huhtikuu 2026 – Terhi Koulumies

Hallitus uudistaa yrittäjien eläkevakuutusta

Kehysriihessä tehtiin päätöksiä yrittäjän eläkevakuutuksen eli YEL:n uudistamisesta.

Viime hallituskaudella tehty uudistus on ajanut monet, etenkin pienyrittäjät, ahtaalle. Nykyisen järjestelmän johdosta erityisesti pien- ja yksinyrittäjien eläkemaksut nousivat monessa tapauksessa liian korkeiksi.

Nyt Petteri Orpon hallitus muokkaa yrittäjien eläkejärjestelmää kohtuullisemmaksi. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi itse valita, perustuuko eläkemaksu yritystoiminnan veronalaisiin ansiotuloihin vai nykyiseen laskennalliseen YEL-työtuloon.

Valinnanvapaus helpottaa erityisesti pienituloisten ja yksinyrittäjien asemaa. Kaikkein pienituloisimmilla yrittäjillä maksut myös alenevat tuntuvasti. Siirtymäajan jälkeen työtulon tulisi kuitenkin olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Tämän myötä yrittäjyys kannattaa Suomessa jälleen paremmin. Arvion mukaan vuoden 2033 tasolla, verrattuna nykyiseen malliin, maksut laskevat lähes 40 prosentilla yrittäjistä, pysyvät ennallaan noin 40 prosentilla ja kasvavat noin 20 prosentilla. Samalla valtion maksuosuus kasvaa noin 80 miljoonalla eurolla.

Lisäksi YEL-maksujen joustoa nostetaan 25 prosenttiin, ja samalla sillä korvataan aloittavan yrittäjän alennus. YEL:n tauottaminen sairauspäivärahan ajaksi mahdollistetaan. Yrittäjä voi jatkossakin halutessaan maksaa korkeampaa eläketurvaa. Portaittainen siirtymäsäännös puolestaan hillitsee maksujen nousua uudistuksen alkuvuosina.

Työllistämistukea nuorille ja pitkäaikaistyöttömille

Työttömyys johtuu siitä, että työpaikkoja ei ole. Se EI johdu siitä, että työttömät eivät hakisi töitä.

Hallitus yrittää parantaa erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä ja laati sitä varten 68 miljoonan euron tukipaketin kehysriihessä.

Nuorten työllistymissetelin määrärahat nostetaan 30 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Kokoomus haluaa, että mahdollisimman moni nuori pääsee opiskeluiden jälkeen työelämään. Varasimme lisäksi 15 miljoonaa euroa pilotteihin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi 10 suurimmassa kaupungissa.

Hallitus on myös päättänyt 500 kesätyöntekijän tai harjoittelijan palkkaamisesta valtiolle, jotta hankalaa kesätyötilannetta voidaan edes hieman helpottaa. Samalla lähetetään rohkaiseva viesti yrityksiin siitä, että palkattavien kesätyöntekijöiden määrää kannattaisi kasvattaa.

Selvitämme lisäksi kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu esimerkiksi Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella.

Myös pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla. Siksi hallitus varaa 20 miljoonaa euroa osaamisseteliin, jolla tuetaan pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutusta.

Näiden lisäksi hallitus varaa vielä 13 miljoonaa euroa kolmannen sektorin työvoimapoliittiseen avustukseen. Avustus on tarkoitettu sellaisen toiminnan tukemiseen, jolla pitkäaikaistyötön tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva voisi parantaa työllistymisen edellytyksiään.

Toimenpidealoite sianlihan ja muiden lihatuotteiden eettisen tuotannon pakkausmerkinnästä

Jätin eduskunnalle 9.4. toimenpidealoitteen eettisen tuotannon pakkausmerkinnästä. Aloitteen voi kokonaisuudessaan lukea tämän julkaisun alta.

Eduskunnalle

Eduskuntaan tulee käsiteltäväksi laki, jolla halutaan estää pikkupossujen kirurgisen kastraation kielto. Taustalla on elintarviketuottajien lobbaus, kun lihatalot eivät haluaisi noudattaa toiminnassaan eläinten hyvinvointilakia.

Vuonna 2024 voimaan tulleessa eläinlaissa kastraatio kiellettiin 12 vuoden siirtymäajalla. Tulehduskipulääkitys tuli heti pakolliseksi, paikallispuudutus vaaditaan vuodesta 2027, ja varsinainen kastraatiokielto tulisi voimaan vasta vuonna 2035.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoi avaavansa eläinteollisuuden vaatimuksesta uuden eläinten hyvinvointilain, jotta siihen kirjattu karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto voitaisiin poistaa. Kirurginen kastraatio aiheuttaa pikkupossuille paljon kipua ja pelkoa.

Olen itse jo viime vuodesta lähtien ollut sianlihan syöntilakossa tämän lakiesityksen takia. En halua tukea sellaisia sianlihantuottajia, joita ei kiinnosta pikkupossujen hyvinvointi. Uskon että monet muutkin kuluttajat haluaisivat valinnoillaan vaikuttaa eläinten kohteluun tuotantolaitoksissa.

Moni valitsee jo nykyään kaupassa esimerkiksi sen kananmunapakkauksen, jossa kerrotaan munien olevan ”vapaan kanan munia” vastalauseena häkkikanojen elinolosuhteille. Valitettavasti se on vaikeaa sianlihan osalta, sillä nykyään kuluttajan on mahdotonta tietää, onko tuottajien joukossa joku eettisempi toimija.

Edellä olevan perusteella ehdotan

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eettisten merkintöjen tuomiseksi lihatuotteiden pakkauksiin, jotta kuluttajat voisivat tehdä valistuneempia ostopäätöksiä eri tuotteiden välillä.

Helsingissä 9.4.2026

_______________________________

Terhi Koulumies kok

Toimenpidealoite hälytyssireeneiden rakentamisesta tiheämpään

Jätin eduskunnalle toimenpidealoitteen hälytyssireenien tiiviimmästä rakentamisesta. Voit lukea aloitteen alta:

Eduskunnalle

Kouvolaan ja Luumäelle pudonneet droonit ovat herättäneet keskustelua siitä, millä tavalla kansalaisia voisi jatkossa paremmin varoittaa mahdollisesta sisälle suojautumisen tarpeesta. On esitetty mm. tekstiviestipalvelun rakentamista, mikä kestäisi kuitenkin melkein kaksi vuotta. Sellaista uudistusta odotellessa on tarpeen parantaa jo nykyisin olemassa olevia väestöhälytysjärjestelmiä kuten yleisten hälytyssireenien toimintaa.

Pelastustoimi on Suomessa hyvinvointialueiden vastuulla. Helsingin kaupungilla on järjestelmässä poikkeuksellinen asema ja sen pelastuslaitos hoitaa väestön varoittamisen itse.

Pelastusviranomaiset varoittavat välittömästä vaarasta monella tavalla ja useilla kanavilla. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä mm. hälytyssireenien avulla annettavalla yleisellä vaaramerkillä ja siihen liittyvällä vaaratiedotteella.

Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi-sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä pelastustoimi.fi ja 112.fi sivustoilla.

Koska kaikki eivät ole aina sähköisten laitteiden ääressä, yleinen vaaramerkki annetaan myös sireeneillä eli väestöhälyttimillä. Hälytysääni on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Normaalioloissa yleisellä vaaramerkillä kehotetaan suojautumaan välittömästi sisätiloihin.

Eskmerkiksi Helsingissä on 40 kiinteää ja liikutettavaa väestöhälytintä, joita testataan joka kuun ensimmäinen arkimaanantai. Ongelma on, että hälytyssireenien ääni ei kantaudu kaikkialle, varsinkaan sisätiloissa olevat eivät välttämättä kuule koko hälytysääntä. Sireeneitä pitäisikin sijoittaa nykyistä tiheämpään.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja kehottaa hyvinvointialueita ja Helsinkiä rakentamaan hälytyssireenien verkoston alueellaan niin kattavaksi, että yleinen vaaramerkki kuuluu kaikille asukkaille, myös sisätiloissa oleskeleville.

Helsingissä 31.3.2026