lisäksi heidän käyttämäänsä aikaa sovelluksen parissa on rajoitettu.

Olemme antaneet vieraalle vallalle Tiktokin muodossa erittäin tehokkaan aivopesutyökalun ja siihen on herättävä koko yhteiskunnan tasolla. Tiktokin algoritmit ovat paitsi väline kerätä tietoa vieraalle valtiolla, myös keino hallita ja muokata ihmisten ajatuksia. Tällaisen välinen tarjoaminen vieraalle valtiolle luo uhan suomalaisten ja ylipäänsä länsimaiden turvallisuudelle.

Tiktokin algoritmi on erityisen koukuttava, mikä vahingoittaa nuorten kehittyviä aivoja ja keskittymiskykykä. lapsilla ja nuorilla ei ole sellaisia itsesääntelytaitoja kuin aikuisilla on, eivätkä he ole kykeneviä kontrolloimaan sovelluksessa viettämäänsä aikaa. Ikäraja Tiktokin käytölle on 13 vuotta, muta sitä ei valvota.

Tiktokissa esiintyy paljon väkivaltaista ja muilla tavoin haitallista sisältöä, joka on omiaan haittaamaan lasten ja nuorten kehitystä. Videot voivat sisältää äärimmäistä väkivaltaa ja sellaisille materiaalille altistuminen ei ole hyväksi alaikäisille. Osa järkyttävästä väkivallasta on vieläpä taitavasti upotettu harmittomalta vaikuttavien videoiden sekaan niin, että siltä on vaikea välttyä.

Tietenkin myös vanhemmilla on vastuuta lasten somen kulutuksesta. Lapsille ja nuorille kannattaa opettaa tiedonhankintaa, kriittistä suhtautumista sosiaalisen median sisältöihin ja rajoja sen sisällön ja siellä vietetyn ajan kuluttamiseen. Somen käyttö on kuitenkin melko tuore ilmiö ja vaatii myös lainsäädännöllistä sääntelyä.

Tiktok on somekanavana poikkeuksellinen. Tulevaisuudessa pystymme analysoimaan paremmin, mihin kaikkeen sosiaalisen median algoritmit ovat yhteiskunnassamme vaikuttaneet. On kuitenkin selvää, että nyt on korkea ottaa tosissaan se, millaisen vallan ne tuovat sille, joka niitä hallitsee.

Kirjoitus on julkaistu Töölöläinen-lehdessä.

Eurovaalit 2024 – Unionin kohtalonkysymys

Vaalivuosi 2024 ei päättynyt presidentinvaaleihin. Presidentinvaaleissa esiin nousseet teemat Suomen turvallisuustilanteesta, Natossa toimimisesta, EU:n ulkorajoista ja Ukrainan sota liittyvät vahvasti myös kesäkuussa käytäviin eurovaaleihin. Puolueet ovat nimenneet ehdokkaikseen osaavia ja kokeneita poliitikkoja. Jos joskus Euroopan parlamenttia on ehkä pidetty politiikan eläkevirkana, niin se ei todellakaan ole sitä enää.

Kesän EU-vaalit ovat tärkeät nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Euroopan unioni on tienhaarassa, jossa sen on tehtävä ratkaisevia päätöksiä tulevaisuudestaan. Juuri näissä kysymyksissä vaaleissa valittavalla parlamentilla on ratkaiseva rooli.

Euroopan unionilla on merkittävä rooli Ukrainan ja Venäjän välisen sodan suhteen. EU:n tuki Ukrainalle ei saa horjua, vaan tuen on oltava lujaa ja jatkuvaa. Tukemme on varmistettava Ukrainalle voitto sodassa. 

Euroopan unionin jäsenvaltioiden on seisottava yhtenä rintamana, valmiina puolustamaan Ukrainan lisäksi myös koko unionia. Se vaatii vahvaa ja yhtenäistä parlamenttia, joka voi nopeasti ja tehokkaasti toimia kriisitilanteissa.

Toinen merkittävä asia, joka korostaa eurovaalien tärkeyttä, on määräenemmistön käyttöönotto päätöksenteossa. Unionin toimintakyvyn kannalta on päästävä eroon yksimielisyysvaatimuksesta.

Esimerkiksi Unkari on viime vuosina ollut useasti torppaamassa unionin tukea Ukrainalle. Määräenemmistön käyttöönotto antaisi unionille tehokkaammat työkalut toimia nopeasti ja päättäväisesti. Se on välttämätöntä nykyisessä maailmanpoliittisessa ilmastossa.

EU:n itäraja, erityisesti Suomen yli 1000 kilometriä, on tärkeä osa koko unionin turvallisuutta. Venäjän toimet Ukrainassa ja sen harjoittama aggressiivinen ulkopolitiikka ovat herättäneet huolta koko Euroopassa. Siksi pitää huolehtia siitä, että EU:n itärajamaat, kuten Suomi, saavat EU:n muiden maiden tuen niin turvallisuutensa kuin alueellisen koskemattomuutensa varmistamiseksi. 

Euroopan unionin on sitouduttava vahvistamaan itärajamaiden puolustuskykyä ja tarjottava niille tarvittavaa tukea, jotta ne voivat vastata mahdollisiin uhkiin ja säilyttää rauhan ja vakauden union alueella. Epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n linja ja vahva puolustus varmistavat turvallisuutemme ja ylläpitävät vakautta koko Euroopassa.

Eurovaalit 2024 eivät ole vain yksi vaalikamppailu muiden joukossa. Ne ovat mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin tulevaisuuteen ratkaisevalla tavalla. Kansalaisten ääni näissä vaaleissa muokkaa Euroopan suuntaa seuraaviksi vuosiksi. Jokainen ääni on tärkeä! 

Kokoomus on asettanut todella pätevän joukon eurovaaliehdokkaita. Voit tutustua heihin ja heidän edustamiinsa teemoihin täältä.

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Verkkouutisten nettisivuilla.

Päihdeongelmiin on saatavissa apua anonyymisti

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosien aikana. Suomi on huumekuolemissa Euroopan kärjessä ja varsinkin nuorison ja nuorten aikuisten huumeidenkäytön kasvu ja huumemyönteisyys on huolestuttava trendi. 

Suomen yleisimmin käytetty laiton päihde on kannabis. Kannabiksen kokeilut ovat muutamassa vuosikymmenessä lisääntyneet huomattavasti suomalaisten keskuudessa. Vuonna 2022 toteutetun THL:n Päihdetutkimuksen mukaan lähes kolmasosa 15‒69-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt kannabista joskus elämänsä aikana. Nuorista aikuista lähes puolet raportoi joskus kokeilleensa kannabista. Se on valtava määrä! 

Moni luulee kannabista harmittomaksi päihteeksi, mutta se ei ole totta. THL:n Kannabis ja terveys -tutkimusjulkaisun mukaan kannabiksen käytöstä voi aiheutua välittömiä haittoja, kuten huonontunutta keskittymiskykyä, muistin heikkenemistä, ahdistuneisuutta, paniikkia, pelkoja, vainoharhoja, psyykkisten ongelmien pahentumista, sisäänpäin kääntymistä. Pitkäaikainen ja runsas käyttö lisää riskiä passiivisuudelle, riippuvuudelle, masennukselle ja psykooseille. Lisäksi kannabis voi alentaa seksuaalista toimintakykyä, hedelmällisyyttä sekä lisätä riskiä tietyille syöville.

Juttelin huumeista hiljattain erään lukion oppilaiden kanssa. He kertoivat, että osa heidänkin koulukavereistaan käyttää kannabista. Kuulemma kannabiksen käytön myös huomaa näistä käyttäjistä, vaikka he itse saattavat luulla, ettei haittoja olisi tullut. Pääosin käyttäjistä on tullut kavereiden mukaan kuulemma ”vähän hitaita”.

Suomessa liikkuu muitakin huumeita. Jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on pääkaupunkiseudulla jo ohittanut amfetamiinin. Myös päihdejärjestöt ovat huomanneet, että anonyymien yhteydenottojen määrä on lisääntynyt ns. perinteisesti pärjäävillä, työssäkäyvillä tai opiskelevilla nuorilla aikuisilla. Heille on saattanut tulla kokemus, että kokaiinin käyttö on lähtenyt käsistä, mutta he eivät uskalla ottaa yhteyttä julkisen sektorin palveluihin. He pelkäävät, että yhteydenotosta tulisi merkintä papereihin ja siitä tulisi ongelmia esimerkiksi työnantajan kanssa. Siksi on hyvä tietää, että päihteisiin on tarjolla myös anonyymejä palveluita.

Jotkut nuoret aikuiset saattavat erehtyä luulemaan, että huumeita voisi käyttää harmittomasti ”viihdekäytössä”. Toisille päihteet ovat  pakokeino oman pään sisäistä myllerrystä. Mielenterveysongelmien, irrallisuuden ja yksinäisyyden tuoma kipua voi hetkellisesti helpottaa, kun päihde alkaa vaikuttaa, mutta vaikutuksen lakatessa paha olo kuitenkin palaa. Harvoin päihdeongelma syntyy tyhjästä. Toisaalta päihdeongelmat voivat järkyttää mieltä ja aiheuttaa tai syventää mielenterveysongelmia. Nämä ongelmat kulkevat usein käsikädessä ja apua tulisi saada molempiin samanaikaisesti. 

Päihderiippuvaiset kohtaavat usein syrjintää ja kylmääviä asenteita. Siksi varsinkin vertaistuki on voimavara, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa. Samankaltaisten tarinoiden kuuleminen luo tunteen siitä, ettei ole yksin, vaan on olemassa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet saman ja selvinneet siitä. 

Esimerkiksi Tukikohta ry on yhdistys, joka tarjoaa palveluja päihteitä käyttäville, päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen. Järjestö avasi juuri uudet nuorille tarkoitetun tukikohdan Hietaniemenkadulle. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka 18–25-vuotiaille päihteitä käyttäville nuorille. Sieltä löytyy mm. keskusteluapua päihdeasioihin ja erilaisiin arjen ongelmiin, tukikohdan työntekijät myös auttavat löytämään parhaiten sopivan tuen ja palvelut. 

Tukikohta ry tarjoaa tukea ja neuvontaa myös päihteiden käyttäjän läheisille Itä- Pasilan toimipisteellään. On arvioitu, että jokaista ongelmallisesti päihteitä käyttävää kohden on noin viisi läheistä, jotka altistuvat päihteidenkäytön negatiivisille vaikutuksille. Läheiset saattavat esimerkiksi joutua piilottelemaan päihteiden ongelmakäyttöä ja selittelemään päihteitä käyttävän käytöstä. Jos oma tai läheisen huumeiden käyttö mietityttää, voi apua hakea myös omalta terveysasemalta, työterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. 

Pääkaupunkiseudulla toimii myös päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen tarkoitettu EHYT ry:n päihdeneuvonta-puhelinpalvelu, jonne voi soittaa ilmaiseksi 24/7 puh. 0800 900 45. Puhelut ovat luottamuksellisia ja sinne voi soittaa nimettömänä.

Miten rabieksen leviämistä ennaltaehkäistään?

Rabies on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva vaarallinen keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta syljen välityksellä. Taudin itämisaika voi pisimmillään olla jopa 6 kuukautta. Rabiesta voidaan ehkäistä rokottamalla. 

Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu ja supikoira tai lepakko, sekä kotieläimistä koira ja kissa. Luonnonvaraisia eläimiä rokotetaan viruksen leviämisen torjunnaksi. Mm. kaakkoisrajalla levitetään pienpedoille rokotetta syöteissä joka vuosi syksyisin. 

Myös lemmikkikoirat ja -kissat pitäisi rokottaa säännöllisesti raivotautia vastaan. Rokotus pitäisi antaa ensimmäisen kerran neljän kuukauden iässä ja seuraavan kerran vuoden iässä ja sen jälkeen uudestaan kolmen vuoden välein. 

Rokotus ei valitettavasti suojaa rabiestartunnalta 100%, sillä eläin on voitu rokottaa jo sen saatua rabiestartunta. Eläin myös tartuttaa tautia jopa päivä ennen oireiden alkua. Sen takia on tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään myös laitonta lemmikkikauppaa. Lemmikkien salakuljetus lisää tautiriskiä ja uhkaa tuoda rabieksen uudestaan Suomeen, mistä se on jo kerran onnistuttu hävittämään. 

Erityisesti koirien myynti kasvoi koronan aikaan, kun ihmiset halusivat hankkia koiria enemmän kuin tavallisesti. Koirien kysyntä on lisännyt myös tarjontaa. Harkitun kasvatustyön rinnalla toimii pentutehtaita, joissa pentuja yritetään myydä mahdollisimman paljon kenelle tahansa ja motiivina toimii raha. Koiria salakuljetetaan Euroopan unionin alueelle ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on arvioinut, että vain 10% EU:n rajat ylittävistä koirista on jäljitettävissä.

Salakuljetuksen seurauksena sekä Suomessa että koko unionin alueella on laitonta koirakauppaa. Koiria viedään maasta toiseen ilman asianmukaisia rokotuksia, loishäätöjä, tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä. Tartuntataudit uhkaavat levitä Euroopan unionin alueelle ja Suomeen, kun koiria salakuljetetaan ilman, että edellä mainittuja asioita on otettu huomioon. Laittomasti maahantuotujen koirien kauppa olisi tärkeää saada hallintaan.

Suomessa on tämän vuoden alussa astunut voimaan laki eläintenhyvinvoinnista. Laki kieltää alle kuuden kuukauden ikäisten koiran- tai kissanpentujen tuonnin EU:n ulkopuolelta tai sen jäsenvaltiosta Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu edelleen neljän kuukauden kuluttua maahantuonnista. Valitettavasti lakia on käytännössä vaikeaa valvoa. 

Tarkoitusta varten perustettiin Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri, jonne pitäisi ilmoittaa koiranpennut viimeistään 3 kk iässä tai jo aiemmin, jos niiden haltija vaihtuu. Toisesta valtiosta Suomeen pysyvästi saapuvan koiran on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla ja koira on ilmoitettava Suomessa rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta tai aiemmin, jos sen omistaja vaihtuu. Rekisteriin on kuitenkin ilmoitettu viraston tietojen mukaan vasta noin 230 000 koiraa, kun Suomessa on arviolta yli 800 000 koiraa. 

Rekisteröinnin tavoitteena on edistää koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa. Rekisteri ei tietenkään itsessään vaikuta laittomaan toimintaan, mutta se voi auttaa saamaan näkyväksi niitä toimijoita, jotka myyvät koiria huomattavia määriä. Olisikin tärkeää, että koiraa hankkiessaan ostaja varmistaa, että koira on ilmoitettu rekisteriin. Jos ei ole, ostajan kannattaa pohtia, onko myyjän toiminnassa jotain sellaista, mitä halutaan pitää piilossa.

Evakuoitaisiinko Helsinki sodassa?

Olen käynyt maaliskuun ajan maanpuolustuskurssilla ja opetellut, miten Suomessa toimittaisiin poikkeusoloissa. Varautuminen on Suomessa korkealla tasolla. 

Yksi kysymyksistä, joihin olen saanut lisävalaistusta on, että evakuoitaisiinko Helsinki, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen. Lähtökohtaisesti ilmeisesti ei. Jos Suomi joutuisi sotaan, niin väestöä evakuoitaisiin pääasiassa sellaisilta alueilta, joilla taisteluita käytäisiin kuten itärajan lähettyviltä.

Sisäministeriö uudisti evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeen tänä vuonna. Sen päivityksessä on otettu oppia Ukrainan sodasta. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on elämä jatkunut yllättävänkin normaalisti sodan aikana. Ihmiset ovat käyneet töissä, ostaneet ruokaa kaupasta ja välillä suojautuneet ilmaiskuilta. Suomessakin yritettäisiin pitää yhteiskunta mahdollisimman normaalisti toiminnassa vastaavissa oloissa. Haluaisimme ylläpitää tärkeimpiä peruspalveluita ja infrastruktuuria sekä pitää talouden rattaat pyörimässä.

Minulla oli kotirintamasta ennen sellainen käsitys, että kaupungeista kuljetettaisiin ihmisiä töihin maaseudulle. Mielikuva taisi perustua Suomi-Filmeihin ja toisen maailmansodan aikaan, jolloin Suomi oli maatalousyhteiskunta. Silloin suurin osa ihmisistä asui maalla ja työskenteli maatiloilla, se oli heidän normaalia elämäänsä.

Nykyinen yhteiskunta on hyvin toisenlainen. Nykyään moni saa elantonsa palvelusektorilta ja teollisuudesta. Ruuan tuotanto on ammattimaista ja useimmat ihmiset asuvat jossain ihan muualla kuin siellä, missä ruoka tuotetaan. Nykyään olisi todella tärkeää, että myös kaupankäynti jatkuisi poikkeusoloissa, niin kotimainen kuin myös ulkomaankauppa.

Ruokaturva poikkeusoloissa vaatii sen, että ruokaa on markkinoilla ja ihmiset voivat ostaa sitä. Ruuan kuljetuksen, säilytyksen ja myynnin täytyy toimia. Valtio ei järjestä poikkeusoloissa ruuan jakelua kansalaisille, vaan jokainen ostaa ruokansa kaupasta itse. 

Suomessa on viljoista varmuusvarastoja, mutta varsinaisia ruokavarastoja ei ole. Kaupat ylläpitäisivät ruokavarastoja kuten normaalistikin. Ruuan jakeluketju on Suomessa keskittynyt ja se on riippuvainen sähköstä ja tietotekniikasta. Jakeluketjun ammattitaitoinen työvoima pitäisi turvata poikkeusoloissakin.

Myös Helsingin kaupunki päivitti väestönsuojelusuunnitelmansa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Linjaus on, että toiminnan jatkuvuuden turvaaminen pääkaupungissa kaikissa turvallisuustilanteissa on elintärkeää koko Suomelle.

Keskeisessä roolissa ovat julkisten palveluiden osalta terveydenhuolto ja yleinen järjestys, turvallisuus ja kuljetukset, liikenteenohjaus ja mm. tiedotus. Valmiuslain oloissa voitaisiin määrätä lisähenkilöstöä esimerkiksi sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdostustehtäviin sekä väestönsuojeluun. 

Energia ja esimerkiksi vesihuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria. Kiovassa sähköt ovat säilyneet kohtuullisen hyvin myös sodan aikana, vaikka katkoksia on ollut. Asukkaat ovat varautuneet vesikatkoihin kotivaralla ja lämmitelleet sähkökatkoissa peittojen alla, lisäksi esimerkiksi päiväkoteihin on tuotu generaattoreita. Ajoittain vettä on jaettu vain vain kahdesti päivässä. Arki on silti jatkunut kohtuullisen normaalisti.

Kun kiovalaisten arki katkeilee ilmahälytysten takia, he menevät väestösuojiin. Meillä Suomessa on joitain julkisia väestösuojia, mutta yleisemmin ne sijaitsevat kerrostalojen kellareissa. Kiinteistöjen omistajilla kuten taloyhtiöillä on velvollisuus huolehtia väestönsuojien käyttövalmiudesta. Ne on mm. tarkastettava vuosittain. Taloyhtiöiden pitäisi varata riittävä määrä koulutettua henkilöstöä väestönsuojelutehtäviin ja hankkia sinne tarvittavat materiaalit. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa koulutusta siihen. 

Kansalaisia suositellaan myös itse varautumaan poikkeusoloihin kotivaralla. Ihmisten oma varautuminen on tärkeää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen malli,

jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Perustuslaissa on säädetty kaikille kansalaisille yleinen maanpuolustusvelvollisuus. Täällä asuvia 18–67-vuotiaita koskee poikkeusoloissa työvelvollisuus, mikä varmistaa työvoiman saamisen kriittisiin tehtäviin. Ihmisiä voidaan määrätä työhön, joihin he terveytensä ja kykyjensä puolesta soveltuvat ja työstä maksetaan palkkaa. Siten voidaan turvata työvoiman saaminen kriittisiin tehtäviin.

Entä jos osa ihmisistä lähtisi kaupungista esimerkiksi mökille? Luultavasti he kohtaisivat sielläkin muutamia ongelmia. Yksi olisi ruuan saatavuus. Paikallisen järven kalat olisi nopeasti kalastettu tyhjiin ja muutamat hirvet olisi metsästetty sukupuuttoon hetkessä. Pikkukunnan kyläkaupan hyllyt tyhjenisivät nopeasti, kun kuntaan tulisi ylimääräisiä asukkaita. Paikalliset peruspalvelut eivät riittäisi. Kauppaan ja muuallekin olisi pitkä matka, mutta bensasta olisi pulaa. Ruokaa ei voisi omavaraisesti kasvatella pihalla, elleivät poikkeusajat sattuisi ajoittumaan kesälle, eivätkä vaikka talveen.

Muualle siirtyneiden ihmisten täytyisi itse järjestää majoituksensa ja muut elämisen perusedellytykset. Suomen evakuointisuunnitelmassa lukee, että kotikuntalain mukaan jokainen olisi poikkeusoloissakin velvollinen tekemään Digi- ja väestötietovirastolle/Postille muuttoilmoituksen asuinpaikkansa muututtua. Silloin viranomaiset pysyisivät ainakin kärryillä siitä, missä väestö sijaitsee ja minne palveluita pitäisi yrittää järjestää.

Kirjallinen kysymys kustannustehokkuuden lisäämisestä julkisessa terveydenhuollossa vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa kehittämällä

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitusohjelmaan sisältyy erinomainen tavoite edistää vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Kansalaisaloitepalveluun on jätetty tammikuussa samaan tavoitteeseen tähtäävä kansalaisaloite vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna.
Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna kaikille hyvinvointialueille ja HUS-alueelle, kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä merkittävien kustannussäästöjen toteuttamiseksi.

Ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeiden sukupuolihormonien eritys elimistössä vähenee ikääntyessä merkittävästi. Hormonien vähyys aiheuttaa usein oireita, joista osa on erittäin vaikeita tai jopa ihmisten toimintakyvyn romahduttavia. Tavallisimpia estrogeenin vähenemiseen liittyviä oireita ovat mm. unettomuus, nivel-, lihas- ja jännekivut, masennus sekä sydämen rytmihäiriöt.

Yleensä nainen hakeutuu oireidensa takia terveyskeskus- tai työterveyslääkärille. Harva lääkäri tulee kuitenkaan ajatelleeksi yksittäisten oireiden johtuvan naisen hyvinvointia ja terveyttä tukevan estrogeenin vähenemisestä. Oireet johtavat monenlaisten lääkitysten aloittamiseen, sairauslomiin, erikoislääkärikonsultaatiohin ja kalliisiinkin tutkimuksiin. Tällaisia kalliita tutkimuksia ovat esimerkiksi sydämen vuorokausiseuranta, sydämen ultraäänitutkimukset ja rasituskokeet, sydänverisuonten kuvantamistutkimukset, reumatutkimukset, unitutkimukset, röntgen- ja magneettitutkimukset sekä nivelten tähystystutkimukset.

Estrogeenin vähyys naisen elimistössä lisää myös monen vakavan taudin riskiä. Verenpaine sekä veren kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet nousevat, sokerinsieto heikkenee, sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, luun haurastumisen ja dementian riski suurenee. Hormonihoidolla estrogeenin vähyyden oireet saadaan kuriin ja estrogeenin vähenemisestä aiheutuvien tautien kehittymistä ja niiden hoitoon käytettävien lääkkeiden tarvetta voidaan vähentää.

Viime vuosina on saatu jonkin verran tutkimustietoa myös miesten hormonimuutoksiin liittyvistä oireista ja taudeista. Miehillä on paljon samoja hormonimuutoksista johtuvia oireita kuin naisilla, kuten unettomuutta, nivel- ja lihaskipuja, sydämen rytmihäiriöitä, masentuneisuutta, virtsaamiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä oireita sekä kuorsaamisen pahenemista. Miehen hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeiden androgeenien tuotannon väheneminen voi johtaa lääkityksiin, moniin tutkimuksiin sekä sairauslomiin. Miesten oireiden tunnistaminen hormonimuutoksista johtuviksi onnistuu vielä harvemmin kuin naisten, miesten on naisia vaikeampi saada oireilleen oikea diagnoosi ja tarvitsemansa hormonihoito.

Hyvinvointialueille kohdistuu mittavia kustannuspaineita, minkä lisäksi terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa koko maassa. Myös Kelan maksamat lääkekorvausten määrä on kasvanut. On todennäköistä, että vaihdevuosioireista kärsivät ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa päällekkäisesti monen oireen erillisen tutkimisen ja hoidon vuoksi, vaikka todellisuudessa vaivat johtuvatkin kaikki yhdestä ja samasta syystä.

Tämän vuoksi vaihdevuosioireiden diagnosointiin ja hyvään hoitoon pitäisi panostaa enemmän julkisessa terveydenhuollossa. Hyvinvointialueille ja HUS-alueelle perustettavat vaihdevuosien osaamiskeskukset toisivat todennäköisesti perusterveydenhuoltoon merkittäviä kustannussäästöjä jo pelkästään työtehtäviä uudelleen organisoimalla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus arvioinut, millaisia kustannussäästöjä ja tuottavuuden lisääntymistä olisi mahdollista saavuttaa, jos jo perusterveydenhuollossa olisi tarpeeksi osaamista tunnistaa ja hoitaa vaihdevuosioireet paremmin?

Helsingissä 8.3.2024

Kirjallinen kysymys syyhylääkkeen saatavuudesta


Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen syyhylääkkeiden saatavuudesta. Sen allekirjoittivat myös kansanedustajat Mia Laiho (kok), Päivi Räsänen (kd), Hilkka Kemppi (kesk) ja Ritva Elomaa (ps). Kysymys kuuluu seuraavasti:



Eduskunnan puhemiehelle

Syyhy leviää Suomessa nopeasti ja paikoittain sen suhteen voidaan puhua jo epidemiasta. Syyhypunkki on pieni hämähäkkieläin, joka kaivaa käytäviä ihmisen ihon alle ja munii niihin päivittäin. Uudet syyhypunkit vaeltavat ajoittain ihon päälläkin, jolloin ne voivat siirtyä uusiin isäntiin paitsi kosketuksesta, myös vaikkapa tekstiilien kautta. Normaalisti syyhypunkkeja on ihmisessä kerrallaan alle sata, mutta pitkittyneissä ja vaikeissa tapauksissa jopa miljoonia.

Ennen syyhypunkin häätämiseen tehosi apteekista käsikauppatavarana saatava permetriinivoide, mutta nykyisin aggressiivisesti leviävä punkkikanta vaikuttaa kehittyneen sille vastustuskykyiseksi.

Syyhyn leviämistä on vaikea hillitä Suomessa, koska meillä ei ole siihen saatavilla yhtä paljon toimivia lääkkeitä kuin muissa maissa. Osa suomalaisista onkin siksi käynyt ostamassa syyhyyn tehoavaa käsikauppatuotetta bentsyylibentsoaatti-voidetta Tukholmasta tai Tallinnasta. Matkallaan he ovat saattaneet kuitenkin levittää syyhyä muihinkin. Huonolla tuurilla syyhypunkki voi tarttua uuteen isäntään jopa jo siitä, että istuu samalle tuolille, jossa on aiemmin istunut joku syyhystä kärsivä. Lisäksi on ylipäätään kohtuutonta, että Suomesta täytyy matkustaa ulkomaille saadakseen apua tämän loisen häätämiseen.

Bentsyylibentsoaattia myydään kyllä Suomessakin, mutta vain hevosille tuotenimellä Bionix, eikä sillä ole myyntilupaa ihmisille. Käytännössä moni suomalainen joutuu tätä eläinlääkettä käyttämään, koska sen ihmisversiota ei ole saatavilla.

Osassa muita maita syyhyyn on myynnissä monien tehokkaana pitämä Spregal Spray (Esdepallethrine & Piperonyl butoxyde), mutta Suomessa sitä ei myydä.

Malationi on perinteisesti syyhyyn maailmalla käytettävä lääkeliuos. Sitäkään ei käytetä Suomessa. Aiemmin sitä kyllä oli meillä myynnissä Prioderm-lioksena, mutta se on poistettu markkinoilta.

Vielä 1990-luvulla syyhyä hoidettiin Suomessa onnistuneesti heksisidillä eli Desintan-liuksella. Nykyään sitä ei enää saa, vaan se on poistettu myynnistä.  

Nykyään syyhyä hoidetaan Suomessa käytännössä yhdistämällä syötävät ivermektiinitabletit voiteluun apteekeissa sekoitettavalla rikkivaseliinilla. Nämä molemmat lääkkeet vaativat lääkärikäynnin ja reseptin, mikä rajoittaa toimivan syyhyhoidon saatavuutta merkittävästi ja on luultavasti yksi pääasiallinen syy epidemiaan.

Syyhyn hoito pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, kun tartunta on havaittu. Ajan varaaminen ja sen hidas saaminen perusterveydenhuollosta viivästyttää hoidon aloittamista jo sinällään, minkä lisäksi syyhyä ei edes usein tunnisteta perusterveydenhuollossa, vaan se sekoitetaan esimerkiksi atooppiseen ihoon. Jos ihminen sitten yrittää ensin hoitaa syyhyä virheellisesti kortisonivoiteella, tulee paitsi levittäneeksi syyhyä jatkuvasti muille, myös hankaloittaneeksi siitä eroonpääsyä. Kortisonin aiemman käytön on nimittäin havaittu voivan estää syyhyvoiteen tehoa.

Ivermektiinin ohella toimivaksi syyhylääkkeeksi on todettu suun kautta otettava lampaiden ja koirien syyhylääke moksidektiini. Sen etu on erityisesti sen pitkävaikutteisuus, minkä lisäksi sitä saattaisi riittää vain yksi annos. Sitäkään ei kuitenkaan ole Suomessa saatavilla syyhyyn ihmisille.

Eräässä tutkimuksessa todettiin muurahaismyrkkynäkin käytettävän spinosadin olevan toimiva syyhyyn. Sitä käytetäänkin siihen tarkoitukseen Yhdysvalloissa. Suomessa sitä ei ole saatavilla ihmisille syyhyn hoitoon.

Monet syyhylääkkeet ovat hyönteisten hermomyrkkyjä, jotka imeytyvät ihon läpi siinä eläviin punkkeihin. Internetin keskusteluketjujen perusteella näyttäisi siltä, että jotkut suomalaiset ovat jopa suihkuttaneet itseänsä pitkävaikutteisella Raidilla päästäkseen eroon pitkittyneestä syyhystä. Se voi olla erittäin vaarallista ja on kauhistuttavaa, että joku joutuu turvautumaan sellaiseen epätoivoiseen tekoon Suomessa.

On kohtuutonta, että Suomessa ei ole saatavilla lääkkeitä syyhyyn samalla lailla kuin muissa maissa. Huonosti hoidettu syyhy muodostaa levitessään merkittävän kustannuksen terveydenhuoltojärjestelmälle ja on myös valtava taakka ihmisille.

Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtaja on esittänyt toiveen, että Suomessa kalliisti hinnoitellulle ivermektiinille saataisiin Kela-korvattavuus ja että kaikkien syyhylääkkeiden hinnat saataisiin matalammiksi, jotta hoito olisi taloudellisesti kaikkien saatavilla.

Vähintään yhtä tärkeää olisi mielestäni toimivien syyhylääkkeiden tuominen Suomen markkinoille. Syyhylääkkeiden pitäisi myös olla saatavilla käsikauppatuotteina ilman reseptiä. Vain pienellä osalla tartunnansaaneista on mahdollisuus päästä syyhyn tunnistamiseen.ja hoitoon erikoistuneen erikoislääkärin vastaanotolle. Syyhylääkkeiden pitäminen reseptin takana johtaa syyhyn leviämiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta muissa maissa käytössä olevat syyhylääkkeet tuodaan pikaisesti myös suomalaisten saataville?



Helsingissä 23.2.2024


Terhi Koulumies (kok)
Mia Laiho (kok)
Päivi Räsänen (kd)
Hilkka Kemppi (kesk)
Ritva Elomaa (ps)  

Tiktokin vaarat on tunnustettava

Kiinalaisen videosovellus Tiktokin aiheuttamista haitoista on puhuttu viime aikoina paljon. Suojelupoliisi on varoittanut kiinalaissovelluksen keräävän poikkeuksellisen paljon tietoa käyttäjistään. Erityisen huolestuttavaa on se, että Kiinan lain mukaan jokaisen kiinalaisyrityksen on luovutettava vaadittaessa tietonsa Kiinan valtiolle. 

Myös kokoomuksen kansanedustajat ja liikenne- ja viestintäministeri ovat pohtineet sovelluksen kieltämistä ja nostaneet julkiseen keskusteluun uhan, joka sovellukseen liittyy.

Datan keräämisen ja käyttäjien vakoilun lisäksi sovellukseen liittyy toinen ongelma: Tiktokia käytetään länsimaita vastaan informaatio- ja kybersodan välineenä. Sovellusta käytetään länsimaissa paljon ja sen käyttö on räjähtänyt. 

Tiktok on voimakkaasti koukuttava ja se räätälöi näkymän käyttäjilleen persoonalliseksi algoritmien avulla. Jos käyttäjä katsoo esimerkiksi videoita itsetuhoisuudesta, sovelluksen algoritmi näyttää niitä käyttäjälle yhä enemmän. Länsimaisille nuorille näytetään hyvin erilaista sisältöä kuin kiinalaisille nuorille.  Täällä nuoret saavat videoita vaarallisista haasteista ja mitä enemmän haitallisia videoita nuori katsoo, sitä enemmän niitä hänelle syötetään. 

Kiinan valtio sen sijaan kontrolloi omille kansalaisilleen näytettävää sisältöä ja lapsille ja nuorille näytetään koulutuksellista sisältöä. Lisäksi heidän käyttämäänsä aikaa sovelluksen parissa on rajoitettu ja lasten ja nuorten näkemä sisältö on koulutuksellista. 

Toisin sanoen, algoritmit ovat keino hallita ja muokata ihmisten ajatuksia. Tällaisen välineen tarjoaminen vieraalle valtiolle luo hyvin suuren uhan suomalaisten ja koko länsimaiden turvallisuudelle. Tulevaisuudessa pystymme analysoimaan paremmin, mihin kaikkeen sosiaalisen median algoritmit ovat yhteiskunnassamme vaikuttaneet. On kuitenkin selvää, että nyt on korkea aika ottaa tosissaan se, millaisen vallan ne tuovat sille, joka niitä hallitsee.

Venäjän vaikuttamisyritysten kohdalla monen silmät avautuivat vasta helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan. Senkin jälkeen Venäjä on harjoittanut hybridivaikuttamista ja edelleen tunnumme epäröivän sellaisen tunnistamisessa. Virheistä pitää oppia ja toimintaa on kyettävä muuttamaan. Suomen ensisijainen tehtävä on omien kansalaistensa turvallisuudesta huolehtiminen. Suhtaudumme yllättävän huolettomasti siihen tietoon, että Kiinan valtiolle voi päätyä valtava määrä dataa kansalaisistamme. Olisiko suhtautumisemme sama, jos Tiktok olisi venäläinen sovellus?

Sovittelusta luovuttava lähisuhdeväkivallan osalta

Hallitus aikoo tehdä uudistuksia väkivallan torjumiseksi ja lisätä tietoa väkivallan eri muodoista. Mm. kunniaan liittyvää väkivaltaa on pystyttävä tunnistamaan nykyistä paremmin. Hallitus haluaakin lisätä tietoisuutta sen eri muodoista ja kiristää siihen liittyviä rangaistuksia. Tämä on erittäin hyvä tavoite ja tarpeellista saada läpi.

Jätin eduskunnalle jo viime vaalikaudella aiheesta kirjallisen kysymyksen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin torjua muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Samoin on tärkeää, että myös poikiin ja miehiin kohdistuvaa väkivaltaa tunnistetaan paremmin, myös se on kirjattu hallitusohjelmaan. Miesten kokemaa väkivaltaa esimeriksi parisuhteissa tunnistetaan hyvin heikosti ja siihen liittyy voimakkaita tabuja. Väkivaltaa kohtaavien miesten tulee yhtä lailla saada apua ja heidät tulee kohdata, kuten kenet tahansa väkivallan uhri – inhimillisesti ja vähättelemättä.

Hallitus haluaa vahvistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lisäksi on tärkeää, että uhrien tietoisuutta mahdollisuuksista saada suojelua ja turvaa lisätään. Esimerkiksi turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden saavutettavuutta on tärkeää vahvistaa.

On tärkeää, että lähisuhde- ja perheväkivaltatapauksissa sovittelusta luovutaan hallitusohjelman mukaan. Sovittelu tällaisissa tapauksissa ei ole uhrin näkökulmasta oikein, sillä tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa.

Lähisuhdeväkivallan luonteeseen kuuluu jaksottaisuus. Parisuhdeväkivallan tekoa seuraa usein tekijän sovittelu, anelu ja uhrin anteeksianto. Hetken parisuhde voi näyttää hyvin onnelliselta ja osapuolet vastarakastuneilta. Tekijä lupaa muuttua, mutta ei todellisuudessa pyri muutokseen. Vähitellen tunnelma alkaa kiristyä, kunnes tekijä käyttää taas väkivaltaa. Jos sovittelu sattuu tällaiseen sovintovaiheeseen ja uhrilta kysytään silloin jälkeen parisuhteen tilasta, voi uhri olla taivuteltavissa jatkamaan väkivaltaisessa suhteessa.

On tärkeää, että väkivallan kierre katkaistaan mahdollisimman pian. Väkivaltaisesta suhteesta pyristely on kuitenkin hyvin vaikeaa. Sovittelu vain vaikeuttaa lähtemistä väkivaltaisesta suhteesta, sillä väkivaltaa kokenut saa nyt ulkopuoleltakin vakuuttelua, että kaikki olisi sovittavissa anteeksiannolla. Näin ei ole. Väkivaltaisen toimintamallin muuttaminen vaatii tekijältä todella pitkällisen työn ja vie aikaa.

Lähisuhdeväkivallalla on taipumus muuttua koko ajan pahemmaksi. Yhteiskunnan ei missään nimessä pidä antaa signaalia, että väkivalta parisuhteessa on normaali riita, joka sovitaan keskustelemalla.

Sovittelu sopii väkivaltatilanteisiin, joissa uhri ja tekijä on tuntemattomia ja tasavertaisia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa uhri on alisteisessa asemassa tekijään nähden. Omat tunteet voivat saada uhrin antamaan anteeksi ja yrittämään uudelleen, vaikka järjellä hän tietäisikin, että väkivalta ei lopu.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Verkkouutisten blogissa.

Terveisiä eduskunnasta!

Itärajalta – erityisesti Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla – on pyrkinyt Suomeen viime aikoina tavallista enemmän tulijoita puutteellisin turvapaikanmatkustusasiakirjoin. Tulijat ovat olleet kotoisin Lähi-idän ja Afrikan maista, suurimmat tulijamaat ovat olleet Irak, Somalia ja Jemen. Tulijoiden lukumäärä on edelleen suhteellisen alhainen, mutta se on kasvanut lyhyessä ajassa. Viime viikolla saapui 71 henkeä, maanantain ja tiistain aikana on saapunut yhteensä n. 60 henkilöä.

Aiemmin Venäjän viranomaiset eivät sallineet rajalle matkustettavan ilman asianmukaisia asiakirjoja, mutta nyt venäläisten toimintatavat ovat muuttuneet. Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi tänään tiistaina, että merkit viittaavat ohjattuun maahantuloon. Myös rajavartiolaitoksen mukaan tilanne on näyttäytynyt organisoidulta.

Monella suomalaisella on varmasti noussut mieleen vuoden 2015 tapahtumat, jolloin Venäjä ohjasi Suomen rajalle suuren määrän turvapaikanhakijoita. Tilanne on nyt kuitenkin ratkaisevalla tavalla erilainen.

Suomi vahvisti rajaturvallisuuttaan viime vuoden heinäkuussa. Kansanedustajien kesälomat viivästyivät silloin hyvästä syystä, kun päätimme eduskunnassa rajalain uudistuksista. Uudessa laissa itärajan voi sulkea tarvittaessa kokonaan myös turvapaikanhaulta, jos Suomea uhattaisiin käyttämällä suuria väestömääriä hybridivaikuttamisen välineenä. Vuonna 2015 sellaista lainsäädäntöä ei siis vielä ollut, mutta nyt onneksi on. 

Hallitus on nyt jo ryhtynyt ennakoiviin toimiin sen varalta, että itärajan yli olisi tulossa Suomeen yhä lisää tulijoita. Hallitus käynnisti rajavartiolain 16 §:n liittyvän esityksen pikaisen valmistelun. Pykälässä säädetään rajanylityspaikan väliaikaisesta sulkemisesta, rajaliikenteen rajoittamisesta ja kansainvälisen suojelun keskittämisestä. 

Pykälän mukaan hallitus voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta tai rajanylitysliikenteen rajoittamisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen tai rajoittaminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Koko itärajan sulkua arvioitaessa on samanaikaisesti varmistettava se, että mahdollisuus turvapaikan hakemiseksi toteutuu. Käytännössä siis koko rajan sulku edellyttäisi suojelun hakemisen keskittämistä jonnekin muualle kuten esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. 

Turvapaikanhaku voidaan keskittää itärajalta muualle, jos kyse on 1) lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä; tai 2) tiedosta tai perustellusta epäilystä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa. 

Kun rajan sulkemisesta viime vaalikaudella puhuttiin, kokoomus esitti myös aidan rakentamista itärajalle. Ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli nähty kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. 

Aitaa ryhdyttiinkin sitten rakentamaan Suomen ja Venäjän rajalle koemielessä, mutta kuten uutisista tiedetään, valmistunut testiaita on aika lyhyt, vain 3 km pitkä, ja joidenkin mielestä vähän heppoisen näköinen. Suomella on maarajaa Venäjän kanssa sentään 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että siitä 10–20 % olisi perusteltua aidata. Rajavartiolaitos on nyt kerännyt lähinnä kokemuksia testiaidan käytöstä. Varsinainen rakentaminen alkaa ensi talven aikana rajanylityspaikkojen läheisyydessä, valmista pitäisi olla kesällä 2025.