Kuukausi: toukokuu 2022

Lapsettomuushoitoihin on panostettava, jotta nykyistä useampi voi tulla äidiksi

Tänään vietetään äitienpäivää, joka on monelle suomalaiselle rakas juhla. Tämä päivä voi kuitenkin olla hyvin raskas niille, jotka toivoisivat pääsevänsä äidiksi, mutta toive ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Perheen perustaminen ja lapsitoive on jokaisen henkilökohtainen asia eikä poliitikkojen tai muunkaan yhteiskunnan pidä painostaa ketään hankkimaan lasta millään talkoilla.

Yhteiskunta voisi kuitenkin tehdä enemmän mahdollistaakseen lapsitoiveen täyttymisen niille, jotka sitä palavasti haluavat.
Lapsettomuushoidot voivat auttaa lapsihaaveen toteutumisessa silloin, kun raskaus ei ala itsestään.

Helsingin Sanomat kirjoitti 2.5. jutussaan, kuinka henkilöstövaje, riittämättömät resurssit sekä korona ovat kasvattaneet hoitojonoja. Moni ei ole myöskään päässyt hoitojonoon, vaikka ei ole vielä täyttänyt 40 vuotta, joka on yläikärajana lapsettomuushoidoille.

Lisäresurssien lisäksi yhteiskunnan pitäisi tehdä perheen perustamisesta helpompaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeat ja moni siirtää lapsenteon aloittamista siihen, että koulut olisi käyty ja saatu vakituinen työpaikka. Moni kokee, ettei olisi hyvä ja kelpaava vanhemmaksi, ennen kuin on saavuttanut tietyt asiat elämässään. Lapsihaaveen lykkääminen yhteiskunnan asettamien paineiden vuoksi voi viedä lopulta mahdollisuuden sen toteutumiseen.

Myös naistentautien parempi diagnosoiminen olisi tärkeää, jotta naiset saisivat tietää mahdollisesti hedelmällisyyttään mahdollisesti haittaavat riskitekijät. Korento ry:n mukaan esimerkiksi endometrioosi, joka voi aiheuttaa lapsettomuutta, diagnosoidaan usein 6-9 vuoden viiveellä. Se on kuitenkin melko yleinen sairaus. Tuo viive on paitsi valtavan pitkä aika kärsiä kivuista, myös pitkä aika, jonka vaikutukset hedelmällisyyteen voivat olla todella haitalliset sairauden edetessä.

Uusien aluevaltuustojen ja -valtuutettujen pitää ottaa huomioon lapsettomuushoitojen parempi resursointi. Fyysisten hoitojen lisäksi lapsettomuuteen liittyvien kivuliaiden kokemusten ja mm. keskenmenon käsittelyyn tarvittaisiin myös enemmän keskusteluapua ja henkistä tukea. Tuki ei saa myöskään olla riippuvaista siitä, missä maakunnassa ihminen asuu, vaan sitä pitäisi tarjota kaikille samalla tavalla.

Kirjallinen kysymys neljännestä koronarokotteesta ja koronatoimista

Tästä artikkelista löytyy kirjallinen kysymykseni, joka koskee neljättä koronarokotetta.

Eduskunnan puhemiehelle

Neljättä koronarokotetta suositellaan THL:n ohjeistuksen mukaisesti nyt vain vakavista immuunipuutoksista kärsiville sekä 80 vuotta täyttäneille. Ylen uutisen (21.4.) mukaan HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas peräänkuuluttavat neljänsien rokotteiden antamista myös nuoremmille, 70—79-vuotiaille tai 65 ikävuodesta ylöspäin.  

Koronakuolemien määrä on kasvanut koko kevään voimakkaasti, ja tautia on liikkeellä todella paljon. Suomi on nykyään Euroopan huippua koronakuolemissa. Marras-joulukuussa Suomessa oli jopa yli 15 %:n ylikuolleisuus normaaliin verrattuna. Kun pandemia alkoi, Suomen hallitus reagoi päättäväisesti ja Suomi onnistui suojelemaan kansalaisia hyvin virukselta. Sittemmin linja on muuttunut, ja maamme koronastrategia muistuttaa tällä hetkellä aika paljon alkuperäistä Ruotsin Tegnellin linjaa. Kaikkien pitää sairastaa korona ja luultavasti moneen otteeseen. 

Perusterveydenhuolto on kuormittunut, ja työtaistelutilanne on lisännyt kuormitusta koronan ohella. THL keskittyy kuitenkin arvioissaan tarkastelemaan vain erikoissairaanhoidon kuormitusta. Neljänsillä koronarokotuksilla pystyttäisiin kuitenkin tehokkaasti ehkäisemään vakavia tautitapauksia ja näin ollen myös koronakuolemia. Suomessa rokotteita on myös hyvin saatavilla. On omituista, että täällä annetaan rokotteiden vanhentua, vaikka niiden avulla voisimme ehkäistä erityisesti ikääntyneiden kuolemia. 

Koronapandemia ei ole siis ohi. Ensimmäinen omikron-tapaus todettiin Suomessa joulukuun alussa, ja moni sairasti sen Helsingissä tammikuussa. Seuraava omikron ba.2 alkoi levitä maaliskuussa, ja silloin moni sairasti omikronin uudestaan. Nyt uudet alavariantit ba.4 ja ba.5 ovat juuri alkaneet levitä Euroopassa eli uudet koronakierrokset ovat aluillaan. 

Maskisuosituksesta on kuitenkin, omituista kyllä, päätetty luopua, vaikka sairaalahoito on edelleen kuormittunut ja tautia ilmaantuu paljon. Maski olisi helppo tapa suojata itseään ja muita. Se on myös näkyvä muistutus pandemiasta, mikä saa ihmiset käyttäytymään terveysturvallisemmin. Maski mahdollistaa myös ennen kaikkea sen, että yhteiskunta voidan pitää mahdollisimman normaalisti toiminnassa. Mitä enemmän koronapotilaita on sairaalassa, sitä enemmän se syö resursseja kaikkien muidenkin sairauksien joidolta. Hoitojonoja ei pitäisi enää yhtään kasvattaa. 

Ihmetystä herättää myös se, että koronan karanteeni- ja eristysohjeistuksia on lyhennetty päättymään kesken pahimman tartuttavan ajan. Japanilaistutkimuksen mukaan omikron tarttuu eniten 3—6 päivää oireiden alusta. Yksilöllisesti tartuttavimmat päivät voi nähdä positiivisesta pikatestistä. Se ei oikeastaan kuvaakaan sitä, onko ihmisellä tartuntaa vaan sitä, miten tartuttava hän sillä hetkellä on. Tartuntoja vähentäisi varmasti jo ihan sekin, jos suositettaisiin, että ihmiset päättäisivät sairauslomansa vasta negatiivisen kotitestituloksen jälkeen. 

Suomi on ollut mukana uusien koronalääkkeiden yhteishankinnoissa. Ainakin kaksi koronalääkettä on saanut hyväksynnän Euroopan lääkevirastolta. Tarkka aikataulu lääkkeiden saapumisesta Suomeen ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa. Ihmetyttää, mikä lääkkeiden hankinnoissa Suomeen kestää. Lääkkeet olisi syytä saada koronapotilaiden käyttöön mitä pikimmiten, sillä niillä voidaan ehkäistä vakavampien tautimuotojen syntymistä.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi neljännen koronarokotteen ikäsuositusta ei lasketa kattamaan 65-vuotiaita ja sitä vanhempia,miksi maskisuosituksesta päätettiin luopua nyt, kun sairaalakuormitus ja kuolleisuus ovat edelleen korkealla tasolla jamilloin Euroopan lääkeviraston hyväksymät koronalääkkeet saadaan Suomessa käyttöön?

 Helsingissä 2.5.2021

 Terhi Koulumies kok