Olen saanut kyselyä Meilahdessa Tullinpuomin kohdalla
menevän, aiemmin pysäkin luona olleen suojatien poistumisesta. Kun esimerkiksi
munkkivuorelainen matkustaa bussilla 58 ja haluaa vaihtaa nelosen
raitiovaunuun, tai munkkiniemeläinen haluaa vaihtaa nelosesta toiseen
ratikkaan, niin vilkasliikenteisen kadun ylittämisessä on ongelmia.
Liikennemäärät välillä Topeliuksenkatu-Mannerheimintie ovat
19 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eli lyhyt katuosuus on ruuhkainen. Töölöntullin
suojatien kohdalla oli sattunut ennen muutosta kolme liikenneonnettomuutta,
joissa osallisena oli jalankulkija. Näistä kaksi johti jalankulkijan
loukkaantumiseen. Lisäksi kohdassa on sattunut useita peräänajoja.
Selvitin Tullinpuomin suojatieasiaa
kaupunkisuunnitteluvirastosta ja kysyin, onko suojatietä mahdollista saada
takaisin. Sain vastauksen, jonka mukaan kaupunki on saanut jonkin verran
muiltakin palautetta Tukholmankadun suojatiejärjestelyistä remontin jälkeen.
Liikennesuunnittelijat ovat myös käyneet paikan päällä myös katsomassa
tilannetta.
Helsingissä on kuulemma lukuisia olemassa olevia
valo-ohjaamattomia suojateitä 2+2 -kaistaisilla vilkkailla pääkaduilla, kuten
Mannerheimintiellä. Jalankulkijoiden on sujuvampaa päästä kadun yli, jos
suojateitä on tiheämmin. Valo-ohjaamattomiin suojateihin liittyy myös riskejä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on nyt käsitelty aihetta suojateiden
suunnitteluperiaatteiden muodossa. Suunnittelun lähtökohtana on toimivat
jalankulkuyhteydet, mutta sellaisia järjestelyitä, joissa riskit
onnettomuuksille muodostuvat liian suuriksi, pyritään kuulemma välttämään.
Virasto huomauttaa, että suojatie on sanana vähän harhaan
johtava niissä tapauksessa, joissa suojatie-merkintää käytetään siten, ettei
oikeasti ylitys ole riittävällä tavalla ”suojattu”. Valkoiset raidat eivät
yksin riitä suojaamaan jalankulkijaa riittävästi, valitettavasti. Suojatien
merkitseminen ei siis itsessään takaa turvallista jalankulunylitystä vaan
katuympäristön tulisi myös tukea sitä.
Välisuojatien havaittavuus kärsii liian lähekkäin
sijaitsevien liikennevaloristeysten vuoksi, joiden vuoksi välisuojatien
valo-ohjaaminenkaan ei ole mahdollista. Valitettavan usein tapahtuu myös
liikennesääntöjen vastaisia tilanteita, joissa autoilija pysähtyy suojatien
eteen väistääkseen suojatielle astuvaa jalankulkijaa, mutta viereisen kaistan
autoilija ei.
Tukholmankadulla liikennöi useita raitiovaunu- ja
bussilinjoja, joten välisuojatie vaikuttaa myös niiden sujuvuuteen. Nykyisten
suunnitteluperiaatteiden mukaan valo-ohjaamattomia suojateitä ei
liikenneturvallisuussyistä esitetä 2+2 -kaistaisille vilkasliikenteisille
pääkaduille. Peruskorjauksen yhteydessä poistettua suojatietä ei siis
lähtökohtaisesti olla palauttamassa. Kadun ylittäminen muualta kuin lähintä
suojatietä käyttäen on jalankulkijan omalla vastuulla.
Viraston arvion mukaan kyseisestä kohdasta jalankulkija saa
ylittää kadun, vaikka siinä ei ole suojatiemerkintää. Voimassa olevassa
tieliikennelaissa ei ole määritelty mittaa sille, mikä on lähellä oleva
suojatie, jolloin suojatietä on pakko käyttää. Nykyisistä valo-ohjatuista
suojateistä on matkaa 45-50 metriä pysäkin päätyyn. Ennakkotapausten
perusteella tehdyn tulkinnan mukaan pysäkin pääty ei ole lähellä suojateitä. Siten
lain mukaan ylittäminen pysäkin päädyssä on viraston mielestä sallittua, mutta
jalankulkijan tulee varoa autoliikennettä.
Tämä menettely on kuulemma hyvä sellaisessa paikassa, jossa
autoliikennejärjestelyt eivät mahdollista turvallista suojateitä. Viesti
ylittäjille tässä tilanteessa on, että ”kun ylität tästä kohdasta kadun, sinun
tulee varoa autoliikennettä. Jos haluat ylittää kadun siten, että lain mukaan
auton on väistettävä, 50 metrin päässä on käytettävissä suojatie.”
Virastossa ymmärretään, että tämä ajatusmalli voi tuntua
kaupunkilaisista väärältä. Kuitenkin sellaisilla järjestelyillä on kuulemma
saavutettu hyvää tulosta liikenneturvallisuuden osalta, se kylläkin edellyttää
sitä, että näin toimitaan systemaattisesti kaikkialla. Helsingissä ollaan vielä
toistaiseksi siinä tilassa, että vuosikymmenten aikana päätetyt lähekkäin
sijaitsevat suojatiet häiritsevät tätä systemaattisuutta. Virastossa luvataan
muokata liikennejärjestelmää muokataan mahdollisimman turvalliseksi myös
loogisuuden osalta.