Avainsana: kansanterveys

Miten rabieksen leviämistä ennaltaehkäistään?

Rabies on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva vaarallinen keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta syljen välityksellä. Taudin itämisaika voi pisimmillään olla jopa 6 kuukautta. Rabiesta voidaan ehkäistä rokottamalla. 

Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu ja supikoira tai lepakko, sekä kotieläimistä koira ja kissa. Luonnonvaraisia eläimiä rokotetaan viruksen leviämisen torjunnaksi. Mm. kaakkoisrajalla levitetään pienpedoille rokotetta syöteissä joka vuosi syksyisin. 

Myös lemmikkikoirat ja -kissat pitäisi rokottaa säännöllisesti raivotautia vastaan. Rokotus pitäisi antaa ensimmäisen kerran neljän kuukauden iässä ja seuraavan kerran vuoden iässä ja sen jälkeen uudestaan kolmen vuoden välein. 

Rokotus ei valitettavasti suojaa rabiestartunnalta 100%, sillä eläin on voitu rokottaa jo sen saatua rabiestartunta. Eläin myös tartuttaa tautia jopa päivä ennen oireiden alkua. Sen takia on tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään myös laitonta lemmikkikauppaa. Lemmikkien salakuljetus lisää tautiriskiä ja uhkaa tuoda rabieksen uudestaan Suomeen, mistä se on jo kerran onnistuttu hävittämään. 

Erityisesti koirien myynti kasvoi koronan aikaan, kun ihmiset halusivat hankkia koiria enemmän kuin tavallisesti. Koirien kysyntä on lisännyt myös tarjontaa. Harkitun kasvatustyön rinnalla toimii pentutehtaita, joissa pentuja yritetään myydä mahdollisimman paljon kenelle tahansa ja motiivina toimii raha. Koiria salakuljetetaan Euroopan unionin alueelle ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on arvioinut, että vain 10% EU:n rajat ylittävistä koirista on jäljitettävissä.

Salakuljetuksen seurauksena sekä Suomessa että koko unionin alueella on laitonta koirakauppaa. Koiria viedään maasta toiseen ilman asianmukaisia rokotuksia, loishäätöjä, tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä. Tartuntataudit uhkaavat levitä Euroopan unionin alueelle ja Suomeen, kun koiria salakuljetetaan ilman, että edellä mainittuja asioita on otettu huomioon. Laittomasti maahantuotujen koirien kauppa olisi tärkeää saada hallintaan.

Suomessa on tämän vuoden alussa astunut voimaan laki eläintenhyvinvoinnista. Laki kieltää alle kuuden kuukauden ikäisten koiran- tai kissanpentujen tuonnin EU:n ulkopuolelta tai sen jäsenvaltiosta Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu edelleen neljän kuukauden kuluttua maahantuonnista. Valitettavasti lakia on käytännössä vaikeaa valvoa. 

Tarkoitusta varten perustettiin Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri, jonne pitäisi ilmoittaa koiranpennut viimeistään 3 kk iässä tai jo aiemmin, jos niiden haltija vaihtuu. Toisesta valtiosta Suomeen pysyvästi saapuvan koiran on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla ja koira on ilmoitettava Suomessa rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta tai aiemmin, jos sen omistaja vaihtuu. Rekisteriin on kuitenkin ilmoitettu viraston tietojen mukaan vasta noin 230 000 koiraa, kun Suomessa on arviolta yli 800 000 koiraa. 

Rekisteröinnin tavoitteena on edistää koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa. Rekisteri ei tietenkään itsessään vaikuta laittomaan toimintaan, mutta se voi auttaa saamaan näkyväksi niitä toimijoita, jotka myyvät koiria huomattavia määriä. Olisikin tärkeää, että koiraa hankkiessaan ostaja varmistaa, että koira on ilmoitettu rekisteriin. Jos ei ole, ostajan kannattaa pohtia, onko myyjän toiminnassa jotain sellaista, mitä halutaan pitää piilossa.

Miten terveellistä on rescuekoirien maahantuonti?

Antibioottiresistenssin lisääntyminen on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimpia globaaleja terveysuhkia. Antibioottiresistentit bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille, mikä tarkoittaa monien nykyään antibiooteilla hoidettavien sairauksien muuttumista tappaviksi ihmisille.

Antibioottiresistenssiä lisäävät muun muassa tuotantoeläimille syötetyt antibiootit, ihmisille määrätyt tarpeettomat tai kesken jätetyt antibioottikuurit, antibioottien päätymien luontoon sekä eläinten maahantuonti. Suomen tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta tilannetta uhkaa erityisesti lisääntynyt rescue-koirien tuonti muista maista. Koirien kysyntä on lisääntynyt viime vuosina ja entistä useampi saattaa tulla ajatelleeksi pennun hakemista ulkomailta. Kun koiria tuodaan alueilta, joilla antibioottien käyttö on yleisempää eikä niin valvottua kuin Suomessa, vaikuttaa tämä myös koirien mukanaan tuomiin antibiotti- ja moniresistentteihin bakteereihin. Nämä bakteerit leviävät helposti koirista ihmisiin.

Suomessa viranomaistahoista muun muassa Ruokavirasto on esittänyt huolensa ulkomaisten rescue-koirien mukana tulevista taudeista. Myös Suomen eläinlääkäriliitto on nostanut tämän aiheen esille. Usein kadulta pelastettavien kulkukoirien taustat ovat tuntemattomat ja näin ollen myös se, mille taudeille koira on mahdollisesti altistunut ei ole aina koiran tuonnista vastaavien tahojen tiedossa.

Antibioottiresistenttien bakteerien lisäksi Suomeen tuoduissa rescue-koirien tuonnissa huolta herästtää rabies. Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991. Rabies on vaarallinen ja helposti tarttuva tauti, joka tarttuu paitsi eläimistä toisiin, mutta myös ihmisiin. Tartunnan saanut eläin voi levittää tautia eteenpäin jo päivä ennen oireiden alkamista. Tauti on ihmiselle hengenvaarallinen ilman riittävän nopeasti saatavaa suojausrokotesarjaa. Rabies luokitellaan lainsäädännössämme eläintautilain nojalla vaaralliseksi sekä vastustettavaksi eläintaudiksi.

Raivotautia esiintyy erityisesti Venäjällä sekä Itä-Euroopan maissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Romaniassa rabiesta on löydetty koirasta. Rescue-koiria tuodaan kasvavia määriä juuri näiltä alueilta. Lisäksi rabieksen pitkä itämisaika – jopa puoli vuotta – lisää riskiä taudin leviämiseen: jo rokotettu koira on voinut sairastua rabiekseen ennen rokottamista ja rokottamisesta voi olla kulunut tarpeeksi pitkä aika, jonka jälkeen koiran saa tuoda Suomeen. Koira voi alkaa oireilla rabiesta näin ollen vasta kuukausienkin maahantuonnin jälkeen. Suomessa on myös uutisoitu tapauksista, joissa koirien rokotustodistukset tai muut asiakirjat ovat väärennettyjä eikä koirilla ole väitetyn rabiesrokotuksesta huolimatta vasta-aineita elimistössään. Myös viranomaiset ovat nostaneet esille huolensa väärennetyistä asiakirjoista. Lisäksi on vaarana, että rokotteiden laatu on heikompi tai että niiden annostelussa on toimittu väärin.

Rabiesaltistumiset ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina. Suurin selittävä tekijä on ulkomailta saatujen altistumisten kasvu, mutta myös Suomeen laittomasti tuodut koirat ovat aiheuttaneet altistumisia. Jos koiran tuonnissa ei noudateta viranomaisten asettamia rajoituksia (esimerkiksi rabiesrokote puuttuu tai siihen liittyviä muita ehtoja ei ole noudatettu), on kyseessä laiton tuonti. Suomen eläinlääkäriliiton lausunnon mukaan ihmisen kuolema rabiekseen on vain ajan kysymys.

Suomeen tuotavilta koirilta vaaditaan rabiesrokotus sekä lääkitys ekinokokkoosia vastaan. Muita rokotevaatimuksia ei ole, vaikka Suomessa syntyville koiranpennuille rokoteohjeistus pitää sisällään myös rokotuksen penikkatautia, parvoa (nopeasti leviävää ripulia aiheuttava virus) ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.

Erityisesti maailmaa ja Suomea ravistelleen koronapandemia on opettanut yhteiskuntaamme siitä, että erilaisten vakavien terveysuhkien ehkäisyyn tulee olla riittävän kattavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet eikä vakaviin tartuntatauteihin tule suhtautua liian kevyesti. Antibioottiresistenssin vähentäminen on globaali haaste, mutta myös Suomen on kaikin keinoin tehtävä osansa. Rabies on erittäin vaarallinen tartuntatauti, joka vaatii riittäviä rajoituskeinoja.

Jätin syyskuun alussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo huomioida kasvavan rescue-koirien tuonnin sekä tuontiin liittyvät terveysuhat. Miten antibioottiresistenssin kasvua ehkäistään ja miten Suomi pidetään jatkossakin rabies-vapaana, kun taudin pitkän itämisajan ja mahdollisesti väärennettyjen asiakirjojen vuoksi maahan pääsee rabieksen saaneita koiria? Ovatko ulkomailta tuotavien koirien  tuontivaatimukset ja niiden valvominen riittävällä tasolla ja vastaavatko tuontivaatimukset nykyajan tuontimääriä alueilta, joilla esiintyy rabiesta?

Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutiset.fi -sivustolla.