Osallistuin Helsingin Vanhusneuvoston puheenjohtajana Lääkäriseura Duodecimin seminaariin, jossa pohdittiin hyvän vanhuuden salaisuutta. Kuulijalle kävi selväksi, että nuorekkuuden lähde löytyy terveistä elintavoista. Aktiivinen elämäntyyli eli liikunta yhdistettynä oikeaoppiseen ravintoon ylläpitävät hyvinvointia vanhuksenakin. Hyvän toimintakyvyn kannalta tärkeää ovat lisäksi maltillinen alkoholin käyttö, tupakoinnin lopettaminen ja painonhallinta.
Vanhuksen toimintakykyä heikentää vakavimmin aivohalvaus. Aivohalvauksen suurin riskitekijä on verenpainetauti. Hyvä uutinen on, että terveelliseen elämäntyyliin liittyy pienentynyt aivohalvausriski. Ikävä puoli liittyy siihen, että suurin osa verenpainetautia sairastavista ei tiedä sitä itse. Seminaarissa korostettiin, että kohonneeseen verenpaineeseen taipuvaisten kannattaisi välttää lisäämästä ruokaan suolaa ja syömästä lisäainetta E450, jota piilotetaan lähes kaikkiin lihoihin ja makkaroihin. Verenpainetautia kannattaa välttää, sillä se on myös eräs Alzheimerin taudin riskitekijä.
Muita vanhuksen toimintakykyä vakavimmin haittaavia sairauksia ovat diabetes, muistisairaus sekä sepelvaltimoiden ja ääreisverenkierron taudit. Paino vaikuttaa iäkkään terveyteen kahteen suuntaan. Sekä ali- että ylipaino vaarantavat terveyden nykytiedon mukaan, mutta lievä ylipaino näyttäisi olevan hyvästä. Suurimmassa vaarassa ovat ihmiset, jotka ovat olleet keski-iässä lihavia, mutta laihtuneet ja haurastuneet vanhuudessa. Selvä ylipaino johtaa kuitenkin insuliiniresistenssiin, jolla on yhteys muistisairauksiin.
Muistisairauksien vakavuutta kuvaa, että niistä kärsii joka kolmas kotihoidon asiakkaista. Palveluasunnoissa elävillä vanhuksilla niitä on joka toisella ja ympärivuorokautisessa hoivassa vieläkin useammalla. Dementian riskitekijät ovat pitkälti samoja kuin valtimotaudeillakin, eli vyötärölihavuus, tupakointi, vähäinen liikunta ja huono ruokavalio. Säännöllinen liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia. Koulutustaso suojaa dementialta, samoin aivojumppaharjoitukset kuten ristisanatehtävät. Mikä parasta, aivojumpalla on myönteinen vaikutus vielä viiden vuoden päästä harjoitusten tekemisestä. Huonoon suuntaan vaikuttavat sen sijaan yksinäisyys sekä stressi, ahdistus ja masennus.
Nivelrikko haittaa tunnetusti toimintakykyä ja liikkumista iäkkäänä. Sille altistavat ylipainon lisäksi nivelvammat, virheasennot ja lihasheikkous. Lonkkamurtumilta voi välttyä parantamalla lihasvoimaa ja tasapainoa sekä harrastamalla ylipäänsä liikuntaa. Seminaarissa pohdittiin, olisiko vanhusten lihasvoiman seuraaminen jopa tärkeämpää kuin luuntiheyden mittaaminen. Mukava uutinen oli, että myös rauhallinen venyttely lasketaan tässä liikunnaksi. Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa liikuntaharrastusta. Se suojelee muistisairauksilta jopa lyhyellä aikavälillä.
Iäkkäiden väestöryhmien välillä on suuret sosioekonomiset erot. Mitä heikompi sosiaalinen ja taloudellinen henkilön asema on, sitä lyhyemmäksi hänen elämänsä jää ja sitä todennäköisemmin hän joutuu laitoshoitoon jo varsin nuorena. Osa eroista selittyy alkoholin käytöllä, mutta myös korkeasti koulutettujen ihmisten elintapojen terveellisyydellä. Onneksi nämä ovat asioita, joihin meistä jokainen voi itse vaikuttaa valinnoillaan! Hyvää vanhuutta kannattaa alkaa tavoitella jo nuoresta alkaen.