syyskuu 2022 – Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys sähkön hinnasta ja saatavuudesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnasta ja saatavuudesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä blogipostauksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkön korkea ja alati kasvava hinta huolestuttaa suomalaisia ja ihan syystä. Sähköstä on tulossa pulaa tulevana talvena ja se johtaa ainakin sähkön hinnan nousuun, ehkä jopa sen säännöstelyyn.

EU kokousti hiljattain ja päätti, että sähköä pitäisi alkaa säästää. Suomen hallitus aloittikin kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan ja kehotti ihmisiä lukemaan kirjaa taskulampun varassa ja käyttämään papiljotteja kihartimen sijasta. Näistä ylilyönneistä huolimatta on tottakai niin, sähköä kannattaa aina pyrkiä säästämään.

Sähkönsäästökampanja kannattaisi kuitenkin aloittaa esimerkinomaisesti julkisista tiloista. Jos uutisten säikäyttämät ihmiset nyt laittavat kylpyhuoneistaan lämmityksen pois päältä, niin siitä on seurauksena vielä kalliimmaksi tulevia kosteus- ja homevaurioita.

Sähkönsäästön lisäksi EU:ssa aletaan ilmeisesti valmistella ns. windfall-veroa sähkölle. Se olisi todella huono päätös suomalaisille. Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa kuluttajalle, se on vain uusi vero energiayrityksille ja saattaa pahimmillaan jopa nostaa hintoja. Yksi uhkakuva on, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU, eikä kukin maa itse. Se olisi pahimmillaan vähän kuin uudenmuotoinen ’elvytysrahasto’, jossa EU keräisi rahaa Suomesta verona ja jakaisi rahat muille maille.

Windfall-veron taustalla on myös ideologia, jonka mukaan energian kuuluu olla mahdollisimman kallista, jotta ihmiset alkavat vähentää energiankulutustaan. Lisäksi taustalla on korkean veroasteen ihannointia, jolloin julkinen valta voi jakaa yksityisiltä keräämänsä rahat edelleen tukina poliittisten tavoitteidensa mukaan.

Yksi tehokkaista ratkaisuista energian hintakriisiin olisi sähkön kuluttajahinnoille asetettava tilapäinen hintakatto. Periaatteessa siitä pitäisi päättää EU-tasolla, mutta hintakatto voisi olla myös Pohjoismaiden laajuinen. Tästä pitäisi tehdä päätös pikaisesti. Valitettavasti tämä kaikista järkevin päätös ei nyt näytä etenevän lainkaan.

Energian saatavuuden varmistamiseksi pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki tarjolla oleva kapasiteetti tulevana talvena. Siten voisimme torjua sähkön loppumista kaikista pahimpaan aikaan. Suomella olisi reservissä voimaa tarjolla jopa ydinvoimalan verran. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole suostunut ottamaan tätä tehoreserviä käyttöön. Se tulee johtamaan suomalaisille kalliiseen ja kylmään talveen. Haluttomuuden taustalla ottaa tehoreservi käyttöön on ilmeisesti halu ajaa ns. vihreää siirtymää, joka tapahtuu juurikin vähentämällä energiankulutusta korkeiden hintojen avulla.

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on ehdottoman tärkeää pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin kylmä maa. Tänä poikkeuksellisena talvena ilmastotavoitteet voisi laittaa syrjään muutamiksi kuukausiksi ja ottaa hetkeksi käyttöön kaikki energianlähteet, vaikka ne olisivatkin fossiilisia. Samalla pitäisi aktiivisesti edistää uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sillä niiden tuottama sähkö ei pahenna kasvihuoneilmiötä.

Tämä talvi on täysin poikkeuksellinen. Energiakriisin alkulähde on Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja energiasodassa Eurooppaa kohtaan. Tässä akuutissa kriisissä pitäisi laittaa hetkeksi etusijalle oman maan kansalaisten kriittisimmät tarpeet ja varmistaa, että perusinfrastruktuuri toimii Suomessa eli että täällä riittää energiaa kohtuulliseen hintaan ensi talvena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi hallitus on haluton ottamaan tehoreserviä käyttöön energian saatavuuden turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi, ajaako hallitus aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa sähkön kuluttajahinnalle tilapäistä hintakattoa ja ei kai hallitus aio hyväksyä windfall-veroa sähkölle ylipäätään, eikä varsinkaan siten, että sen tuotto saattaisi ohjautua muihin maihin?

Helsingissä 14.09.2022

Terhi Koulumies

Terveisiä eduskunnasta!

Syksy käynnistyi eduskunnassa vilkkaasti, huomaa, että vaalikausi on päättymässä ja sitä on jäljellä vain puolisen vuotta. Se näkyy mm. siinä, että hallitukselle on tullut kiire antaa viimeisiä lakiesityksiä käsiteltäväksi eduskunnalle, jos hallituspuolueet haluavat saada niitä läpi vielä hallituskautenaan.

Toisekseen poliittinen keskusteltu tuntuu kiihtyneen. Keväällä Nato-jäsenyyden hakuprosessi ja Ukrainan sota yhdistivät puolueita. Kaikki välttivät sellaista eripuraa, joka olisi voinut haitata Suomelle tärkeiden yhteisten turvallisuuspoliittisten päätösten läpimenoa. Kesällä eduskunta lykkäsi lomiaan ja istui poikkeuksellisesti kokouksissa vielä pidemmälle heinäkuussakin. Silloin päivitettiin lait, joiden avulla on mahdollista sulkea Suomen rajoja tarvittaessa myös turvapaikanhaulta, jos Venäjä yrittäisi käyttää ihmismassoja hybridivaikuttamisen keinona meitä kohtaan.

Kolmanneksi puolueet ovat paitsi käynnistelleet eduskuntavaaleihin valmistautumistaan, niin toivorikkaimmat puolueet ovat aloittaneet hallitusohjelmatavoitteidensa valmistelun. Niin kokoomuskin. Jos vaalitulos on, kuten toivotaan, ensi keväänä niin hyvä, että kokoomus olisi ehkä jopa suurimman puolueen asemassa, niin vaalien jälkeen käynnistyy hallitusohjelmaneuvottelut. Silloin pitää olla jo hyvissä ajoin selvillä se, mitä asioita hallitukseen mentäessä halutaan oikein ajaa. Näistä tavoitteista tulee pohja myös kokoomuksen vaalitavoitteille, jotka puolue päättää lopullisesti helmikuussa.

Tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin kahta tärkeää asiaa. Toinen on Oma tahto- kansalaisaloitteeseen liittyvä lainsäädäntö aborttioikeudesta. Sen tavoitteena on päivittää laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Kansalaisaloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja, että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan. Kannatan näitä ajatuksia ja pidän tärkeänä sitä, että asian suhteen tehdään päätöksiä.

Uudistus olisi tärkeä sikälikin, että Yhdysvaltojen viime aikaiset päätökset ovat saaneet monet huolestumaan siitä, voisiko sama tapahtua Suomessa. USA:ssahan jatkossa kukin osavaltio päättää itse, onko abortti ylipäänsä ollenkaan laillinen vai ei ja millä ehdoilla. Päätös tarkoittaa arvioiden mukaan, että yli kymmenessä osavaltiossa abortti kielletään kokonaan ja yli kahdessakymmenessä osavaltiossa oikeutta aborttiin rajoitetaan merkittävästi.

Toinen asia, jonka käsittely alkoi tänään valiokunnassa oli hallituksen suunnittelemat muutokset yrittäen eläkkeisiin. Jos esitys menisi läpi, se tarkoittaisi, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta olisi uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia. Muutos antaisi eläkelaitoksille oikeuden määritellä YEL-maksujen perusteena olevan työtulon summan käyttäen vertailukohtana nimellistä saman alan palkansaajan mediaanipalkkaa. Se vähentää merkittävästi tai jopa kokonaan yrittäjän oman näkemyksen huomiointia omasta todellisesta työtulostaan. Yrittäjä itse kuitenkin tietää parhaiten omat mahdollisuutensa maksaa YEL-maksuja todellisen maksukykynsä tai yritystoimintansa kausiluontoisuuden mukaan. Lisäksi yrittäjän työtulon vertaaminen palkansaajan ansiotuloon jättää huomiotta yrittäjätoimintaan kohdistuvat kulut ja herättää kysymyksiä sen suhteen, kuinka yrittäjän työpanosta, työtunteja, työnkuvaa ja työhön käytettyä aikaa voidaan ylipäätään edes kohtuudella verrata palkansaajaan, ja kuka tuon vertailun voisi puolueettomasti tehdä.

Eduskunnassa käydään lisäksi lähiviikkoina keskustelua myös kokoomuksen välikysymyksen pohjalta. Kokoomus on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin. Palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan. Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Lisäksi kokoomus on vaatinut pääministeri Marinilta ilmoitusta eduskunnalle Fortumin tilanteesta ja sähkömarkkinoiden kriisiytymisestä. Hallituksen on tehtävä selkoa eduskunnalle ja kansalle, mitä toimenpiteitä on otettu käyttöön sähkömarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi ja kriisin ehkäisemiseksi, ja miten tilannetta on kevään ja kesän aikana hoidettu. Lisäksi on saatava vastaus siihen, millaisiin vastuisiin Suomi on sitoutunut. Kyse on valtion ja kuntien omistuksien kautta miljardien eurojen kysymyksestä suomalaisille veronmaksajille. Hallitus on väittänyt, ettei Uniper-yhtiön kriisi vaatisi Suomesta lisärahaa Saksan valtion kanssa sovitun paketin ansiosta. Kuitenkin sopimuksen seurauksena Fortum tulee menettämään enemmistön Uniperista, jos se ei investoi miljardeja euroja lisää Uniperiin merkitäkseen sen osakkeita. On jäänyt epäselväksi, onko hallitus tehnyt riittävät toimenpiteet energiayhtiöissä olevan suomalaisten yhteisen varallisuuden turvaamiseks. Näyttäisi uhkaavasti siltä, että tästä on vielä tulossa suomalaisille veronmaksajille todella kallis lasku.

Mielissä alkaa myös jo siintää vaalit puolen vuoden päässä. Helsingin kokoomus nimesi elokuussa ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja minutkin asetettiin uudelleen ehdolle. Jokainen vaali on aina uudenlainen tilanne, eikä kenenkään valinta ole todellakaan itsestäänselvää. Jos sinusta tuntuu siltä, että olet ollut toimintaani tyytyväinen tällä kaudella ja toivoisit, että jatkaisin eduskunnassa vielä ensi kesään jälkeenkin, niin tarvitsen siihen apuasi. Laita viestiä, jos haluaisit osallistua jollain tavoin vaaleihin, joko konkreettisesti tai taustalla ideoiden tai neuvoen. Kaikki apu on todella tervetullutta!

Oikein hyvää syksyn alkua toivotellen,

Terhi

Hoitajapula uhkaa joka puolella

Viime päivinä on puhuttu paljon siitä, mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluita ja että onko uusi vanhuspalveluiden hoitajamitoitus hyvä vai huono.

Oma vastaukseni on, että hallituksen henkilöstömitoitusuudistus vanhuspalveluissa on ollut alunperinkin epärealistinen. Sen yksi iso ongelma oli jo heti alussa, että se keskittyi vain vanhusten ns. laitoshoitoon, vaikka suurin osa ikääntyneistä asuu kotonaan. Ennen koronaa julkaistujen tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista vanhuksista vain vajaa 16% asui tehostetussa laitoshoidossa. Kaikkien henkilöstöresurssien keskittäminen ympärivuorokautiseen hoivaan on pois kaikilta muilta apua tarvitsevilta ikäihmisiltä. Tämä nykyinen henkilöstömitoitusuudistus siis vie hoitajia pois kotihoidosta ja kasaa ne ympärivuorokautiseen hoivaan. Nyt uutisissa esillä oleva hoitajamitoitus siis heikentää hoitoa suurimmalla osalla vanhuksista.

Toinen tärkeä asia on, että hoitavia käsipareja tarvitaan paljon lisää joka puolelle. Tällä hetkellä henkilöstöpula on niin paha terveydenhuollossa, että ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu jopa sulkemaan, kun niiden henkilöstömäärä ei täytä kiristyviä kriteereitä. Sen seurauksena yhä harvempi vanhus pääsee vanhainkotityyppiseen palveluun, vaikka sen tarve päinvastoin kasvaa. Tarvittaisiin lisää hoitajia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan, jotta palveluiden laatu voitaisiin taata ja inhimillinen kohtelu varmistaa. Myös arvokasta ja usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tukemiseksi tarvitaan uudistuksia.

Ongelmat eiväe lopu siihen. Terveydenhuollon henkilöstöpula on pahentunut koronan myötä joka puolella. Jo pelkästään koronaan sairastuneet ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa ja sairaaloita tälläkin hetkellä niin paljon, että heidän hoitamisensa on pois muiden sairaiden hoidosta. Hoitovelka on kasvanut viimeiset pari vuotta ja esimerkiksi syöpää sairastavat eivät pääse tutkimuksiin ja hoitoihin niin nopeasti kuin ennen.

Kun terveydenhuollon henkilöstötilanne on siis parhaillaan todella vaikea muutenkin, niin pitäisi ensisijassa varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstöä on ylipäätään tarpeeksi turvaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä. Olisi todella tärkeää poistaa kaikki ylimääräiset häiriötekijät kuormittamasta järjestelmää eli mm. torjua ylimääräisiä koronatartuntoja esimerkiksi maskeilla, jotta resurssit voitaisiin taata tärkeimpiin kohteisiin. Lisäksi nyt pitäisi lykätä aiemmin kuvattua henkilöstömitoitusuudistusta ja muokata sitä niin, että henkilöstömitoitukseen voisi laskea mukaan avustava ja suoranaista hoitotyötä tukeva työ ja huomioida siinä myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Lisäksi mitoitus pitäisi uudistaa sellaiseksi, että se vaihtelisi ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihan jo kaupunkilaisjärki kertoo, että heikommassa kunnossa oleva vanhus tarvitsee hoitoonsa enemmän henkilöstöä kuin parempikuntoinen.

On myös selvää, että sote-sektorille tarvitaan kokonaisuudessaan lisää työntekijöitä. Hoitajia tarvitaan paitsi vanhushoivassa, myös esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Työntekijöiden riittävyys pitäisi suunnitella kokonaisuutena. Toistaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja henkilöstön palkkaus on vielä kuntien vastuulla, mutta tulevaisuudessa se siirtyy sote-uudistuksen seurauksena valtion pussista rahoitettavaksi. Soten rahoituslaskelmia pitääkin ensi hallituskaudella tarkistaa niin, että Uusimaa saa tarvitsemansa määrärahat, eikä siltä päinvastoin leikata sote-rahoitusta, kuten THL:n / hallituksen nykyisten tarvelaskelmien perusteella tulee kauhistuttavasti käymään. Pitää tietysti muistaa, että palkan lisäksi myös laadullisilla tekijöillä on merkitystä minkä tahansa työn houkuttelevuuteen ja niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan parempaa johtamista ja myös panostusta työssäviihtymiseen ja työilmapiiriin.

Toisin sanoen sote-palveluita, kuten vanhuspalveluita, pitäisi uudistaa laajana kokonaisuutena eikä paloittain, mistä tämä henkilöstömitoitusjupakka on vain yksi esimerkki. Ja varsinkin tässä terveydenhuollon henkilöstöpulassa pitäisi koko sote-henkilöstön saatavuudesta huolehtia kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti kaikkien palveluiden osalta. Pitää varmistaa, ettei kukaan jää ilman hoitoa, eivätkä varsinkaan kaikista sairaimmat.