Avainsana: nuoret

Päihdeongelmiin on saatavissa apua anonyymisti

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosien aikana. Suomi on huumekuolemissa Euroopan kärjessä ja varsinkin nuorison ja nuorten aikuisten huumeidenkäytön kasvu ja huumemyönteisyys on huolestuttava trendi. 

Suomen yleisimmin käytetty laiton päihde on kannabis. Kannabiksen kokeilut ovat muutamassa vuosikymmenessä lisääntyneet huomattavasti suomalaisten keskuudessa. Vuonna 2022 toteutetun THL:n Päihdetutkimuksen mukaan lähes kolmasosa 15‒69-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt kannabista joskus elämänsä aikana. Nuorista aikuista lähes puolet raportoi joskus kokeilleensa kannabista. Se on valtava määrä! 

Moni luulee kannabista harmittomaksi päihteeksi, mutta se ei ole totta. THL:n Kannabis ja terveys -tutkimusjulkaisun mukaan kannabiksen käytöstä voi aiheutua välittömiä haittoja, kuten huonontunutta keskittymiskykyä, muistin heikkenemistä, ahdistuneisuutta, paniikkia, pelkoja, vainoharhoja, psyykkisten ongelmien pahentumista, sisäänpäin kääntymistä. Pitkäaikainen ja runsas käyttö lisää riskiä passiivisuudelle, riippuvuudelle, masennukselle ja psykooseille. Lisäksi kannabis voi alentaa seksuaalista toimintakykyä, hedelmällisyyttä sekä lisätä riskiä tietyille syöville.

Juttelin huumeista hiljattain erään lukion oppilaiden kanssa. He kertoivat, että osa heidänkin koulukavereistaan käyttää kannabista. Kuulemma kannabiksen käytön myös huomaa näistä käyttäjistä, vaikka he itse saattavat luulla, ettei haittoja olisi tullut. Pääosin käyttäjistä on tullut kavereiden mukaan kuulemma ”vähän hitaita”.

Suomessa liikkuu muitakin huumeita. Jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on pääkaupunkiseudulla jo ohittanut amfetamiinin. Myös päihdejärjestöt ovat huomanneet, että anonyymien yhteydenottojen määrä on lisääntynyt ns. perinteisesti pärjäävillä, työssäkäyvillä tai opiskelevilla nuorilla aikuisilla. Heille on saattanut tulla kokemus, että kokaiinin käyttö on lähtenyt käsistä, mutta he eivät uskalla ottaa yhteyttä julkisen sektorin palveluihin. He pelkäävät, että yhteydenotosta tulisi merkintä papereihin ja siitä tulisi ongelmia esimerkiksi työnantajan kanssa. Siksi on hyvä tietää, että päihteisiin on tarjolla myös anonyymejä palveluita.

Jotkut nuoret aikuiset saattavat erehtyä luulemaan, että huumeita voisi käyttää harmittomasti ”viihdekäytössä”. Toisille päihteet ovat  pakokeino oman pään sisäistä myllerrystä. Mielenterveysongelmien, irrallisuuden ja yksinäisyyden tuoma kipua voi hetkellisesti helpottaa, kun päihde alkaa vaikuttaa, mutta vaikutuksen lakatessa paha olo kuitenkin palaa. Harvoin päihdeongelma syntyy tyhjästä. Toisaalta päihdeongelmat voivat järkyttää mieltä ja aiheuttaa tai syventää mielenterveysongelmia. Nämä ongelmat kulkevat usein käsikädessä ja apua tulisi saada molempiin samanaikaisesti. 

Päihderiippuvaiset kohtaavat usein syrjintää ja kylmääviä asenteita. Siksi varsinkin vertaistuki on voimavara, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa. Samankaltaisten tarinoiden kuuleminen luo tunteen siitä, ettei ole yksin, vaan on olemassa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet saman ja selvinneet siitä. 

Esimerkiksi Tukikohta ry on yhdistys, joka tarjoaa palveluja päihteitä käyttäville, päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen. Järjestö avasi juuri uudet nuorille tarkoitetun tukikohdan Hietaniemenkadulle. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka 18–25-vuotiaille päihteitä käyttäville nuorille. Sieltä löytyy mm. keskusteluapua päihdeasioihin ja erilaisiin arjen ongelmiin, tukikohdan työntekijät myös auttavat löytämään parhaiten sopivan tuen ja palvelut. 

Tukikohta ry tarjoaa tukea ja neuvontaa myös päihteiden käyttäjän läheisille Itä- Pasilan toimipisteellään. On arvioitu, että jokaista ongelmallisesti päihteitä käyttävää kohden on noin viisi läheistä, jotka altistuvat päihteidenkäytön negatiivisille vaikutuksille. Läheiset saattavat esimerkiksi joutua piilottelemaan päihteiden ongelmakäyttöä ja selittelemään päihteitä käyttävän käytöstä. Jos oma tai läheisen huumeiden käyttö mietityttää, voi apua hakea myös omalta terveysasemalta, työterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. 

Pääkaupunkiseudulla toimii myös päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen tarkoitettu EHYT ry:n päihdeneuvonta-puhelinpalvelu, jonne voi soittaa ilmaiseksi 24/7 puh. 0800 900 45. Puhelut ovat luottamuksellisia ja sinne voi soittaa nimettömänä.

Kirjallinen kysymys nuorten lisääntyneestä väkivallasta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen koskien nuorten lisääntynyttä väkivaltaa. Kirjallisen kysymyksen voi kokonaisuudessaan lukea tästä blogikirjoituksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Olemme saaneet lukea huolestuttavia uutisia viimeisen vuoden aikana lisääntyneistä uudenlaisista väkivaltarikoksista, joiden tekijänä on nuori, jopa alaikäinen tekijä. Usein mukana on ollut teräaseita ja kyseessä on ollut joukolla tehty rikos. Rikoksiin liittyy huumekauppaa, jengiytymistä ja järjestäytynyttä toimintaa. Uhreina on ollut nuoria, jopa selvästi alaikäisiä lapsia. Rikokset eivät tapahdu yksityisasunnoissa, tuttujen ihmisten välillä — kuten väkivalta- ja henkirikokset Suomessa perinteisesti tapahtuvat — vaan julkisilla paikoilla, ja uhreiksi valikoituu myös täysin sivullisia ihmisiä sattumanvaraisesti.  

Poliisi on esittänyt huolensa siitä, että Ruotsissa yleistynyt jengirikollisuus on rantautumassa Suomeen. Erityisessä vaarassa jengiytymiselle ovat nuoret ja nuoret aikuiset, syrjäytymisvaarassa olevat, usein maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset miehet. Nuoria yhdistää usein osattomuuden ja epäonnistumisen kokemukset, työttömyys, heikko kielitaito ja koulutustaso. Jengi ja sen parissa tehtävät rikokset voivat olla keino nuorelle yrittää saada hyväksyntää. Väkivalta ja ihmisten pelottelu voi olla nuorelle ainoita keinoa tulla huomatuksi ja kokea pystyvänsä vaikuttamaan ympäröivään maailmaan. Esikuvia haetaan rikollisesta maailmasta ja rikosten tekemistä ja väkivallan käyttöä ihannoidaan. Tämä on erittäin vaarallinen kehityssuunta.  

Alueellinen eriytyminen tulee jatkumaan ja pahentumaan, jos tilanteeseen ei tule muutosta. Olemme jo nähneet Ruotsista ja muutamista muista Euroopan valtioista, mitä tapahtuu, kun jengirikollisuuden annetaan edetä liian pitkälle. On olemassa lähiöitä, joihin poliisin tai pelastusviranomaisen on vaikeaa mennä kohtaamansa väkivallan vuoksi. Mikä takaa sen, että vastaavaa kehitystä ei tapahdu Suomessa?

Ihmiset, jotka kykenevät muuttamaan turvattomammilta alueilta pois, tekevät niin, ja jäljelle jäävien asukkaiden turvattomuus kasvaa. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt nähtävissä huolestuttava ilmiö alueiden eriytymisessä. Koulujen oppimistulokset vaihtelevat voimakkaasti. Heikomman sosioekonomisen alueen lapsilla on yhä huonommat mahdollisuudet nauttia turvallisesta ja rauhallisesta oppimisympäristöstä ja keskittyä  oppimiseen.  Tämä  on omiaan lisäämään ulkopuolisuuden tunnetta, mikä taas altistaa syrjäytymiselle.  

Vaikka uutisointi on viime aikoina lisääntynyt, jengiongelma ei ole kehittynyt Suomessa hetkessä. Se ei ole kehittynyt hetkessä myöskään muualla Euroopassa. Myöskään ratkaisut siihen eivät tapahdu hetkessä. Siksi on äärettömän tärkeää reagoida asiaan nyt ja riittävällä vakavuudella.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä jengiytymisen estämiseksi,miten julkisten paikkojen ja kulkuvälineiden turvallisuus taataan,miten lasten ja nuorten koulumatkat ja turvallisuus koulupäivän aikana varmistetaan jamiten takaamme sen, ettei tilanne eskaloidu ja esimerkiksi ampumavälikohtauksista tule yleisempiä?

Helsingissä 6.5.2021

Terhi Koulumies kok  

Ilkka Kanerva kok

Anna-Kaisa Ikonen kok  

Helsinki alkaa torjua lasten ja nuorten syrjäytymistä erityistoimin

Kaupunginhallitus hyväksyi alkuvuonna suunnitelman lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemseksi. Suurin osa nuorista voi onneksi paremmin kuin koskaan. Osalla kuitenkin menee huonosti ja heitä pitää auttaa, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. On surullista, että 8. ja 9.-luokkalaisista lapsista joka kymmenes kertoo, että heillä ei ole yhtään hyvää kaveria ja 5,5 % on koulukiusattuna säännöllisesti joka viikko. Yläastelaisista 14 % kertoo kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta, kolmasosa on ollut huolissaan mielialastaan.

Syrjäytymisen syyt liittyvät usein turvattomaan ja köyhään lapsuuteen, yksinäisyyteen ja peruskoulun varaan jäämiseen. Yleisimmät riskitekijät ovat lastensuojeluun sijoitus ennen 16 vuoden ikää ja se, ettei nuorella ole toisen asteen tutkintoa 25 vuoden iässä, tai ettei hän osallistu yhteishakuun. Riskitekijöitä ovat myös mielenterveyslääkkeiden tarve 14–18 vuoden iässä, varhaisiaet käytöshäiriöt ja se, jos nuorella on kontollaan rikostuomio tai rikkeitä. Myös se lisää syrjäytyisriskiä, jos nuoren vanhemmat elävät pitkäaikaisella toimeentulotuella.

Maahanmuuttajien riski syrjäytyä on merkittävästi suurempi kuin muilla. Monella muualta tulleella henkilöllä on vaikeuksia oman paikan löytämisessä kaupungissamme. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy onkin samalla väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumista. Ääri-ilmiäiden syntymistä vähentää se, että nuori kokee olevasa osa yhteiskuntaa. Huolestuttavaa on se, että syrjäytymisriski ei koske vain muualta Suomeen muuttaneita, vaan maahanmuuttajien toisella sukupolvella oppimistulokset jäävät jopa heikommiksi kuin ensimmäisellä polvella.

Pohja syrjäytymiseen syntyy lapsuudessa ja siksi koko perhettä pitää auttaa. Oireilevien lasten vanhemmilla voi olla päihdeongelmia tai mielenterveyden sairsuksia, perheväkivaltaa tai muuten heikentynyttä elämänhallintaa. Viime vuonna helsinkiläisistä 8. ja 9.-luokkalaisista 7 % on kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa.

Kaupunki yrittää nyt varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on vähintään yksi turvallinen aikuinen. Esimerkiksi Mellunmäessä tehdään paikallinen kokeilu, jossa lapsilta kerätään näkemyksiä siitä, onko kotona, koulussa tai vaikka harrastuksessa joku aikuinen, jolle voi jutella ja johon voi tukeutua. Kysytään, millaisia kotiintuloaikoja eri ikäisillä lapsilla on ja kuinka paljon valvomatonta vapaa-aikaa heidän päiviinsä sisältyy. Kysely toteutetaan anonyymina 1.-6.-luokkalaisille ja palveluja kehitetään vastaamaan esiin tulleisiin tarpeisiin.

Onkin selvää, että jotta syrjäytymistä voi torjua tehokkasti, perheille on annettava tukea varhaisessa vaiheessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä aikuissosiaalityössä aletaan jatkossa systemaattisesti kysyä asiakkailta heidän perhetilanteestaan ja varmistetaan lasten hyvinvointi. Myös päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä kehitetään.

Kaupunki haluaa myös turvata jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeisen koulutuksen. Koulupoissaoloihin tullaan puuttumaan nopeammin ja ennaltaehkäistään koulukeskeytyksiä. Kouluissa ja päiväkodeissa kehitetään tukitoimia erityisesti ulkomaalaistaustaisille lapsille ja kiusaamiseen puututaan jämäkämmin. Nuorten digitaitoja tuetaan kirjastoissa ja varsinkin poikia kannustetaan lukemaan enemmän.

Erilaisia toimenpiteitä on kymmeniä. Yksi kiinnostava ajatus on, että jokaiselle helsinkiläislapselle annetaan mahdollisuus mieluisaan ja säännölliseen harrastukseen ja lisäksi kulttuurikokemuksiin yhteistyössä mm. kaupunginorkesterin kanssa.