Kirjallinen kysymys eläinsuojelulain uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinsuojelulainsäädäntömme vaatii uudistusta. Tämänhetkinen eläinsuojelulaki on liki 20 vuotta vanha, ja uudistustarpeita on niin lemmikki-, tuotanto- ja käyttöeläimiin kuin niiden pitoonkin liittyen. 

Nykyinen lainsäädäntömme kohtelee lemmikkieläimiä esineinä. Ilta-Sanomat uutisoi 10.5.2022 tapauksesta, jossa pittbull-rotuinen koira oli raadellut villakoiran kuoliaaksi. Villakoiran menettäminen tulkittiin käräjäoikeudessa esinevahingoksi, ja hovioikeudessa omistaja sai lisäksi korvauksen tunnearvoltaan tärkeästä koirasta. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan huomioi sitä, että toinen koira on aiheuttanut toiselle erittäin kivuliaan lopun, sillä kuolemaan johtanut raatelu kesti kauan. Kyse ei ole vain ihmisille aiheutuvasta henkisestä kärsimyksestä, vaan raadellulle koiralle aiheutuvasta kivusta. Lainsäädännön tulisi kohdella eläviä elämiä tuntevina olentoina, jotka kykenevät tuntemaan kipua sekä henkisesti kuormittavia tunteita, kuten pelkoa.  

Kaikessa eläinsuojeluviranomaisten toiminnassa eläimen etu tulisi asettaa aina ensimmäiseksi. Myös eläinten hyvinvointia ylläpitämään perustetut löytöeläinkodit, joihin voidaan toimittaa karanneita tai omistajaltaan poisotettuja lemmikkejä, ovat mediatietojen mukaan toisinaan syyllistyneet eläinsuojelulain rikkomiseen. Toisaalta eläinsuojelulaissa ei ole määritelty sitä, mitä löytöeläintalossa olevan eläimen tilapäishoitoon tulisi kuulua. Lainsäädäntöä tulisi tältä osin selkeyttää, jotta kaikilta palvelua tarjoavilta yrityksiltä voidaan vaatia samantasoista hoitoa löytöeläimille. Kunnat tulisi velvoittaa ottamaan huomioon muitakin kriteerejä kuin edullinen hinta niiden kilpailuttaessa löytöeläinten hoitopaikkoja tarjoavia yrityksiä. Lisäksi jo nykyisen lain noudattamista tulisi valvoa aiempaa paremmin.  

Kissat palautuvat koiria huomattavan paljon harvemmin takaisin omistajilleen. Tämä on osa laajempaa kissojen kohteluun liittyvää ongelmaa: kissat ovat usein edullisia ja niitä on helppo hankkia. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi puuttua tähän asenneongelmaan paremmin. Koirien ja kissojen tulevaisuudessa toteutuvan pakollisen sirutuksen myötä voidaan löytää eläimen omistaja. Jatkuvasti lemmikkiään vapaana ja valvomatta pitäville omistajille voisi seurata nykyistä suuremmat sanktiot lemmikin toistuvasta päätymisestä löytöeläintaloon. 

Lainsäädännön tulisi huomioida paremmin myös lemmikkieläinten jalostamiseen liittyvät epäkohdat. Suomessakin on täysin laillista kasvattaa esimerkiksi koirarotuja, joiden rakenne on lähtökohtaisesti lonkka-, kyynär- ja muita luusto- ja nivelkipuja, hengitysvaikeuksia, purentavikoja ja tulehduksia aiheuttava. Valitettavasti vaikuttaa siltä, etteivät rotukoirien rekisteröinnistä ja jalostuksesta vastaavat tahot ole kyenneet huomioimaan jalostamisen eettisiä näkökulmia riittävän hyvin. Niinpä on tärkeää, että lainsäätäjät määrittävät tietyt raamit, joiden sisällä koirien jalostuksen on tapahduttava. Toisaalta, jos jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi tällaisen jalostamisen kieltämisen, tulee viranomaisten puuttua tällaiseen toimintaan pikimmiten. 

Eläimiä tulisi lainsäädännössä kohdella elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena. Eläimet kykenevät tuntemaan erilaisia tunteita, eikä niitä näin ollen voi verrata esineeseen, joka ei kärsi siitä, että sitä siirrellään paikasta toiseen.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Missä vaiheessa eläinsuojelulain uudistus on,miten hallitus aikoo edistää eläinten hyvinvointia parantavaa lainsäädäntöä ja sitä, että eläimiä kohdeltaisiin lainsäädännössä elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena,ovatko nykyiset eläinsuojeluviranomaisten resurssit riittävät tarpeellisen valvonnan suorittamiseksi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa jamahdollistaako nykyinen eläinsuojelulaki koirien sairaaseen jalostamiseen puuttumisen? 

Helsingissä 8.6.2022 

Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kysymys ydinvoimasta

Alla kirjallinen kysymykseni ydinvoimasta ja hallituksen toimista sen lisäämiseksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisten ydinvoimamyönteisyys on ennätyslukemissaan. Yli puolet suomalaisista suhtautuu joko täysin tai pääpiireissään myönteisesti ydinvoimaan. Myönteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat erityisesti ilmastosyyt, sillä energiasektori on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Ydinvoima sen sijaan on päästötön energiamuoto. Euroopan unionissa pyrkimykset ovat olleet päinvastaiset, ja etenkin Saksa on ollut voimakkaasti vaikuttamassa negatiiviseen suhtautumiseen ydinvoimaan. Tämä kevät on todistanut, että Saksan tie on ollut täysin väärä. Ydinvoima on paitsi ympäristöystävällistä myös yksi työkalu päästä irti energiariippuvuudesta Venäjään.  

Nykyinen hallitus on nostanut voimakkaasti esille kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä tavoitetta muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tavoitteiden lisäksi tulisi nostaa voimakkaammin esille niitä innovaatioita ja teknologista kehitystä, joiden avulla tähän tavoitteeseen päästään. Ulkomailta ostettavan ydinvoiman sijasta meidän tulisi panostaa Suomessa omaan osaamiseemme ja tekniikan kehitykseen. Tällä tavoin olemme mukana myös tulevaisuuden energiakilpailussa, kun fuusiosta saadaan toimiva energiatuotannon muoto tulevilla vuosikymmenillä.  

Hiilineutraalin energiantuotannon lisäksi ydinvoiman lisääminen parantaisi energiatuotantomme omavaraisuutta, joka on noussut erittäin keskeiseksi teemaksi viime vuosina ja erityisesti tänä keväänä. Kylmien talvien maassa kotien lämpenemiseen on voitava luottaa, eivätkä maailmanpolitiikan mullistukset saa liiaksi vaikuttaa sähköntuotantoon  Suomessa.  Ydinvoima  ja  etenkin pienydinvoimalat ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja hiilivapaan energian tuottamiseksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää suomalaista osaamista ydinenergian alallamiten hallitus aikoo lisätä ydinvoimaenergiaa ja mikä on Suomen rooli Euroopan unionissa ydinvoiman edistämisessä koko unionin tasolla?

 Helsingissä 8.6.2022

 Terhi Koulumies kok