Kirjoitukset

Sukupolvien välinen tasa-arvo muistettava eläkepäätöksissä

On ehdotettu, että eläkemaksuja laskettaisiin, niiden rahastointiastetta vähennettäisiin ja sen vastineeksi tuloveroa korotettaisiin. En kannata sitä missään tapauksessa!

Pitäisi toimia tasan päinvastoin.

Nyt keski-ikäiset ovat vielä töissä ja voivat maksaa eläkettään etukäteen ja niin heidän pitäisi tehdä. Kun tämä meidän keski-ikäisten sukupolvi, mihin itsekin kuulun, eläköityy, niin heillä on isot eläkkeet. Silloin köyhille, pienilukuisille nuorille, jotka joutuvat meidän eläkkeemme maksamaan, pamahtaa järkyttävät eläkemaksut. Eli päinvastoin NUORTEN tulevia eläkemaksuja pitää pyrkiä alentamaan, mikä tarkoittaa, että silloisten eläkeläisten, nykyisten keski-ikäisten, omaa rahoitusosuutta pitäisi lisätä. Eli eläkerahastoja ei saa ainakaan purkaa, pikemminkin kasvattaa.

Muuten Suomella ei ole tulevaisuutta. Nuoret muuttavat pois täältä, jos joutuvat vain lypsylehmiksi. Heidän maksettavakseen on jäämässä vanhempiensa eläkkeiden lisäksi mm julkinen velka korkoineen ja hyvinvointivaltion, varsinkin soten, jatkuvasti lisääntyvät menot. Haluaisin että nuorilla olisi Suomessa jatkossakin järkevät elämän edellytykset.

Jos nuoret sukupolvet toteavat tilanteen toivottomaksi ja lähtevät etsimään parempaa elämää muualta, niin sitten täällä viimeinen sammuttaa valot. Sairaat eivät hoida toisiaan, eivätkä eläkeläiset ole itse maksaneet eläkettä itselleen, vaan kulloinenkin työikäisten sukupolvi maksaa sen kulloisellekin eläkeläisten joukolle.

Käsittääkseni uudet laskelmat, joiden perusteella on viime vuodet väitetty, ettei eläkepommia olisikaan, perustuvat ainakin osin harhaanjohtavaan väestöennusteeseen. Siinä on nuorten määrä lisääntynyt ja johtopäätös on, että eihän tässä ongelmaa olekaan. Mutta. Se lisääntynyt nuorten määrä tilastossa on maahanmuuttajia ja heistä moni elää todellisuudessa tuilla, eli he eivät ole yhteiskunnassa nettomaksajia vaan huoltosuhteessa kustannuspuolella. Tämä pitäisi huomioida eläkepäätöksiä tehdessä.

Lisäksi esimerkiksi eläkeiän virallinen nostaminen on mielestäni tilastojen silmänkääntötemppu. Ihmiset edelleenkin sairastuvat ja vanhenevat, eikä moni jaksa työelämässä esimerkiksi 70-vuotiaiksi. Realistisesti nykyäänkään työttömäksi jäänyt viisikymppinen ei enää edes saa töitä ikäsyrjinnän vuoksi. Yksilötasolla joku tietenkin voi jatkaa töissä pitkään. Yhteiskunnan tasolla eläkeiän jatkuva nosto ratkaisuna eläkepommiin on mielestäni puhtaasti toiveajattelua.

–

Lähde väestöennusteen heikkouteen, missä nettomaahanmuutto-oletus on nostettu kolmen vuoden takaiseen oletukseen verrattuna 2,7-kertaiseksi: https://www.etk.fi/blogit/vaestoennuste-yllatti-ja-puhuttaa/?fbclid=IwdGRjcATpL9xjbGNrBOkv0XBkb2YFZXh0bgNhZW0CMTEAc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEeaCm1jgwmdcl6QmrqSDGscHyL1UrH5sEbpq7K9c3lOQXhqnt9-155INfOs9E_aem_hIoL_mKy7eD6kKONCvXE9Q

Kirjallinen kysymys suomalaisesta lannoitetuotannosta ja ruoantuotannon huoltovarmuudesta

Jätin eduskunnalle tänään kirjallisen kysymyksen suomalaisesta lannoitetuotannosta. Voit lukea tekstin kokonaisuudessaan alta.

Eduskunnan puhemiehelle

Kotimainen ruoantuotanto on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuutta. Lannoitteiden saatavuus on tällä hetkellä ongelma niin maailmanlaajuisesti kuin suomalaisessakin viljelytuotannossa. Aiemmin Suomi tuotti itse paljon lannoitteita, mutta nykyisen olemme paljolti ulkomailta tuotujen lannoitteiden varassa. Kansainväliset lannoitemarkkinat ovat kuitenkin haavoittuvaisia.

Riippuvuus tuontilannoitteista heikentää Suomen huoltovarmuutta, sillä olemme tällöin alttiimpia muutoksille globaalissa turvallisuustilanteessa. Esimerkiksi keskeisenä merireittinä toimivan Hormuzinsalmen sulkeminen on heikentänyt lannoitteiden pääsyä globaaleille markkinoille. Suomen tulisikin panostaa enemmän kotimaiseen lannoitetuotantoon.

Ongelma on myös siinä, että lannoitemarkkinat ovat keskittynet harvoille toimijoille. Tämä tarkoittaa sitä, että lannoitteiden hinnat reagoivat nopeasti globaaleihin kriiseihin, kuten energian kallistumiseen tai vientirajoituksiin. Se puolestaan näkyy suoraan viljelijöiden kustannuksissa ja lopulta ruoan hinnassa.

Suomi on aiemmin ostanut lannoitteiden raaka-aineita paljon Venäjältä ja siitä riippuvuudesta halutaan eroon koko Euroopassa. Venäjän hyökkäyssodan alkaessa vuonna 2022 esimerkiksi lähes kaikki Uudenkaupungin lannoitetehtaan käyttämä ammoniakki tuotiin Venäjältä, vielä viime vuonna osuus oli 40 %. Tämän vuoden tammikuussa Suomi ja Ruotsi vaativat loppua venäläisten lannoitteiden tuonnille EU:hun ja keväällä EU päättikin ottaa käyttöön vuosikiintiön Venäjältä tuodulle ammoniakille.

Suomen kannattaisi nyt voimakkaasti panostaa ravinteiden kierrätykseen ja kotimaiseen tuotantoon. Jätevesistä, biojätteistä ja lannasta voitaisiin ottaa talteen typpeä ja fosforia uusiksi lannoitteiksi. Lisäksi vihreän ammoniakin tuotanto uusiutuvalla sähköllä voisi vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja luoda uutta teollisuutta. Pitkällä aikavälillä Suomi voisi siirtyä malliin, jossa ravinteet kiertävät kotimaassa sen sijaan, että niitä ostetaan kriisialueilta ja samalla hukataan omat resurssit ympäristöön.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomi voi huolehtia lannoitteiden saatavuudesta kriisien keskellä ja lisätä omaa lannoitetuotantoaan?

Helsingissä 26.5.2026

Hyvää Eurooppa-päivää!

Tänään vietämme Eurooppa-päivää jo 76. kertaa. Eurooppa on meille paljon enemmän kuin maantieteellinen alue tai hallinnollinen unioni. Se on yhteinen arvopohja, mutta myös ainutlaatuinen sivistys, historia ja kulttuuriperintö, joka on rakentunut vuosisatojen aikana.

Eurooppa on antanut maailmalle demokratian kehitystä, oikeusvaltion periaatteita, tiedettä, filosofiaa, taidetta, musiikkia ja kirjallisuutta. Se on maanosa, jonka vahvuus ei ole koskaan ollut yksimielisyydessä tai yhdenmukaisuudessa, vaan kyvyssä yhdistää erilaisia kansoja, kieliä ja kulttuureita yhteisten arvojen ympärille.

Siksi meidän pitäisi tuntea enemmän ylpeyttä eurooppalaisuudesta.

Euroopassa puhutaan kymmeniä kieliä ja jokainen niistä kantaa mukanaan omaa historiaansa, ajattelutapaansa ja kulttuuriaan. Pienetkin kielet ovat osa eurooppalaista rikkautta. Niitä pitäisi vaalia rohkeammin aikana, jolloin kulttuuri helposti yhdenmukaistuu globaalien trendien mukana. Kaikessa ei tarvitse kulkea amerikkalaisen populaarikulttuurin ehdoilla tai omaksua ulkopuolelta tulevia ilmiöitä sellaisinaan. Euroopalla on oma ääni, oma historia ja oma tapa nähdä maailma, eikä sitä pidä hävetä tai unohtaa.

Samaan aikaan elämme hyvin epävakaata aikaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muistuttanut konkreettisesti siitä, ettei rauha ole pysyvä tila. Eurooppaan kohdistuu myös jatkuvia hybridi- ja vaikuttamisyrityksiä: disinformaatiota, kyberhyökkäyksiä ja yrityksiä horjuttaa luottamusta demokratiaan, mediaan ja yhteiskuntiin sisältäpäin. Näiden uhkien torjuminen ei onnistu vain aseilla tai lainsäädännöllä, vaan myös vahvalla identiteetillä ja sivistyksellä.

Yhteiskunta, joka tuntee oman historiansa, arvostaa omaa kulttuuriaan ja ymmärtää vapaan yhteiskunnan arvon, on vahvempi ulkoista painostusta vastaan.

Siksi Euroopan on oltava entistä omavaraisempi ja vahvempi. Me emme voi rakentaa turvallisuuttamme sen ajatuksen varaan, että joku muu huolehtii siitä puolestamme. Euroopan on kyettävä puolustamaan itseään, arvojaan ja elämäntapaansa myös silloin, kun maailma ympärillä muuttuu epävarmemmaksi.

Eurooppa on lupaus siitä, että erilaiset kansat voivat rakentaa yhdessä vakaampaa, vapaampaa ja sivistyneempää maailmaa.

Hyvää Eurooppa-päivää!

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee nuoria!

Valtio velkaantuu huolestuttavalla tahdilla. Velkamme on syntynyt pitkällä aikavälillä, mutta varsinkin viime hallituskaudella, pääministeri Sanna Marinin johdolla. Koko hyvinvointivaltiomme on rakennettu velaksi ja meidän lapsemme joutuvat maksamaan sen takaisin korkoineen. Lisäksi Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen. Lisätään siihen vielä fakta, että väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee jatkuvasti. Yhä pienempi joukko nuoria joutuu jatkossa rahoittamaan hyvinvointivaltion, valtion velan ja sen korot ja lisäksi eläkkeet yhä isommalle ikääntyneiden joukolle.

Toisin kuin usein luullaan, ihmiset eivät ole maksaneet eläkettä itselleen, vain pieni osa eläkemaksuista rahastoidaan. Kukin työikäinen sukupolvi maksaa eläkkeet sillä hetkellä eläkkeellä oleville sukupolville. Suuret ikäluokat maksoivat aikoinaan pienet eläkkeet pienelle vanhusten ikäluokalle. Meidän lapsemme joutuvat maksamaan suuret eläkkeet heitä suuremmille ikäluokille. Ei ihme, että Suomessa tulevaisuususko on kaikkein heikointa nimenomaan alle 35-vuotiailla.

Myös köyhyys keskittyy Suomessa nuoriin ja varallisuus iäkkäisiin. Finanssikriisin jälkeen köyhyysriski on kasvanut eniten nuorilla aikuisilla ja vähentynyt selvimmin vanhuusiän ylittäneillä. Kaikista köyhimpiä ovat Suomessa 18-24-vuotiaat. Koska eliniän pidennyttyä myös perinnöt keskittyvät nykyään yleisimmin 55-64-vuotiaille, minusta pitäisi kannustaa varallisuuden siirtoa nuorille sukupolvien tasa-arvon lisäämiseksi. Sen voisi tehdä esimerkiksi poistamalla perintövero siinä tapauksessa, että perinnön annetaan mennä yhden sukupolven yli perittävän lapsenlapsille.

Lisätään tuohon konkurssiin vielä työttömyys, jonka arvellaan lisääntyvän nykyisestäänkin tekoälyn syrjäyttäessä ihmistyötä. On vaarana, että jos nuoret eivät löydä Suomesta töitä ja koe edellisten sukupolvien heille jättämää maksutaakkaa oikeudenmukaiseksi, he äänestävät jaloillaan ja muuttavat ulkomaille paremman elämän perässä. Silloin viimeinen sammuttaa täällä valot, sillä sairaat eivät hoida toisiaan, eivätkä eläkeläiset elätä toisiaan. Siihen tarvitaan nuoria mahdollistajiksi.

Me tarvitsemme nuoria kipeästi! Heitä ei ole varaa pitää itsestäänselvyytenä. Paitsi että julkisia menoja pitää vähentää, tehdä säästöjä ja lopettaa velkaantuminen, jokaiselle nuorelle pitää varmistaa työpaikka. Nykyinen hallitus on tehnyt työmarkkinauudistuksia, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa uusien työpaikkojen syntymistä yrityksiin. Jos haluamme varmistaa, että nuorilla on elämisen edellytykset tulevaisuudessa, tarvitsemme pikaisesti aitoa talouskasvua ja työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille.

Suomessa on nimittäin kaiken tämän huolestuttavan kehityksen lisäksi kehittyneiden maiden suurin julkinen sektori. Vuoden 2010 jälkeen Suomen talouskasvua on ylläpitänyt lähinnä verorahoitteinen julkinen sektori, jossa työllisyys on kasvanut. Työpaikkojen pitäisi alkaa jatkossa syntyä yksityisiin yrityksiin, jos haluamme hyvinvointivaltioon jakovaraa.

Kokoomus on nimennyt minut ehdokkaaksi ensi vuoden eduskuntavaaleihin Helsingissä. Jos jaat nämä näkemykset Suomen tulevaisuuden haasteista ja huolen siitä, millaisen perinnön jätämme nuorillemme, niin tarvitsen apuasi vaalityöhön. Auttaa voi jakamalla some-päivityksiäni edelleen. Jos haluaisit osallistua enemmänkin, niin laita tulemaan sähköpostia koulumies@gmail.com – ollaan yhteydessä!

Koulutus rakentaa tulevaisuuden – panostuksia perustaitoihin, tukeen ja yhdenvertaisuuteen

Koulutus on keskeinen tekijä sekä yksilön että koko yhteiskunnan menestykselle. Siksi hallituksen tavoitteena onkin, että jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät valmiudet siirtyä toiselle asteelle ja jatkaa opintojaan sujuvasti.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulutukseen on tehty tällä hallituskaudella määrätietoisia panostuksia, jotka vahvistavat oppimisen perustaa ja tukevat oppilaita eri vaiheissa heidän koulupolkuaan.

Yksi keskeisimmistä toimista on ollut perustaitojen vahvistaminen. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen opetustunteja on lisätty, jotta oppimiselle jää enemmän aikaa ja kiire vähenee. Nämä taidot ovat perusedellytys myös muissa oppiaineissa pärjäämiseen. Jos lukutaito sakkaa, häiritsee se myös vaikkapa historian, yhtiskuntaopin tai biologian oppimista.

Vahva perusta ei ainoastaan helpota myöhempää oppimista, vaan myös vähentää tuen tarvetta myöhemmissä vaiheissa. Kun perusasiat ovat kunnossa, oppilailla on paremmat edellytykset edetä opinnoissaan luottavaisesti.

Samalla koulutuksen tasa-arvoa on pyritty vahvistamaan vakiinnuttamalla tasa-arvorahoitus. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti niille alueille ja kouluille, joissa oppimisen haasteet ovat suurempia. Tavoitteena on kaventaa oppimistulosten eroja sekä parantaa koulurauhaa ja oppimisen edellytyksiä kaikkialla maassa. Näin varmistetaan, että jokaisella oppilaalla on taustastaan riippumatta mahdollisuus onnistua.

Oppimisen tukea on myös uudistettu merkittävästi pysyvällä lisärahoituksella. Uudistuksen lähtökohtana on, että tuki perustuu entistä selkeämmin oppilaan todelliseen tarpeeseen ja alkaa riittävän varhain. Samalla tukimuotoja yhtenäistetään ja hallinnollista työtä kevennetään, jotta resurssit voidaan kohdistaa suoraan oppilaan auttamiseen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Oppimisympäristöön on kiinnitetty huomiota myös rajaamalla mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Tämä on parantanut keskittymistä ja lisännyt työrauhaa luokissa. Samalla vuorovaikutus oppilaiden ja opettajien välillä on vahvistunut, mikä tukee sekä oppimista että hyvinvointia. Tästä uudistuksesta on tullut paljon myönteistä palautetta kouluista ja positiiviset vaikutukset ovat olleet nähtävissä hyvinkin pian kännykkäkiellon käyttöönoton jälkeen.

Tukea on vahvistettu myös toisella asteella, jotta opinnot eivät keskeytyisi turhaan. Kun apua on saatavilla aiemmin ja matalammalla kynnyksellä, yhä useampi nuori pystyy suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä on tärkeää sekä yksilön tulevaisuuden että koko yhteiskunnan osaamisen kannalta.

Peruskoulun kehittämisessä keskiössä on ollut perustaitojen vahvistaminen, oikea-aikaisen tuen varmistaminen ja rauhallisen oppimisympäristön turvaaminen. Pienenä kansana meidän on huolehdittava siitä, että jokainen pysyy mukana ja saa mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Samalla on tunnistettava muuttuvan maailman haasteet. Tekoälyn käytön yleistyminen voi muuttaa työmarkkinoita ja vähentää joitakin työpaikkoja, mutta koulutus on avain siihen, että pystymme luomaan uusia mahdollisuuksia ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

Hallitus uudistaa yrittäjien eläkevakuutusta

Kehysriihessä tehtiin päätöksiä yrittäjän eläkevakuutuksen eli YEL:n uudistamisesta.

Viime hallituskaudella tehty uudistus on ajanut monet, etenkin pienyrittäjät, ahtaalle. Nykyisen järjestelmän johdosta erityisesti pien- ja yksinyrittäjien eläkemaksut nousivat monessa tapauksessa liian korkeiksi.

Nyt Petteri Orpon hallitus muokkaa yrittäjien eläkejärjestelmää kohtuullisemmaksi. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi itse valita, perustuuko eläkemaksu yritystoiminnan veronalaisiin ansiotuloihin vai nykyiseen laskennalliseen YEL-työtuloon.

Valinnanvapaus helpottaa erityisesti pienituloisten ja yksinyrittäjien asemaa. Kaikkein pienituloisimmilla yrittäjillä maksut myös alenevat tuntuvasti. Siirtymäajan jälkeen työtulon tulisi kuitenkin olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Tämän myötä yrittäjyys kannattaa Suomessa jälleen paremmin. Arvion mukaan vuoden 2033 tasolla, verrattuna nykyiseen malliin, maksut laskevat lähes 40 prosentilla yrittäjistä, pysyvät ennallaan noin 40 prosentilla ja kasvavat noin 20 prosentilla. Samalla valtion maksuosuus kasvaa noin 80 miljoonalla eurolla.

Lisäksi YEL-maksujen joustoa nostetaan 25 prosenttiin, ja samalla sillä korvataan aloittavan yrittäjän alennus. YEL:n tauottaminen sairauspäivärahan ajaksi mahdollistetaan. Yrittäjä voi jatkossakin halutessaan maksaa korkeampaa eläketurvaa. Portaittainen siirtymäsäännös puolestaan hillitsee maksujen nousua uudistuksen alkuvuosina. 

Työllistämistukea nuorille ja pitkäaikaistyöttömille

Työttömyys johtuu siitä, että työpaikkoja ei ole. Se EI johdu siitä, että työttömät eivät hakisi töitä.

Hallitus yrittää parantaa erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä ja laati sitä varten 68 miljoonan euron tukipaketin kehysriihessä.

Nuorten työllistymissetelin määrärahat nostetaan 30 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Kokoomus haluaa, että mahdollisimman moni nuori pääsee opiskeluiden jälkeen työelämään. Varasimme lisäksi 15 miljoonaa euroa pilotteihin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi 10 suurimmassa kaupungissa.

Hallitus on myös päättänyt 500 kesätyöntekijän tai harjoittelijan palkkaamisesta valtiolle, jotta hankalaa kesätyötilannetta voidaan edes hieman helpottaa. Samalla lähetetään rohkaiseva viesti yrityksiin siitä, että palkattavien kesätyöntekijöiden määrää kannattaisi kasvattaa.

Selvitämme lisäksi kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu esimerkiksi Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella.

Myös pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla. Siksi hallitus varaa 20 miljoonaa euroa osaamisseteliin, jolla tuetaan pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutusta.

Näiden lisäksi hallitus varaa vielä 13 miljoonaa euroa kolmannen sektorin työvoimapoliittiseen avustukseen. Avustus on tarkoitettu sellaisen toiminnan tukemiseen, jolla pitkäaikaistyötön tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva voisi parantaa työllistymisen edellytyksiään.

Rikollisuuteen puututaan aiempaa tiukemmin!

Suomi pysyy turvallisena vain, jos rikoksiin puututaan ajoissa, rangaistukset ovat oikeasuhtaisia ja viranomaisilla on riittävät keinot toimia! Tämän allituksen linja on ollut selvä: rikollisuudelle nollatoleranssi ja uhrien oikeusturva etusijalle.

Rangaistusjärjestelmää on uudistettu vastaamaan paremmin suomalaisten oikeustajua. Aiemmin rikoksentekijä saattoi olla lain silmissä ensikertalainen, jos edellisestä vankeusrangaistuksesta oli kulunut viisi vuotta. Tämä muutettiin. Samalla poistettiin tapolta vanhenemisaika, jotta henkirikoksen tekijä ei voi välttää vastuuta ajan kulumisen vuoksi.

Keskeisiä muutoksia ovat olleet muun muassa:

✔️ Ensikertalainen voi olla vain kerran elämässään. Ensikertalaisuus ei enää ala uudestaan, jos henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin viiteen vuoteen.

✔️ Tappo ei vanhene koskaan. Aiemmin vanhenemisaika oli 20 vuotta.

✔️ Jengissä tehty rikos johtaa kovempaan rangaistukseen.

✔️ Alaikäisten käyttäminen rikoksen välineenä on säädetty rangaistavaksi.

✔️ Nöyryytysväkivallan rangaistuksia on ankaroitettu.

Katujengien toimintaan ja nuorten väkivaltailmiöihin on puututtu tiukasti. Julkinen nöyryyttäminen, väkivallan kuvaaminen ja joukolla pahoinpitely huomioidaan rangaistuksissa aiempaa ankarammin. Tarkoituksena on ehkäistä väkivaltaa ennalta ja vahvistaa turvallisuutta kouluissa ja kaduilla.

Toimenpidealoite sianlihan ja muiden lihatuotteiden eettisen tuotannon pakkausmerkinnästä

Jätin eduskunnalle 9.4. toimenpidealoitteen eettisen tuotannon pakkausmerkinnästä. Aloitteen voi kokonaisuudessaan lukea tämän julkaisun alta.

Eduskunnalle

Eduskuntaan tulee käsiteltäväksi laki, jolla halutaan estää pikkupossujen kirurgisen kastraation kielto. Taustalla on elintarviketuottajien lobbaus, kun lihatalot eivät haluaisi noudattaa toiminnassaan eläinten hyvinvointilakia.

Vuonna 2024 voimaan tulleessa eläinlaissa kastraatio kiellettiin 12 vuoden siirtymäajalla. Tulehduskipulääkitys tuli heti pakolliseksi, paikallispuudutus vaaditaan vuodesta 2027, ja varsinainen kastraatiokielto tulisi voimaan vasta vuonna 2035.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoi avaavansa eläinteollisuuden vaatimuksesta uuden eläinten hyvinvointilain, jotta siihen kirjattu karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto voitaisiin poistaa. Kirurginen kastraatio aiheuttaa pikkupossuille paljon kipua ja pelkoa.

Olen itse jo viime vuodesta lähtien ollut sianlihan syöntilakossa tämän lakiesityksen takia. En halua tukea sellaisia sianlihantuottajia, joita ei kiinnosta pikkupossujen hyvinvointi. Uskon että monet muutkin kuluttajat haluaisivat valinnoillaan vaikuttaa eläinten kohteluun tuotantolaitoksissa.

Moni valitsee jo nykyään kaupassa esimerkiksi sen kananmunapakkauksen, jossa kerrotaan munien olevan ”vapaan kanan munia” vastalauseena häkkikanojen elinolosuhteille. Valitettavasti se on vaikeaa sianlihan osalta, sillä nykyään kuluttajan on mahdotonta tietää, onko tuottajien joukossa joku eettisempi toimija.

Edellä olevan perusteella ehdotan

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eettisten merkintöjen tuomiseksi lihatuotteiden pakkauksiin, jotta kuluttajat voisivat tehdä valistuneempia ostopäätöksiä eri tuotteiden välillä.

Helsingissä 9.4.2026

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Terhi Koulumies kok

Toimenpidealoite hälytyssireeneiden rakentamisesta tiheämpään

Jätin eduskunnalle toimenpidealoitteen hälytyssireenien tiiviimmästä rakentamisesta. Voit lukea aloitteen alta:

Eduskunnalle

Kouvolaan ja Luumäelle pudonneet droonit ovat herättäneet keskustelua siitä, millä tavalla kansalaisia voisi jatkossa paremmin varoittaa mahdollisesta sisälle suojautumisen tarpeesta. On esitetty mm. tekstiviestipalvelun rakentamista, mikä kestäisi kuitenkin melkein kaksi vuotta. Sellaista uudistusta odotellessa on tarpeen parantaa jo nykyisin olemassa olevia väestöhälytysjärjestelmiä kuten yleisten hälytyssireenien toimintaa.

Pelastustoimi on Suomessa hyvinvointialueiden vastuulla. Helsingin kaupungilla on järjestelmässä poikkeuksellinen asema ja sen pelastuslaitos hoitaa väestön varoittamisen itse.

Pelastusviranomaiset varoittavat välittömästä vaarasta monella tavalla ja useilla kanavilla. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä mm. hälytyssireenien avulla annettavalla yleisellä vaaramerkillä ja siihen liittyvällä vaaratiedotteella.

Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi-sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä pelastustoimi.fi ja 112.fi sivustoilla.

Koska kaikki eivät ole aina sähköisten laitteiden ääressä, yleinen vaaramerkki annetaan myös sireeneillä eli väestöhälyttimillä. Hälytysääni on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Normaalioloissa yleisellä vaaramerkillä kehotetaan suojautumaan välittömästi sisätiloihin.

Eskmerkiksi Helsingissä on 40 kiinteää ja liikutettavaa väestöhälytintä, joita testataan joka kuun ensimmäinen arkimaanantai. Ongelma on, että hälytyssireenien ääni ei kantaudu kaikkialle, varsinkaan sisätiloissa olevat eivät välttämättä kuule koko hälytysääntä. Sireeneitä pitäisikin sijoittaa nykyistä tiheämpään.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja kehottaa hyvinvointialueita ja Helsinkiä rakentamaan hälytyssireenien verkoston alueellaan niin kattavaksi, että yleinen vaaramerkki kuuluu kaikille asukkaille, myös sisätiloissa oleskeleville.

Helsingissä 31.3.2026