Kuukausi: toukokuu 2026

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee nuoria!

Valtio velkaantuu huolestuttavalla tahdilla. Velkamme on syntynyt pitkällä aikavälillä, mutta varsinkin viime hallituskaudella, pääministeri Sanna Marinin johdolla. Koko hyvinvointivaltiomme on rakennettu velaksi ja meidän lapsemme joutuvat maksamaan sen takaisin korkoineen. Lisäksi Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen. Lisätään siihen vielä fakta, että väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee jatkuvasti. Yhä pienempi joukko nuoria joutuu jatkossa rahoittamaan hyvinvointivaltion, valtion velan ja sen korot ja lisäksi eläkkeet yhä isommalle ikääntyneiden joukolle.

Toisin kuin usein luullaan, ihmiset eivät ole maksaneet eläkettä itselleen, vain pieni osa eläkemaksuista rahastoidaan. Kukin työikäinen sukupolvi maksaa eläkkeet sillä hetkellä eläkkeellä oleville sukupolville. Suuret ikäluokat maksoivat aikoinaan pienet eläkkeet pienelle vanhusten ikäluokalle. Meidän lapsemme joutuvat maksamaan suuret eläkkeet heitä suuremmille ikäluokille. Ei ihme, että Suomessa tulevaisuususko on kaikkein heikointa nimenomaan alle 35-vuotiailla.

Myös köyhyys keskittyy Suomessa nuoriin ja varallisuus iäkkäisiin. Finanssikriisin jälkeen köyhyysriski on kasvanut eniten nuorilla aikuisilla ja vähentynyt selvimmin vanhuusiän ylittäneillä. Kaikista köyhimpiä ovat Suomessa 18-24-vuotiaat. Koska eliniän pidennyttyä myös perinnöt keskittyvät nykyään yleisimmin 55-64-vuotiaille, minusta pitäisi kannustaa varallisuuden siirtoa nuorille sukupolvien tasa-arvon lisäämiseksi. Sen voisi tehdä esimerkiksi poistamalla perintövero siinä tapauksessa, että perinnön annetaan mennä yhden sukupolven yli perittävän lapsenlapsille.

Lisätään tuohon konkurssiin vielä työttömyys, jonka arvellaan lisääntyvän nykyisestäänkin tekoälyn syrjäyttäessä ihmistyötä. On vaarana, että jos nuoret eivät löydä Suomesta töitä ja koe edellisten sukupolvien heille jättämää maksutaakkaa oikeudenmukaiseksi, he äänestävät jaloillaan ja muuttavat ulkomaille paremman elämän perässä. Silloin viimeinen sammuttaa täällä valot, sillä sairaat eivät hoida toisiaan, eivätkä eläkeläiset elätä toisiaan. Siihen tarvitaan nuoria mahdollistajiksi.

Me tarvitsemme nuoria kipeästi! Heitä ei ole varaa pitää itsestäänselvyytenä. Paitsi että julkisia menoja pitää vähentää, tehdä säästöjä ja lopettaa velkaantuminen, jokaiselle nuorelle pitää varmistaa työpaikka. Nykyinen hallitus on tehnyt työmarkkinauudistuksia, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa uusien työpaikkojen syntymistä yrityksiin. Jos haluamme varmistaa, että nuorilla on elämisen edellytykset tulevaisuudessa, tarvitsemme pikaisesti aitoa talouskasvua ja työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille.

Suomessa on nimittäin kaiken tämän huolestuttavan kehityksen lisäksi kehittyneiden maiden suurin julkinen sektori. Vuoden 2010 jälkeen Suomen talouskasvua on ylläpitänyt lähinnä verorahoitteinen julkinen sektori, jossa työllisyys on kasvanut. Työpaikkojen pitäisi alkaa jatkossa syntyä yksityisiin yrityksiin, jos haluamme hyvinvointivaltioon jakovaraa.

Kokoomus on nimennyt minut ehdokkaaksi ensi vuoden eduskuntavaaleihin Helsingissä. Jos jaat nämä näkemykset Suomen tulevaisuuden haasteista ja huolen siitä, millaisen perinnön jätämme nuorillemme, niin tarvitsen apuasi vaalityöhön. Auttaa voi jakamalla some-päivityksiäni edelleen. Jos haluaisit osallistua enemmänkin, niin laita tulemaan sähköpostia koulumies@gmail.com – ollaan yhteydessä!

Koulutus rakentaa tulevaisuuden – panostuksia perustaitoihin, tukeen ja yhdenvertaisuuteen

Koulutus on keskeinen tekijä sekä yksilön että koko yhteiskunnan menestykselle. Siksi hallituksen tavoitteena onkin, että jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät valmiudet siirtyä toiselle asteelle ja jatkaa opintojaan sujuvasti.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulutukseen on tehty tällä hallituskaudella määrätietoisia panostuksia, jotka vahvistavat oppimisen perustaa ja tukevat oppilaita eri vaiheissa heidän koulupolkuaan.

Yksi keskeisimmistä toimista on ollut perustaitojen vahvistaminen. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen opetustunteja on lisätty, jotta oppimiselle jää enemmän aikaa ja kiire vähenee. Nämä taidot ovat perusedellytys myös muissa oppiaineissa pärjäämiseen. Jos lukutaito sakkaa, häiritsee se myös vaikkapa historian, yhtiskuntaopin tai biologian oppimista.

Vahva perusta ei ainoastaan helpota myöhempää oppimista, vaan myös vähentää tuen tarvetta myöhemmissä vaiheissa. Kun perusasiat ovat kunnossa, oppilailla on paremmat edellytykset edetä opinnoissaan luottavaisesti.

Samalla koulutuksen tasa-arvoa on pyritty vahvistamaan vakiinnuttamalla tasa-arvorahoitus. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti niille alueille ja kouluille, joissa oppimisen haasteet ovat suurempia. Tavoitteena on kaventaa oppimistulosten eroja sekä parantaa koulurauhaa ja oppimisen edellytyksiä kaikkialla maassa. Näin varmistetaan, että jokaisella oppilaalla on taustastaan riippumatta mahdollisuus onnistua.

Oppimisen tukea on myös uudistettu merkittävästi pysyvällä lisärahoituksella. Uudistuksen lähtökohtana on, että tuki perustuu entistä selkeämmin oppilaan todelliseen tarpeeseen ja alkaa riittävän varhain. Samalla tukimuotoja yhtenäistetään ja hallinnollista työtä kevennetään, jotta resurssit voidaan kohdistaa suoraan oppilaan auttamiseen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Oppimisympäristöön on kiinnitetty huomiota myös rajaamalla mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Tämä on parantanut keskittymistä ja lisännyt työrauhaa luokissa. Samalla vuorovaikutus oppilaiden ja opettajien välillä on vahvistunut, mikä tukee sekä oppimista että hyvinvointia. Tästä uudistuksesta on tullut paljon myönteistä palautetta kouluista ja positiiviset vaikutukset ovat olleet nähtävissä hyvinkin pian kännykkäkiellon käyttöönoton jälkeen.

Tukea on vahvistettu myös toisella asteella, jotta opinnot eivät keskeytyisi turhaan. Kun apua on saatavilla aiemmin ja matalammalla kynnyksellä, yhä useampi nuori pystyy suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä on tärkeää sekä yksilön tulevaisuuden että koko yhteiskunnan osaamisen kannalta.

Peruskoulun kehittämisessä keskiössä on ollut perustaitojen vahvistaminen, oikea-aikaisen tuen varmistaminen ja rauhallisen oppimisympäristön turvaaminen. Pienenä kansana meidän on huolehdittava siitä, että jokainen pysyy mukana ja saa mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Samalla on tunnistettava muuttuvan maailman haasteet. Tekoälyn käytön yleistyminen voi muuttaa työmarkkinoita ja vähentää joitakin työpaikkoja, mutta koulutus on avain siihen, että pystymme luomaan uusia mahdollisuuksia ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta.