Mikromuovin haittojen torjunta on keskittynyt toistaiseksi jätehuoltoon ja jätevesien käsittelyyn. Hiljattain on vaadittu mm. muovin keräyksen muuttamista pakolliseksi vedoten siihen, että merisssä on paljon mikromuovia. Tässä on jäänyt huomiotta se, että muovi ei suinkaan päädy meriin taloyhtiöiden roskakatoksista. Mikromuovi ei päädy mereen myöskään esimmerkiksi kosmetiikasta tai pyykinpesusta, kuten usein luullaan.
Jätevedenpuhdistamot poistavat mikroroskasta jo suurimman osan eli noin 99 prosenttia. Useissa tutkimuksissa onkin todettu, että merten mikromuovi on peräisin kaduilta. Muoviongelman ratkaisuun ja siitä keskusteluun pitää siis omaksua kokoonaan uusi näkökulma. Pitäisi lopettaa puhumasta jätehuollosta ja kiinnittää enemmän huomiota hulevesiin, jotka päätyvät puhdistamatta luontoon.
Jätin Helsingin kaupungille viime vuonna aloitteen, että Helsingin pitää alkaa aktiivisemmin torjua mikromuovin päätymistä hulevesiin ja selvittää, voisiko hulevesiä puhdistaa mikromuovijäämistä. Aloitteen allekirjoitti kaupunginvaltuuston enemmistö.
Helsingin hulevesiohjelman mukaan hulevedet käsitellään ensisijaisesti syntypaikallaan imeyttämällä ne maaperään. Jos niitä ei voi imeyttää, vedet johdetaan puroon tai suoraan mereen. Käytännössä tapahtuu siis osa kaduilta peräisin olevasta mikromuovista imeytyy maaperään ja osa huuhtoutuu vesistöihin.
Norjan ympäristökeskuksen arvion mukaan merkittävät merten mikromuovin lähteet ovat autonrenkaat ja asfaltin kuluminen. Koska autoilua ei ole järkevää kieltää, pitää selvittää, voiko mikromuovijäämien kulkeutumista luontoon vähentää muilla keinoin ja voiko sadevesiä puhdistaa mikromuovista.
Toistaiseksi pk-seudun kuntien ja Lahden välillä on käynnistynnyt yhteishanke, jossa tutkitaan sade- eli huleviesien luonnonmukaista puhdistamista, on tässä ensimmäinen askel. Helsinki on nyt päättänyt rakentaa hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan tämän kevään aikana. Suodatusallas puhdistaa hulevesistä epäpuhtauksia ennen niiden johtamista Haaganpuroon.
Hulevedet ohjataan Pasilassa sadevesiviemäreistä matalaan altaaseen, jonka pohjalla on suodatuskerroksena murske-biohiili-yhdistelmää. Biohiili soveltuu huokoisuutensa, kestävyytensä ja suuren ominaispinta-alansa vuoksi hyvin hulevesien käsittelyyn, sillä se pidättää vettä ja haitta-aineita. Altaaseen istutetaan tiheä pajukko, joka haihduttaa vettä ja sitoo itseensä ravinteita sekä epäpuhtauksia. Suodatusjärjestelmän poistoputken suulle kokoojakaivoon tehdään sulkuluukku, joka estää hulevesien virtaamisen Maunulanpuroon.
Hanke toimii Itämerihaasteen puitteissa osana kansainvälistä verkostoa Itämeren suojelemiseksi. Kaupunkivesistöt kuntoon -hanke kuuluu ravinteiden kierrätyksen ja vesien- ja merenhoidon kärkihankkeisiin.