Kirjallinen kysymys osakesijoittamiseta tiedottamisesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen siitä, miten tieto osakesijoittamisesta tavoittaa kaikki suomalaiset riittävän hyvin. Kirjallinen kysymys on luettavissa tästä blogitekstistä.

Eduskunnan puhemiehelle

Vuodesta 2020 lähtien on ollut mahdollista aloittaa sijoittaminen osakesäästötilin muodossa. On hyvä huomata, että kansalaiset lähtevät osakesijoittamiseen hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla ihmisistä ei ole lähipiirissään yhtään osakesijoittajaa, eikä heidän lapsuudenperheessään ole koskaan puhuttu sijoittamisesta. Heidän on haastavampaa aloittaa osakesijoittaminen kuin sellaisen henkilön, joka on kasvanut sijoittamisen kulttuuriin nuoresta saakka. Kyse ei ole vain taloudellisista resursseista, vaan myös henkisestä pääomasta: hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittämisestä eteenpäin. 

Tällä viikolla on uutisoitu opiskelijasta, joka avasi epähuomiossa kaksi osakesäästötiliä sallitun yhden sijasta. Verottajan tulee lain mukaan määrätä veronkorotus, jos henkilöllä on useampi kuin yksi osakesäästötili. Mikäli toinen tili on avattu epähuomiossa, voi henkilö olla kuitenkin oikeutettu veronkorotuksen lievennykseen, mutta se ei tapahdu automaattisesti, vaan on aina tilannekohtaista. Sakkomaksu ylimääräisen tilin avaamisesta on tällä hetkellä 10 euroa vuorokaudessa tiliä kohden. Kyseiselle opiskelijalle sakkoa tulisi maksettavaksi yli kymmenentuhatta euroa. Se on ankara seuraus vahingosta, josta ei ole seurannut taloudellista hyötyä henkilölle itselleen eikä haittaa kellekään muulle. 

Osakesäästäminen on erinomainen keino erityisesti pienituloisille ja naisille lisätä varallisuuttaan. Naisten palkka sekä eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä, ja lasten saamisen taloudellinen vastuu jakautuu monilla pareilla yhä epätasa-arvoisesti. Moni pienituloinen ei pysty työtä tekemällä vaurastumaan, joten pääoman kerryttäminen on hyvä lisäkeino lisätä passiivisesti tuloja, turvata tulevaisuutta ja pienentää esimerkiksi vanhemmuuden taloudellisia riskejä. Sijoittamisesta pitäisikin tehdä turvallisempaa ja houkuttelevampaa juuri niille, jotka eivät siihen vielä ole uskaltaneet lähteä. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on pääsy riittävään tietoon osakesäästämisestä jamiten osakesäästötilien perustamiseen kannustetaan jamiten varmistetaan se, ettei kukaan vahingossa avaa kahta osakesäästötiliä puutteellisen tiedonsaannin vuoksi? 

Helsingissä 15.9.2021 

Terhi Koulumies kok 

Miten terveellistä on rescuekoirien maahantuonti?

Antibioottiresistenssin lisääntyminen on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimpia globaaleja terveysuhkia. Antibioottiresistentit bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille, mikä tarkoittaa monien nykyään antibiooteilla hoidettavien sairauksien muuttumista tappaviksi ihmisille.

Antibioottiresistenssiä lisäävät muun muassa tuotantoeläimille syötetyt antibiootit, ihmisille määrätyt tarpeettomat tai kesken jätetyt antibioottikuurit, antibioottien päätymien luontoon sekä eläinten maahantuonti. Suomen tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta tilannetta uhkaa erityisesti lisääntynyt rescue-koirien tuonti muista maista. Koirien kysyntä on lisääntynyt viime vuosina ja entistä useampi saattaa tulla ajatelleeksi pennun hakemista ulkomailta. Kun koiria tuodaan alueilta, joilla antibioottien käyttö on yleisempää eikä niin valvottua kuin Suomessa, vaikuttaa tämä myös koirien mukanaan tuomiin antibiotti- ja moniresistentteihin bakteereihin. Nämä bakteerit leviävät helposti koirista ihmisiin.

Suomessa viranomaistahoista muun muassa Ruokavirasto on esittänyt huolensa ulkomaisten rescue-koirien mukana tulevista taudeista. Myös Suomen eläinlääkäriliitto on nostanut tämän aiheen esille. Usein kadulta pelastettavien kulkukoirien taustat ovat tuntemattomat ja näin ollen myös se, mille taudeille koira on mahdollisesti altistunut ei ole aina koiran tuonnista vastaavien tahojen tiedossa.

Antibioottiresistenttien bakteerien lisäksi Suomeen tuoduissa rescue-koirien tuonnissa huolta herästtää rabies. Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991. Rabies on vaarallinen ja helposti tarttuva tauti, joka tarttuu paitsi eläimistä toisiin, mutta myös ihmisiin. Tartunnan saanut eläin voi levittää tautia eteenpäin jo päivä ennen oireiden alkamista. Tauti on ihmiselle hengenvaarallinen ilman riittävän nopeasti saatavaa suojausrokotesarjaa. Rabies luokitellaan lainsäädännössämme eläintautilain nojalla vaaralliseksi sekä vastustettavaksi eläintaudiksi.

Raivotautia esiintyy erityisesti Venäjällä sekä Itä-Euroopan maissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Romaniassa rabiesta on löydetty koirasta. Rescue-koiria tuodaan kasvavia määriä juuri näiltä alueilta. Lisäksi rabieksen pitkä itämisaika – jopa puoli vuotta – lisää riskiä taudin leviämiseen: jo rokotettu koira on voinut sairastua rabiekseen ennen rokottamista ja rokottamisesta voi olla kulunut tarpeeksi pitkä aika, jonka jälkeen koiran saa tuoda Suomeen. Koira voi alkaa oireilla rabiesta näin ollen vasta kuukausienkin maahantuonnin jälkeen. Suomessa on myös uutisoitu tapauksista, joissa koirien rokotustodistukset tai muut asiakirjat ovat väärennettyjä eikä koirilla ole väitetyn rabiesrokotuksesta huolimatta vasta-aineita elimistössään. Myös viranomaiset ovat nostaneet esille huolensa väärennetyistä asiakirjoista. Lisäksi on vaarana, että rokotteiden laatu on heikompi tai että niiden annostelussa on toimittu väärin.

Rabiesaltistumiset ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina. Suurin selittävä tekijä on ulkomailta saatujen altistumisten kasvu, mutta myös Suomeen laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet altistumisia. Jos koiran tuonnissa ei noudateta viranomaisten asettamia rajoituksia (esimerkiksi rabiesrokote puuttuu tai siihen liittyviä muita ehtoja ei ole noudatettu), on kyseessä laiton tuonti. Suomen eläinlääkäriliiton lausunnon mukaan ihmisen kuolema rabiekseen on vain ajan kysymys.

Suomeen tuotavilta koirilta vaaditaan rabiesrokotus sekä lääkitys ekinokokkoosia vastaan. Muita rokotevaatimuksia ei ole, vaikka Suomessa syntyville koiranpennuille rokoteohjeistus pitää sisällään myös rokotuksen penikkatautia, parvoa (nopeasti leviävää ripulia aiheuttava virus) ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.

Erityisesti maailmaa ja Suomea ravistelleen koronapandemia on opettanut yhteiskuntaamme siitä, että erilaisten vakavien terveysuhkien ehkäisyyn tulee olla riittävän kattavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet eikä vakaviin tartuntatauteihin tule suhtautua liian kevyesti. Antibioottiresistenssin vähentäminen on globaali haaste, mutta myös Suomen on kaikin keinoin tehtävä osansa. Rabies on erittäin vaarallinen tartuntatauti, joka vaatii riittäviä rajoituskeinoja.

Jätin syyskuun alussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo huomioida kasvavan rescue-koirien tuonnin sekä tuontiin liittyvät terveysuhat. Miten antibioottiresistenssin kasvua ehkäistään ja miten Suomi pidetään jatkossakin rabies-vapaana, kun taudin pitkän itämisajan ja mahdollisesti väärennettyjen asiakirjojen vuoksi maahan pääsee rabieksen saaneita koiria? Ovatko ulkomailta tuotavien koirien  tuontivaatimukset ja niiden valvominen riittävällä tasolla ja vastaavatko tuontivaatimukset nykyajan tuontimääriä alueilta, joilla esiintyy rabiesta?

Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutiset.fi -sivustolla.