syyskuu 2021 – Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys koirahyökkäysten ennaltaehkäisemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Koirien hyökkäykset ihmisiä sekä toisia koiria kohtaan ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta. Korona-aikana koirien hankkiminen on lisääntynyt, ja asiantuntijat ovat arvioineet tämän näkyvän tulevina vuosina myös koirahyökkäysten kasvuna. Pahimmillaan koiran purema voi johtaa ihmisellä haavan tulehtumiseen ja myös pysyvään vammautumiseen. Joidenkin koirien geneettinen ominaisuus saa ne lukittamaan leukansa purressa, jolloin pureman aiheuttama kudosvaurio on vakavampi.

Suomessa on uutisoitu viime vuosina myös koiriin kohdistuneista hyökkäyksistä, joiden seurauksena toinen koira on kuollut vammoihinsa. Kaikilla omistajilla ei ole kykyä ja ymmärrystä kouluttaa koiraansa, eikä niiden elekieltä osata lukea. Jokin tietty koirarotu saatetaan hankkia esimerkiksi ”statusarvon” vuoksi, vaikka oma osaaminen ja koulutustaito eivät riittäisi kyseisen koiran yhteiskuntakelpoiseksi kouluttamiseen. Tämä johtaa helpommin tilanteisiin, joissa koira voi aiheuttaa vaaraa ympäristölleen. Myös koiranomistajia koskevan lainsäädännön huono tuntemus ja välinpitämättömyys johtavat siihen, että koiria pidetään taajama-alueilla irti siihen soveltumattomilla alueilla, mikä on taas koirahyökkäyksiä aiheuttava tekijä.

Voimakkaasti kasvanut koiranpentujen kysyntä näkyy myös pentutehtailun kasvuna: kaikki koiranpennun haluavat eivät ole valmiita tutustumaan rotuun ja odottamaan, vaan koira halutaan mahdollisimman nopeasti, ja tällöin koiran taustoihin ei välttämättä olla valmiita perehtymään. Näin koira voidaan ottaa jalostukseen sopimattomista vanhemmista ja mahdolliset käytösongelmat voivat myös yllättää omistajat, jotka eivät tiedä koiransa perimästä mitään. Koiran hankkiminen liian hätäisesti voi johtaa myös eläimen hoidon laiminlyömiseen. Usein koirahyökkäyksiin ja eläinsuojelurikoksiin saattaa liittyä myös omistajan elämänhallinnan puute sekä päihdeongelma. Päihtymys koiraa ulkoilutettaessa ja hoidettaessa voi myös aiheuttaa vahinkoja, joiden seurauksena hyökkäyksiä voi tapahtua helpommin.

Vuonna 2019 Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö vastaajista kannatti koirahyökkäysten ehkäisemiseksi jonkinlaista koira-ajokorttia. Myös kuonokopan pakollisuus tietyille roduille ja tiettyjen koirarotujen kieltäminen olivat ehdotettujen keinojen kärjessä. Euroopassa muun muassa Tanskassa on kokeiltu koirarotukieltoja keinona puuttua koirahyökkäyksiin. Kielto on koskenut tilastoinnin perusteella eniten hyökkäyksiä tekeviä koirarotuja. Kielto ei ole kuitenkaan tuonut toivottua tulosta eikä ole onnistunut vähentämään koirahyökkäyksiä. Tiettyjä koirarotuja saatetaan piilotella. Espanjassa tiettyjen koirarotujen omistaminen edellyttää lisenssiä. Lisenssiä edellyttävän rotuista koiraa ei saa ulkoiluttaa päihtyneenä.

Koirien hyökkäykset ovat olleet kasvussa jo ennen korona-aikaa, ja ”pentubuumi” tulee mitä todennäköisimmin näkymään yhä suurempina määrinä vaaratilanteita. Ponsiosa

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo reagoida koirahyökkäysten kasvaneisiin määriin,tulisiko tiettyjen koirarotujen hankinnan edellytyksenä olla jonkinlainen lupa jatulisiko tiettyjen, hyökkäyksille alttiimpien rotujen jalostamista, hankintaa ja omistamista rajoittaa lainsäädännöllä?

Helsingissä 30.9.2021

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys osakesijoittamiseta tiedottamisesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen siitä, miten tieto osakesijoittamisesta tavoittaa kaikki suomalaiset riittävän hyvin. Kirjallinen kysymys on luettavissa tästä blogitekstistä.

Eduskunnan puhemiehelle

Vuodesta 2020 lähtien on ollut mahdollista aloittaa sijoittaminen osakesäästötilin muodossa. On hyvä huomata, että kansalaiset lähtevät osakesijoittamiseen hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla ihmisistä ei ole lähipiirissään yhtään osakesijoittajaa, eikä heidän lapsuudenperheessään ole koskaan puhuttu sijoittamisesta. Heidän on haastavampaa aloittaa osakesijoittaminen kuin sellaisen henkilön, joka on kasvanut sijoittamisen kulttuuriin nuoresta saakka. Kyse ei ole vain taloudellisista resursseista, vaan myös henkisestä pääomasta: hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittämisestä eteenpäin.

Tällä viikolla on uutisoitu opiskelijasta, joka avasi epähuomiossa kaksi osakesäästötiliä sallitun yhden sijasta. Verottajan tulee lain mukaan määrätä veronkorotus, jos henkilöllä on useampi kuin yksi osakesäästötili. Mikäli toinen tili on avattu epähuomiossa, voi henkilö olla kuitenkin oikeutettu veronkorotuksen lievennykseen, mutta se ei tapahdu automaattisesti, vaan on aina tilannekohtaista. Sakkomaksu ylimääräisen tilin avaamisesta on tällä hetkellä 10 euroa vuorokaudessa tiliä kohden. Kyseiselle opiskelijalle sakkoa tulisi maksettavaksi yli kymmenentuhatta euroa. Se on ankara seuraus vahingosta, josta ei ole seurannut taloudellista hyötyä henkilölle itselleen eikä haittaa kellekään muulle.

Osakesäästäminen on erinomainen keino erityisesti pienituloisille ja naisille lisätä varallisuuttaan. Naisten palkka sekä eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä, ja lasten saamisen taloudellinen vastuu jakautuu monilla pareilla yhä epätasa-arvoisesti. Moni pienituloinen ei pysty työtä tekemällä vaurastumaan, joten pääoman kerryttäminen on hyvä lisäkeino lisätä passiivisesti tuloja, turvata tulevaisuutta ja pienentää esimerkiksi vanhemmuuden taloudellisia riskejä. Sijoittamisesta pitäisikin tehdä turvallisempaa ja houkuttelevampaa juuri niille, jotka eivät siihen vielä ole uskaltaneet lähteä. Ponsiosa

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on pääsy riittävään tietoon osakesäästämisestä jamiten osakesäästötilien perustamiseen kannustetaan jamiten varmistetaan se, ettei kukaan vahingossa avaa kahta osakesäästötiliä puutteellisen tiedonsaannin vuoksi?

Helsingissä 15.9.2021

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys opettajien jaksamisesta ja työturvallisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Olemme saaneet jälleen koulun alkamisen jälkeen tänä syksynä lukea mediasta opettajien kuormittumisesta ja uupumisesta työssään. Myös esimerkiksi OAJ:n selvitykset kertovat karua kieltään siitä, että opettajat ovat hyvin uupuneita. Syitä kuormittumiselle on lukuisia: työhön kuulumattomien töiden tekemiset, levoton ilmapiiri luokassa ja erityisoppilaiden integroiminen normaaliopetukseen. Kuitenkaan tarvittavaa lisätukea ei ole tuotu luokkaan erityisoppilaiden mukana.

Opettajat nostavat esille yksittäiseksi koulutyötä häiritseväksi syyksi myös lasten älypuhelimen kasvaneen käytön. Lapset paitsi käyttävät puhelintaan paljon vapaa-aikanaan, jolloin esimerkiksi yöunet jäävät vähemmälle, mutta myös oppitunneilla. Opettajia saatetaan kuvata oppitunnilla ja heistä jaetaan halventavaa materiaalia sosiaalisen median kanavilla. Myös luokan muita oppilaita, erityisesti heitä, joita kiusataan jo muilla tavoin, kuvataan pilkkaamismielessä, ja videoita ja halventavaa materiaalia levitellään jopa satojen ihmisten nähtäville. Lisäksi puhelimen jatkuvat käyttö häiritsee oppilaiden omaa keskittymistä sekä myös muita oppilaita. Älypuhelin ja sen tuottamat jatkuvat ärsykkeet vaikuttavat heikentävästi ihmisten keskittymiskykyyn. Jopa aikuisilla on havaittu keskittymiskyvyn heikkenemistä älypuhelimen käytön takia. Lasten kehittyvien aivojen kohdalla kyseessä on vielä paljon vakavampi haitta.

Oppitunneista iso osa menee levottoman ilmapiirin rauhoittamiseen. Tämä on turhauttavaa paitsi opettajille myös niille oppilaille, jotka haluavat keskittyä oppimiseen. He jäävät usein täysin vaille aikuisen huomiota, kun levottomat ja häiritsevästi käyttäytyvät lapset vievät kaiken aikuisen huomion. Nämä lapset joutuvat koulussa pärjäämään omillaan, sillä hyvällä käytöksellä ei valitettavasti saa huomiota.

Opettajat kohtaavat myös aiempaa enemmän väkivaltaa työssään. Tämä näkyy muun muassa kasvaneina sairauspoissaoloina viime vuosien aikana. Väkivalta on sekä fyysistä että henkistä. Opettajat joutuvat kohtaamaan potkimista, lyömistä, halventavia sanoja ja kiusaamista. Lisäksi oppilaiden vanhemmat saattavat olla yhteydessä opettajiin vapaa-ajalla. Kun kymmenien oppilaiden vanhemmat kyselevät lastensa koulutyöstä opettajan vapaa-ajalla toistuvasti, ei opettajalle jää tarvittavaa aikaa lepoon ja työstä palautumiseen.

Samanaikaisesti myös nuorten keskinäinen väkivalta on kasvanut, eikä koulukiusaamiseen pystytä puuttumaan kunnolla. Surullisimpina ja hälyttävimpinä esimerkkinä tästä on viime joulukuussa tapahtunut murha Helsingin Koskelassa. On hälyttävää, että lukuisat lapset ja opettajat joutuvat jopa päivittäin pelkäämään väkivaltaa koulussa — paikassa, jonne heidän on saavuttava siellä kokemastaan turvattomuudesta huolimatta. Ponsiosa

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo toimia kouluväkivallan kitkemiseksi,miten opettajille turvataan riittävät oikeudet puuttua häiriökäyttäytymiseen,miten opettajien työpaikallaan kohtaama väkivalta aiotaan poistaa jamiten opettajien sekä oppilaiden kohtaama häirintä ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa estetään?

Helsingissä 14.9.2021

Terhi Koulumies kok

Miten terveellistä on rescuekoirien maahantuonti?

Antibioottiresistenssin lisääntyminen on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimpia globaaleja terveysuhkia. Antibioottiresistentit bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille, mikä tarkoittaa monien nykyään antibiooteilla hoidettavien sairauksien muuttumista tappaviksi ihmisille.

Antibioottiresistenssiä lisäävät muun muassa tuotantoeläimille syötetyt antibiootit, ihmisille määrätyt tarpeettomat tai kesken jätetyt antibioottikuurit, antibioottien päätymien luontoon sekä eläinten maahantuonti. Suomen tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta tilannetta uhkaa erityisesti lisääntynyt rescue-koirien tuonti muista maista. Koirien kysyntä on lisääntynyt viime vuosina ja entistä useampi saattaa tulla ajatelleeksi pennun hakemista ulkomailta. Kun koiria tuodaan alueilta, joilla antibioottien käyttö on yleisempää eikä niin valvottua kuin Suomessa, vaikuttaa tämä myös koirien mukanaan tuomiin antibiotti- ja moniresistentteihin bakteereihin. Nämä bakteerit leviävät helposti koirista ihmisiin.

Suomessa viranomaistahoista muun muassa Ruokavirasto on esittänyt huolensa ulkomaisten rescue-koirien mukana tulevista taudeista. Myös Suomen eläinlääkäriliitto on nostanut tämän aiheen esille. Usein kadulta pelastettavien kulkukoirien taustat ovat tuntemattomat ja näin ollen myös se, mille taudeille koira on mahdollisesti altistunut ei ole aina koiran tuonnista vastaavien tahojen tiedossa.

Antibioottiresistenttien bakteerien lisäksi Suomeen tuoduissa rescue-koirien tuonnissa huolta herästtää rabies. Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991. Rabies on vaarallinen ja helposti tarttuva tauti, joka tarttuu paitsi eläimistä toisiin, mutta myös ihmisiin. Tartunnan saanut eläin voi levittää tautia eteenpäin jo päivä ennen oireiden alkamista. Tauti on ihmiselle hengenvaarallinen ilman riittävän nopeasti saatavaa suojausrokotesarjaa. Rabies luokitellaan lainsäädännössämme eläintautilain nojalla vaaralliseksi sekä vastustettavaksi eläintaudiksi.

Raivotautia esiintyy erityisesti Venäjällä sekä Itä-Euroopan maissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Romaniassa rabiesta on löydetty koirasta. Rescue-koiria tuodaan kasvavia määriä juuri näiltä alueilta. Lisäksi rabieksen pitkä itämisaika – jopa puoli vuotta – lisää riskiä taudin leviämiseen: jo rokotettu koira on voinut sairastua rabiekseen ennen rokottamista ja rokottamisesta voi olla kulunut tarpeeksi pitkä aika, jonka jälkeen koiran saa tuoda Suomeen. Koira voi alkaa oireilla rabiesta näin ollen vasta kuukausienkin maahantuonnin jälkeen. Suomessa on myös uutisoitu tapauksista, joissa koirien rokotustodistukset tai muut asiakirjat ovat väärennettyjä eikä koirilla ole väitetyn rabiesrokotuksesta huolimatta vasta-aineita elimistössään. Myös viranomaiset ovat nostaneet esille huolensa väärennetyistä asiakirjoista. Lisäksi on vaarana, että rokotteiden laatu on heikompi tai että niiden annostelussa on toimittu väärin.

Rabiesaltistumiset ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina. Suurin selittävä tekijä on ulkomailta saatujen altistumisten kasvu, mutta myös Suomeen laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet altistumisia. Jos koiran tuonnissa ei noudateta viranomaisten asettamia rajoituksia (esimerkiksi rabiesrokote puuttuu tai siihen liittyviä muita ehtoja ei ole noudatettu), on kyseessä laiton tuonti. Suomen eläinlääkäriliiton lausunnon mukaan ihmisen kuolema rabiekseen on vain ajan kysymys.

Suomeen tuotavilta koirilta vaaditaan rabiesrokotus sekä lääkitys ekinokokkoosia vastaan. Muita rokotevaatimuksia ei ole, vaikka Suomessa syntyville koiranpennuille rokoteohjeistus pitää sisällään myös rokotuksen penikkatautia, parvoa (nopeasti leviävää ripulia aiheuttava virus) ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.

Erityisesti maailmaa ja Suomea ravistelleen koronapandemia on opettanut yhteiskuntaamme siitä, että erilaisten vakavien terveysuhkien ehkäisyyn tulee olla riittävän kattavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet eikä vakaviin tartuntatauteihin tule suhtautua liian kevyesti. Antibioottiresistenssin vähentäminen on globaali haaste, mutta myös Suomen on kaikin keinoin tehtävä osansa. Rabies on erittäin vaarallinen tartuntatauti, joka vaatii riittäviä rajoituskeinoja.

Jätin syyskuun alussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo huomioida kasvavan rescue-koirien tuonnin sekä tuontiin liittyvät terveysuhat. Miten antibioottiresistenssin kasvua ehkäistään ja miten Suomi pidetään jatkossakin rabies-vapaana, kun taudin pitkän itämisajan ja mahdollisesti väärennettyjen asiakirjojen vuoksi maahan pääsee rabieksen saaneita koiria? Ovatko ulkomailta tuotavien koirien tuontivaatimukset ja niiden valvominen riittävällä tasolla ja vastaavatko tuontivaatimukset nykyajan tuontimääriä alueilta, joilla esiintyy rabiesta?

Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutiset.fi -sivustolla.