Toimenpidealoite valkohäntäkauriiden määrän merkittäväksi vähentämiseksi

Valkohäntäkauris on luonnolle ja ihmisille haitallinen vieraslaji Suomessa. Se on peräisin Pohjois-Amerikasta, josta kauriita tuotiin 1930-luvulla riistaeläimeksi Laukon kartanoon. Eläimet karkasivat aitauksesta vapauteen ja alkoivat lisääntyä luonnossa hallitsemattomasti.

Valkohäntäpeura tunkeutuu ihmisasutuksen piiriin toisin kuin arempi alkuperäinen ja lähes uhanalaisiin lajeihin kuuluva metsäpeura. Valkohäntäkauris aiheuttaa mittavaa vahinkoa viljelyksille ja puutarhoille. Vuonna 2017 korvattiin valtion varoin valkohäntäpeurojen aiheuttamia maatalousvahinkoja satoja tuhansia euroja. Määrä nelinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Kauriista on tullut vitsaus puutarhoissa aivan kuten pääkaupunkiseudullakin.

Kauriit ovat myös borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavien punkkien yleisiä isäntäeläimiä. Yhdessä kauriissa voi olla jopa 2 000 punkkia, joita kauris levittää ympäristöön. Lisäksi valkohäntäkauriit aiheuttavat vuosittain myös useita tuhansia liikenneonnettomuuksia, jotka keskittyvät Etelä- ja Lounais-Suomeen.

Luonnonvarakeskuksen arvioi viime vuonna, että Suomessa on noin satatuhatta valkohäntäkaurista. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 prosenttia. Tiheimmillään valkohäntäkauriita on Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa sekä Uudenmaalla. Kauriskanta on hyötynyt sekä ilmaston lämpenemisestä että talviruokinnasta.

Vuonna 2012 laadittu kansallinen vieraslajistrategia listasi valkohäntäkauriin tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi lajiksi. Sen jälkeen ongelmat ovat lisääntyneet ja kanta kasvanut, eikä tarkkailu enää riitä. Valkohäntäpeuraongelmaan on nyt tartuttava tosissaan.

Edellä olevan perusteella ehdotinkin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valkohäntäkauriiden kannan merkittäväksi pienentämiseksi.