Eurovaalit 2024 – Unionin kohtalonkysymys

Vaalivuosi 2024 ei päättynyt presidentinvaaleihin. Presidentinvaaleissa esiin nousseet teemat Suomen turvallisuustilanteesta, Natossa toimimisesta, EU:n ulkorajoista ja Ukrainan sota liittyvät vahvasti myös kesäkuussa käytäviin eurovaaleihin. Puolueet ovat nimenneet ehdokkaikseen osaavia ja kokeneita poliitikkoja. Jos joskus Euroopan parlamenttia on ehkä pidetty politiikan eläkevirkana, niin se ei todellakaan ole sitä enää.

Kesän EU-vaalit ovat tärkeät nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Euroopan unioni on tienhaarassa, jossa sen on tehtävä ratkaisevia päätöksiä tulevaisuudestaan. Juuri näissä kysymyksissä vaaleissa valittavalla parlamentilla on ratkaiseva rooli.

Euroopan unionilla on merkittävä rooli Ukrainan ja Venäjän välisen sodan suhteen. EU:n tuki Ukrainalle ei saa horjua, vaan tuen on oltava lujaa ja jatkuvaa. Tukemme on varmistettava Ukrainalle voitto sodassa. 

Euroopan unionin jäsenvaltioiden on seisottava yhtenä rintamana, valmiina puolustamaan Ukrainan lisäksi myös koko unionia. Se vaatii vahvaa ja yhtenäistä parlamenttia, joka voi nopeasti ja tehokkaasti toimia kriisitilanteissa.

Toinen merkittävä asia, joka korostaa eurovaalien tärkeyttä, on määräenemmistön käyttöönotto päätöksenteossa. Unionin toimintakyvyn kannalta on päästävä eroon yksimielisyysvaatimuksesta.

Esimerkiksi Unkari on viime vuosina ollut useasti torppaamassa unionin tukea Ukrainalle. Määräenemmistön käyttöönotto antaisi unionille tehokkaammat työkalut toimia nopeasti ja päättäväisesti. Se on välttämätöntä nykyisessä maailmanpoliittisessa ilmastossa.

EU:n itäraja, erityisesti Suomen yli 1000 kilometriä, on tärkeä osa koko unionin turvallisuutta. Venäjän toimet Ukrainassa ja sen harjoittama aggressiivinen ulkopolitiikka ovat herättäneet huolta koko Euroopassa. Siksi pitää huolehtia siitä, että EU:n itärajamaat, kuten Suomi, saavat EU:n muiden maiden tuen niin turvallisuutensa kuin alueellisen koskemattomuutensa varmistamiseksi. 

Euroopan unionin on sitouduttava vahvistamaan itärajamaiden puolustuskykyä ja tarjottava niille tarvittavaa tukea, jotta ne voivat vastata mahdollisiin uhkiin ja säilyttää rauhan ja vakauden union alueella. Epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n linja ja vahva puolustus varmistavat turvallisuutemme ja ylläpitävät vakautta koko Euroopassa.

Eurovaalit 2024 eivät ole vain yksi vaalikamppailu muiden joukossa. Ne ovat mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin tulevaisuuteen ratkaisevalla tavalla. Kansalaisten ääni näissä vaaleissa muokkaa Euroopan suuntaa seuraaviksi vuosiksi. Jokainen ääni on tärkeä! 

Kokoomus on asettanut todella pätevän joukon eurovaaliehdokkaita. Voit tutustua heihin ja heidän edustamiinsa teemoihin täältä.

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Verkkouutisten nettisivuilla.

Päihdeongelmiin on saatavissa apua anonyymisti

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosien aikana. Suomi on huumekuolemissa Euroopan kärjessä ja varsinkin nuorison ja nuorten aikuisten huumeidenkäytön kasvu ja huumemyönteisyys on huolestuttava trendi. 

Suomen yleisimmin käytetty laiton päihde on kannabis. Kannabiksen kokeilut ovat muutamassa vuosikymmenessä lisääntyneet huomattavasti suomalaisten keskuudessa. Vuonna 2022 toteutetun THL:n Päihdetutkimuksen mukaan lähes kolmasosa 15‒69-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt kannabista joskus elämänsä aikana. Nuorista aikuista lähes puolet raportoi joskus kokeilleensa kannabista. Se on valtava määrä! 

Moni luulee kannabista harmittomaksi päihteeksi, mutta se ei ole totta. THL:n Kannabis ja terveys -tutkimusjulkaisun mukaan kannabiksen käytöstä voi aiheutua välittömiä haittoja, kuten huonontunutta keskittymiskykyä, muistin heikkenemistä, ahdistuneisuutta, paniikkia, pelkoja, vainoharhoja, psyykkisten ongelmien pahentumista, sisäänpäin kääntymistä. Pitkäaikainen ja runsas käyttö lisää riskiä passiivisuudelle, riippuvuudelle, masennukselle ja psykooseille. Lisäksi kannabis voi alentaa seksuaalista toimintakykyä, hedelmällisyyttä sekä lisätä riskiä tietyille syöville.

Juttelin huumeista hiljattain erään lukion oppilaiden kanssa. He kertoivat, että osa heidänkin koulukavereistaan käyttää kannabista. Kuulemma kannabiksen käytön myös huomaa näistä käyttäjistä, vaikka he itse saattavat luulla, ettei haittoja olisi tullut. Pääosin käyttäjistä on tullut kavereiden mukaan kuulemma ”vähän hitaita”.

Suomessa liikkuu muitakin huumeita. Jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on pääkaupunkiseudulla jo ohittanut amfetamiinin. Myös päihdejärjestöt ovat huomanneet, että anonyymien yhteydenottojen määrä on lisääntynyt ns. perinteisesti pärjäävillä, työssäkäyvillä tai opiskelevilla nuorilla aikuisilla. Heille on saattanut tulla kokemus, että kokaiinin käyttö on lähtenyt käsistä, mutta he eivät uskalla ottaa yhteyttä julkisen sektorin palveluihin. He pelkäävät, että yhteydenotosta tulisi merkintä papereihin ja siitä tulisi ongelmia esimerkiksi työnantajan kanssa. Siksi on hyvä tietää, että päihteisiin on tarjolla myös anonyymejä palveluita.

Jotkut nuoret aikuiset saattavat erehtyä luulemaan, että huumeita voisi käyttää harmittomasti ”viihdekäytössä”. Toisille päihteet ovat  pakokeino oman pään sisäistä myllerrystä. Mielenterveysongelmien, irrallisuuden ja yksinäisyyden tuoma kipua voi hetkellisesti helpottaa, kun päihde alkaa vaikuttaa, mutta vaikutuksen lakatessa paha olo kuitenkin palaa. Harvoin päihdeongelma syntyy tyhjästä. Toisaalta päihdeongelmat voivat järkyttää mieltä ja aiheuttaa tai syventää mielenterveysongelmia. Nämä ongelmat kulkevat usein käsikädessä ja apua tulisi saada molempiin samanaikaisesti. 

Päihderiippuvaiset kohtaavat usein syrjintää ja kylmääviä asenteita. Siksi varsinkin vertaistuki on voimavara, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa. Samankaltaisten tarinoiden kuuleminen luo tunteen siitä, ettei ole yksin, vaan on olemassa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet saman ja selvinneet siitä. 

Esimerkiksi Tukikohta ry on yhdistys, joka tarjoaa palveluja päihteitä käyttäville, päihdekuntoutujille ja heidän läheisilleen. Järjestö avasi juuri uudet nuorille tarkoitetun tukikohdan Hietaniemenkadulle. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka 18–25-vuotiaille päihteitä käyttäville nuorille. Sieltä löytyy mm. keskusteluapua päihdeasioihin ja erilaisiin arjen ongelmiin, tukikohdan työntekijät myös auttavat löytämään parhaiten sopivan tuen ja palvelut. 

Tukikohta ry tarjoaa tukea ja neuvontaa myös päihteiden käyttäjän läheisille Itä- Pasilan toimipisteellään. On arvioitu, että jokaista ongelmallisesti päihteitä käyttävää kohden on noin viisi läheistä, jotka altistuvat päihteidenkäytön negatiivisille vaikutuksille. Läheiset saattavat esimerkiksi joutua piilottelemaan päihteiden ongelmakäyttöä ja selittelemään päihteitä käyttävän käytöstä. Jos oma tai läheisen huumeiden käyttö mietityttää, voi apua hakea myös omalta terveysasemalta, työterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. 

Pääkaupunkiseudulla toimii myös päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen tarkoitettu EHYT ry:n päihdeneuvonta-puhelinpalvelu, jonne voi soittaa ilmaiseksi 24/7 puh. 0800 900 45. Puhelut ovat luottamuksellisia ja sinne voi soittaa nimettömänä.