Sanoin eduskunnassa aktiivimallin leikkurin lähetekeskustelussa, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta otti jo kantaa aktiivimalliin, kun se käsitteli lausuntoa hallituksen budjettiesitykseen. Me kokoomuslaiset valiokunnan jäsenet emme vastustaneet aktiivimallin leikkurin poistoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ottaa aktiivimalliin kantaa ihan lähiaikoina, kun kokoomus julkistaa ehdotuksensa vaihtoehtobudjetiksi.
Henkilökohtaisesti olen tosi iloinen, että aktiivimallin leikkuri poistuu, en ole koskaan kannattanut sitä. Työttömyyshän johtuu siitä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi kaikille työhaluisille, eikä siitä, että ihmiset olisivat laiskoja. Leikkuri on purrut pahasti varsinkin ikääntyviin työttömiin, jotka eivät ole saaneet töitä, vaikka ovat hakeneet niitä ihan epätoivoisesti. Työmarkkinoilla on paljon ikään ja muihin ihmisten ominaisuuksiin liittyvää syrjintää.
Toivoisinkin, että omalta osaltaan myös työnantajat tarkistaisivat asenteitaan ja palkkaisivat ihmisiä töihin vähän ennakkoluulottomammin. Rekrytoijien pitäisi tajuta, että työttömyys ei tee ihmisestä yhtään sen huonompaa työntekijäkandidaattia. Myös esimerkiksi ikääntyvillä työnhakijoilla voi olla todella hyvä kunto ja arvokasta osaamista. Perheenperustamisiässä olevasta naisesta voi saada huipputehokkaan ja sitoutuneen työntekijän.
Kun hallituksen esittämiä -melko olemattomia – työllisyystoimia käsiteltiin budjetin yhteydessä työelämävaliokunnassa, kokoomus jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Totesimme, että hallituksen esittämät toimet eivät lisää työllisyyttä, vaan voivat jopa heikentää sitä. Vaadimme hallitusta välittömästi tuomaan eduskuntaan aktiivimallin korvaavia esityksiä työllisyyttä lisääviksi toimiksi.
Vai onko niitä luvattuja, korvaavia toimia edes tulossa? Hallituksen toistaiseksi julkistamat työllisyystoimet eivät tule lisäämään talouden imua ja tuomaan uusia työpaikkoja, vaan ne ovat pelkkää näpertelyä.
Hallitus luottaa lähes sokeasti palkkatukeen, vaikka sillä ei ole asiantuntijoiden mukaan mitään työllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Se voi auttaa yksilötasolla joitakin ihmisiä saamaan töitä, mutta kyseinen työpaikka menee silloin sivu suun joltakin toiselta työnhakijalta. Palkkatukea on asiantuntijalausuntojen mukaan siis syrjäyttämisvaikutus. Se kohdistaa työpaikat toisella tavalla kuin aiemmin, eri henkilöille, jotka muuten olisivat saaneet töitä. Se ei siis lisää työpaikkojen kokonaismäärää. Jotta palkkatuessa olisi mitään järkeä ja oikeudenmukaisuutta edes yksilötasolla, se pitäisikin kohdistaa erityisesti osatyökykyisiin.
Lisäksi työttömien työnhakijoiden henkilökohtaisia palveluja pitää vahvistaa. TE-keskusten lisämäärärahat on kohdistettava työttömien työnhaun tukemiseen ja erityisesti henkilökohtaisten tapaamisten lisäämiseen.
Jotta yritysten mahdollisuudet palkata lisää työntekijöitä paranisivat, paikallista sopimista pitää edistää. Hallituksen pitäisi tehdä myös perhevapaauudistus. Missä se viipyy? Päivähoitomaksuja täytyy alentaa ja korottaa ulosoton suojaosuutta. Myös esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lupakäytäntöjä pitäisi nopeuttaa nykyisestä.
Hallitus luottaa tällä hetkellä liikaa työllisyyden kuntakokeiluun. Ikävä kyllä työ- ja elinkeinoministeriö näyttää sössineen kokeilun käynnistämisen. Kaupungeilla olisi varmasti halukkuutta ottaa isompi vastuu työllistämisestä, mutta niille pitää turvata riittävät resurssit sitä varten.
Ministeriö on nyt pyytänyt kunnilta sitovaa tietoa siitä, osallistuvatko ne työllisyyskokeiluun. Siihen on kuitenkin mahdotonta ottaa kunnissa varmuudella kantaa, koska ministeriö ei ole määritellyt kokeilun yksityiskohtia riittävän tarkasti.
Kunnilla ei ole edes varmuutta siitä, saavatko ne tarvittavat resurssit kokeilun toteutukseen.
Rinteen hallituksella on muutenkin näköjään taipumus vyöryttää kunnille lisää tehtäviä ilman rahoitusta lisääntyneiden vastuiden kattamiseksi. Niin se tekee esimerkiksi hoitotakuun ja vanhuspalvelujen desimaalinkin osalta.
Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto totesi eilen illalla, että saatavilla olevan tiedon pohjalta se ei voi ottaa sitovaa kantaa, lähteekö se mukaan hallituksen työllisyyskokeiluun vai ei. Kaupunki on periaatteessa kiinnostunut kokeilusta, mutta ei valitettavasti ole saanut riittävää tietoa kokeilun sisällöstä tai varmuutta valtiolta kaupungille siirtyvistä henkilöresursseista. Helsinki joutui siis antamaan TEM:n kyselyyn vastauksen ehdollisena, vaikka ministeriö pyysi sitä sitovana.
Onkohan näin muissakin kaupungeissa? Tämä on tosi paha kömmähdys työ- ja elinkeinoministeriöltä. Harmi, että ministeri Harakka ajoi karille tämän sinänsä lupaavan kokeilun käynnistämisen näin pahasti, todella huonon valmistelun vuoksi.
Paras tapa lisätä työpaikkoja olisi huolehtia terveeestä taloudesta. Edellinen hallitus onnistui siinä hyvin ja sai aikaan ainakin 45 000 uutta työpaikkaa. Kun talous vetää ja suomalaisten yritysten tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi maailmalla, yrityksille tulee tarve palkata uusia työntekijöitä ja syntyy uusia työpaikkoja.
Valitettavasti tämä on Rinteen hallituksen pahin kompastuskivi. Hallitus on ryhtynyt lisäämään menoja holtittomaati ilman tietoa siitä, miten ne rahoitetaan. Hallitus on esimerkiksi kiristänyt verotusta, Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotus kiristyy jo 2300 euroa kuukaudessa ansaitsevilla työntekijöillä. Tällä menolla työllisyys ei tule paranemaan, vaan se tulee jopa vähenemään. Pelkäänkin, että tällä menolla Rinteen pikavippihallitus ajaa Suomen vielä konkurssiin.