Mistä EU:n luontokiistassa on kyse?

Hallituskriisin Suomessa aiheuttaneella metsien ennallistamisasetuksella tarkoitetaan EU:n tavoitetta palauttaa jäsenmaiden alueita luonnontilaan. Tavoitteena on sinällään hieno luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon hillitseminen, mutta keinot ovat väärät.

EU on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista. Ison osan Suomesta pitäisi olla luonnontilaista luontoa ja laajoja alueita koskisi kielto heikentää alueen tilaa mm. rakentamalla. Drektiiviluontotyypit kattavat kolmasosan koko Suomen maasta. Metsien lisäksi ennallistaminen koskee muun muassa peltoja ja vesistöalueita. Ennallistamisvaatimus koskee myös kaupunkialueita. 

Luontodirektiivin mukaan 20% EU:n maa- ja merialueista on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden pitää huolehtia siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaupungeissa on yhteensä yhtä paljon viheralueita ja puiden latvustojen peittämiä alueita kuin vuonna 2021. Lisäksi vuoteen 2040 mennessä näitä alueita pitäisi olla 3% enemmän ja vuonna 2050 5% enemmän kuin vuonna 2021. Vaatimukset koskisivat Suomessa 63 kaupunkia ja kuntaa.

Tuo tarkoittaa, että näiden kaupunkien pitäisi lopettaa käytännössä kaikki rakentaminen ja alkaa muuttaa jo rakennettuja alueita viheralueiksi ja kaupunkimetsiksi. Direktiivi ei huomioi sitä, että Se on aivan kohtuutonta, sillä Suomessa on jo ennestään paljon enemmän viheralueita ja metsää kuin muissa maissa.

Esimerkiksi täällä pääkaupungissa, kaikkein rakennetuimmassa kaupungissa Suomessa, on pinta-alasta viheraluetta 40% ja metsää noin 22%. Keski-Euroopassa metsien osuus kaupunkien maapinta-alasta on keskimäärin 12%. Ylipäänsä Suomen kaupungeissa viheralueita on paljon enemmän kuin Euroopan kaupungeissa yleensä. Trentossa Italiassa viheralueiden osuus kaupungin pinta-alasta oli n. 11% ja Münchenissä Saksassa n 13% vuonna 2013. 

On täysin kohtuutonta vaatia, että samat vaatimukset viheralueiden ja metsien määrien lisäämisestä koskisivat EU:ssa kaikkia kaupunkeja. Osassa lähtötilanne on niin paljon parempi jo ennestään, että vaatimukset muodostuisivat aivan älyttömiksi. Varmaan kaupungeissa pitäisi sitten kieltää kaikki rakentaminen ja alkaa jyrsiä parkkipaikkoja viheralueiksi, jotta nuo ennallistamisasetuksen tavoitteet voisi toteuttaa…

Eduskunnan talousvaliokunnan mukaan uudistuksen toimeenpanon vuosikustannus olisi Suomelle 930 miljoonaa euroa plus lisäksi epäsuoria kustannuksia. Kauppalehden mukaan jokainen suomalainen maksaisi elinympäristöjen ja ekosysteemien ennallistamisesta komission esityksessä 168 euroa, kun taas jokainen saksalainen joutuisi maksamaan 2 euroa vuodessa.

Tottakai luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Niiden ratkaisemisessa on kuitenkin otettava huomioon kansalliset erityispiirteet. Luonto- ja metsäpolitiikan pitäisi olla kunkin jäsenvaltion omissa käsissä, kun tämä ennallistamisasetus veisi pois kansallisen päätäntävallan asiasta. 

Järkevässä eri luontotyyppien ennallistamisessa voisivat olla apuna erilaiset suojeluohjelmat, mutta myös vapaaehtoisuuteen perustuvat mallit maanomistajien kohdalla. Lisäksi on kehitettävä erilaisia kannustinjärjestelmiä ennallistamisen edistämiseksi. 

Suomelle näin merkittävää kansallista kysymystä ei yksinkertaisesti voi jättää muiden maiden päätettäväksi. Niinpä eduskunnan talousvaliokunta ei hyväksynytkään hallitukseen ennallistamisasetusta tukenutta linjaa, vaan vaatii Suomen kannan muuttamista. Siinä pitäisi turvata riittävä kansallinen liikkumavara, lisäksi velvoitteiden ja kustannusten on oltava oikeasuhtaisia ja kohtuullisia. Tämä äänestys aikaansai hallitusten rivien hajoamisen valiokunnassa. Vielä tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa, mikä Suomen lopulliseksi kannaksi muodostuu.

Jotta Suomen EU-vaikuttaminen onnistuisi, hallituksella olisi pitänyt olla asiaan jo ajoissa selkeä yhteinen kanta. Nyt vaikuttamisessa on vitkuteltu ja on mieluummin vietetty kesälomia kuin hoidettu näitä suomalaisille tärkeitä asioita. Saattaa olla, että lopputuloksena on sellaisia EU-päätöksiä, jotka ovat vastoin suomalaisten etua. Keskustelu aiheesta jatkuu eduskunnassa välikysymyksen merkeissä.