Kirjoituksia (blogi)

Toimenpidealoite väestönsuojien päivittämisestä, hälytyssireenien toiminnan takaamisesta ja varautumistiedon jakamisesta

Jätimme edustaja Sarkomaan kanssa toimenpidealoitteen väestönsuojien päivittämisestä. Aloite on luettavissa tästä artikkelista

Eduskunnalle

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt perustellusti huolta suomalaisissa. Pelastuslaitokset ovat saaneet valtavasti yhteydenottoja Suomen väestönsuojien tilasta, sillä väestönsuojista ei löydy tällä hetkellä tilaa kaikille ihmisille. Tilanne on korjattava pikimmiten ja väestönsuojia on rakennettava lisää.  

Väestönsuojiin ei tällä hetkellä saa tuoda eläimiä. On ymmärrettävää, että rajallisen tilan ja resurssien, kuten veden ja ruoan, puitteissa ihmisten terveys ja turvallisuus menevät edelle. Lisäksi astma ja allergiat estävät osalla ihmisistä olemisen eläinten kanssa samassa tilassa. Väestönsuojien lisärakentamisen ja varustelun ohella voisi selvittää mahdollisuutta yksittäisille tiloille, joihin voisi hakeutua turvaan myös lemmikkieläinten kanssa. Voisiko esimerkiksi suurkaupungeissa osoittaa jonkin isomman tilan, jonne asukas voisi hakeutua turvaan rakkaan eläimen kanssa?  

Myös väestöhälytysjärjestelmän keskeisen osan, hälytyssireenien, luotettava toiminta on syytä varmistaa kiireellisesti. Siinä esiintyi huolestuttavan laajoja puutteita viimeisimmän testauksen perusteella. Varoituksen uhista on tarpeen tavoittaa suomalaiset joka osassa maata ja myös sisätiloissa. Ei ole realistista olettaa, että väestö saisi hätätiedotteen uhkaavasta vaarasta pelkästään television tai kännykän välityksellä, sillä niiden ääressä ei olla jatkuvasti eikä varsinkaan yöaikaan. 

Ihmiset kaipaavat tässä maailmantilanteessa kaiken kaikkiaan enemmän tietoa varautumisesta. He haluavat osata omalta osaltaan valmistautua erilaisiin kriisitilanteisiin. Varsinkin niillä ihmisillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa, on hyvin hatarat käsitykset esimerkiksi yhteiskunnan toiminnasta sota-aikana. Olisi tärkeää laatia selkeät toimintasuunnitelmat kriiseissä toimimisen varalle ja tiedottaa niistä kansalaisille eli ns. kotirintamalle. Mallia tiedonjakamiseen kannattaisi ottaa Viron erinomaisesta ja kattavasta Ole valmis -mobiilisovelluksesta.  

 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin väestönsuojien päivittämiseksi ja lisärakentamiseksi, selvitystoimiin yksittäisten ihmisten ja lemmikkieläinten yhteisten väestönsuojien perustamiseksi, hälytyssireenien toiminnan takaamiseksi sekä konkreettisen varautumistiedon jakamiseksi kotirintamalle. 

Helsingissä 9.3.2022 

Terhi Koulumies kok 

Sari Sarkomaa kok 

Eläminen on kallista Suomessa 

Viime syksyn ja kuluvan talven aikana kallistunut sähkönhinta on yllättänyt suomalaiset. Pörssisähkön hinta on kivunnut ennätyslukemiin. Sähkölaskut ovat sen myötä nousseet moninkertaisiksi niillä ihmisillä, joilla on ollut käytössään pörssisähkösopimus. 

Tätä teemaa sivutiin joulukuussa eduskunnan kyselytunnilla. Kun ministeri Saarikolta kysyttiin aiheesta, hän vastasi, että suomalaiset voivat tarvittaessa turvautua sosiaaliturvajärjestelmään. Se oli vähän kummallinen vastaus, eikä edes pidä paikkaansa useimpien suomalaisten kohdalla, jotka kamppailevat suuren sähkölaskun kanssa.

Perustoimeentulotukea saava henkilö voi toki saada sähkölaskunsa maksettua KELA:n kautta, siinä Saarikko oli oikeassa. Toimeentulotuki on kuitenkin viimesijaisin tulo, sitä saavalla ihmisellä ei ole muita tuloja. Enemmistö suomalaisista ei elä toimeentulotuella, joten useimmille työssäkäyville se ei ole mikään realistinen vaihtoehto. Silti arki voi olla taloudellisesti tiukkaa myös ihmisille, joiden täytyy selviytyä kohonneista elinkustannuksista pelkästään omilla tuloillaan. Moninkertainen sähkölasku on iso lovi jokaisen lompakkoon. 

Myös polttoaineen hinta on puhututtanut viime aikoina. Autoilu ei kosketa vain hyvätuloisia ihmisiä. Maalla auto on usein välttämättömyys, mutta usein keskustelusta unohtuvat ne pääkaupunkiseudulla asuvat, jotka joutuvat käyttämään autoa. Monelle kolmivuorotyöläiselle, jonka työmatka ei kulje suoraviivaisesti juna- tai bussireittiä pitkin, auton käyttäminen työmatkoihin on ainoa varteenotettava vaihtoehto. Jullkisilla sama matka myöhään yöllä tai aikaisin aamulla voi viedä lähemmäs kaksi tuntia, kun autolla matka taittuu vartissa. Ei ole realismia vaatia tällaisia ihmisiä käyttämään useita tunteja työmatkaansa. 

Suomessa on verotuksen vuoksi yksi Euroopan vanhimmista autokannoista. Vaikka sähköautoiluun panostetaan, koskettaa sähköautoilu tällä hetkellä enemmän hyvätuloisia suomalaisia. Monella, jolle auto on välttämättömyys, ei ole aitoa mahdollisuutta hankkia sähköautoa vielä pitkään aikaan. Vanhemmat autot kuluttavat enemmän polttoainetta, joten hinnankorotukset kohdistuvat etenkin heihin, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa uudempaa ja vähän kuluttavaa autoa.

Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa toki välillisesti paljon laajempaan joukkoon kuin vain autoilijoihin. Se nostaa julkisen liikenteen kustannuksia ja vaikuttaa näin ollen myös julkista käyttävien matkalippujen hintaan. Myös erilaiset kuluttajatuotteet ja palvelut kallistuvat, sillä suuremmat kuljetuskustannukset näkyvät tuotteiden hinnoissa. Tämä vaikuttaa kahvilapalveluiden, ruoan ja tavaroiden hintoihin, eli lähestulkoon kaikkiin arkielämän välttämättömyyksiin. 

Vaikka energian hinnannousu selittyy osin maailmanmarkkinoiden tilanteella, se on vain osa totuutta. Myös korkealla verotuksella on osuutensa suomalaisten kukkaron keventymisessä. Suomessa yhä useamman ihmisen tulot menevät peruselämiseen. Pieni- ja keskituloisilla on vaikeuksia säästää ja kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut. Moni pääkaupunkilainen asuntovelallinen on venyttänyt budjettinsa äärimmilleen lainaa ajatellen. Mitä heille tapahtuu, kun korot lähtevätkin kohta nousuun, kuten on ennustettu, ja lainan kustannukset kasvavat? Elämisen hinta kallistuu kerta heitolla heilläkin.

Jos Suomessa halutaan toteuttaa oikeudenmukainen ”vihreä siirtymä”, mistä puhutaan nykyään paljon, pitää sen vaikutus suomalaisten elinkustannuksiin ottaa paremmin huomioon. Ei ole oikein, että kulutuksen verotus kiristyy, mutta samaan aikaan työstä käteen jäävä osuus ei nouse. Hyvätuloisimmat kyllä selviävät hinnannousuista, mutta kun eläminen kallistuu, kärsijöinä ovat pieni- ja keskituloiset ihmiset. Kuluttajahintojen nousu on euroissa sama kaikille, mutta mitä pienemmät tulot ovat, sitä suuremman osuuden kuukausibudjetista peruseläminen vie.  

Mitä isomman osan tuloista peruselinkustannukset

vievät, sitä vähemmän ihmisillä on käyttää rahaa muuhun kulutukseen. Kulutusta aletaan silloin ensimmäiseksi karsia perumalla lehtitilauksia ja matkoja ja vaikkapa vähentämällä ravintolassa syömistä. Tällainen kulutuksen leikkaaminen heikentää yritysten elinmahdollisuuksia, mikä taas heikentää työllisyyttä. Nyt olisi kuitenkin todella tärkeää, ettei Suomessa enää kurjistettaisi ihmisten taloutta. Koronakriisin jälkeen tapahtuva jälleenrakennuksen pitäisi pikemminkin luoda ihmisille toivoa ja uskoa tulevaan.

Kirjallinen kysymys ilotulitteiden rajoittamisesta ammattilaiskäyttöön ja sitä käsittelevän kansalaisaloitteen etenemisestä eduskunnassa

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen ilotulitteiden rajoittamista koskevasta kansalaisaloitteesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä artikkelista.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite ilotulitusrakettien rajaamisesta vain ammattilaisten käyttöön. Koronapandemia on hidastanut eduskunnan normaalia työtä, ja huolimatta siitä, että kansalaisaloite on kaksi vuotta sitten luovutettu talousvaliokunnalle, sen käsittely tuntuu pysähtyneen.  

Aihe on jälleen erittäin ajankohtainen. Kansalaisaloitteen tavoitteena on ehkäistä sekä erilaisia ihmisille aiheutuvia vammoja, eläinten pelkotiloja että ympäristön pilaantumista. Tulevana uutenavuotena ilotulitteita saa ampua jälleen laillisesti klo 18:n ja 02:n välillä. Raketeista aiheutuvat kovat paukkeet ja kirkkaat valot aiheuttavat pelkoa paitsi monelle lemmikkieläimille myös tuotanto- ja kotieläimille sekä luonnonvaraisille eläimille. Eläimen haltija ei voi ennalta tietää, missä ilotulitteita ammuskellaan, eikä näin ollen voi täysin välttää rakettien ampumisesta aiheutuvaa häiriötä eläimille.  

Ilotulitteiden ampumiselle on annettu aikarajoitus, mutta siitä huolimatta rakettien ammuskelu alkaa usein jo päiviä ennen uudenvuoden aattoa ja jatkuu sallitun ajan jälkeen. Joka uudenvuodenpäivä etenkin taajamaa-alueiden kadut, puistot ja jopa raketteja ampumattomien ihmisten pihat ovat täynnä ilotulitteista aiheutuvaa roskaa. Olemme yhä ympäristötietoisempia. Silti uudenvuoden raketeista aiheutuva roskaaminen tuntuu olevan normaali osa uudenvuoden viettoa. Lähiluontoon päätyvät roskat lojuvat siellä kauan. 

Koronapandemia on kuormittanut julkisen terveydenhuollon äärimmilleen. Lukuisat terveydenhuollon ammattilaisjärjestöt ovat kertoneet kannattavansa ilotulitusrakettien rajaamista vain ammattilaiskäyttöön raketeista aiheutuvien silmä- ja muiden vammojen vuoksi. Vammoja saavat muutkin kuin raketteja ampuvat — itse asiassa jopa puolet vammoista aiheutuu muille kuin raketteja ampuville. Kolmasosa vammoista aiheutuu alaikäisille. Ilotuliterakettien aiheuttamat vammat ovat turhia, ja ne olisivat täysin estettävissä. 

Rajoittamalla ilotulitteiden ampumisen ammattilaiskäyttöön ennaltaehkäisemme edellä mainittuja haittoja. Ilotulitteiden ampumisen voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan, ja ammattilaiset kykenevät tarjoamaan näyttävän show’n turvallisesti.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on ilotulitteiden rajoittamista ammattilaiskäyttöön ajavan kansalaisaloitteen nykytila jamihin toimiin hallitus on ryhtynyt ilotulitusrakettien aiheuttamien vammojen ehkäisemiseksi sekä eläimille ilotulitusrakettien paukkeesta aiheutuvan kärsimyksen estämiseksi?  

Helsingissä 16.12.2021 

Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kyysmys koronarokotteiden tilaamisesta

Tein eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden tilaamisesta ja kolmannesta rokoteannoksesta alle 18-vuotiaille.

Eduskunnan puhemiehelle,

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio on kertonut mediassa, että Suomi voi pian lopettaa koronarokotetilauksensa. Tarkkaa aikataulua rokotteiden tilaamisen lopettamisesta ei ole annettu, rokotteita on varastossa vajaa 2 miljoonaa kappaletta. THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta vain yli 18-vuotiaille. Kaksi rokotetta ei suojaa varsinkaan uutta omikron-varianttia vastaan, minkä lisäksi kahden rokotteen tuoma suoja heikkenee merkittävästi puolessa vuodessa deltaakin vastaan.

Rokotteet näyttävät antavan suojan omikronin osalta vakavaa tautimuotoa kohtaan vasta kolmannen rokoteannoksen jälkeen ja palauttavat puolen vuoden kohdalla suojan delta-tartuntoja kohtaan. Jos Suomi lopettaa nyt rokotetilaukset, nykyiset rokotemäärät eivät riitä tarvittavaan rokotesuojaan alle 18-vuotiaille. Jättämällä rokottamatta alle 18-vuotiaat kolmannella rokoteannoksella he eivät saa tarvittavaa suojaa koronaa vastaan. Sivistysvaltiossa niin ei voi kertakaikkisen toimia.

Myös Euroopan komissio kannustaa kansalaisia ottamaan kolmannen rokoteannoksen. Komissiossa pohditaan parhaillaan sitä, että nykyinen digitaalinen koronapassi vaatisi kolme rokotetta henkilöä kohden ja koronapassi umpeutuisi, mikäli henkilö ei ottaisi kolmatta rokotetta yhdeksän kuukauden kuluttua ensimmäisen rokotteen saamisesta. Koronapassia voidaan edellyttää yli 16-vuotiailta. Suomen toimet koronarokotetilausten lopettamisen suhteen eivät siis ole linjassa Euroopan komission linjausten kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko Suomi todellakin vastuuttomasti peruuttaa rokotetilauksiaan, vaikka alle 18-vuotiaille ei ole hankittuna riittävästi rokotuksia tarpeelliseen 3. rokotukseen? Milloin hallitus aikoo päättää 3. rokotuksen antamisesta myös alle 18-vuotiaille? Miksi hallitus ei vaikuta haluavan noudattaa lakia ja suojella kaikkia suomalaisia yleisvaaralliselta tartuntataudilta ikään katsomatta?

Kirjallinen kysymys koronalääkkeiden ennakkotilauksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on kehittynyt huolestuttavasti, mutta koronan vastaiseen taisteluun on kuitenkin saatavilla apua markkinoille saapuvista uusista koronalääkkeistä. Mm. Isossa-Britanniassa MSD-yhtiön koronalääke on jo hyväksytty käyttöön, ja EU-alueella lääkkeen myyntilupaa arvioidaan parhaillaan. Myös lääkeyhtiö Pfizer valmistelee koronalääkettä, jolle todennäköisesti haetaan myyntilupaa Euroopan unionin alueelle. Lisäksi Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt marraskuun alussa kaksi muuta koronalääkettä.  

Koronalääkkeestä hyötyvät erityisesti koronalle alttiimmat ja immuunipuutoksista kärsivät henkilöt ja he, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa koronarokotetta. Luonnollisestikin koronalääkkeiden rinnalla on tärkeää huolehtia rokotekattavuuden kasvattamisesta ja kolmansien sekä 5—11-vuotiaiden rokotteiden antamisesta. 

Mm. Etelä-Korea ja Australia ovat tehneet jo ehdollisia ennakkotilauksia koronalääkkeestä. Suomen kanta ennakkotilauksista on ollut epäselvä, eikä asiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeriö ole esittänyt asiasta virallista kantaansa. Jo rokotehankintojen kohdalla esimerkiksi HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen suositteli Suomea ostamaan rokotteita varastoon ennen EU:n myyntiluvan saamista. Samoin voitaisiin toimia koronalääkkeen kohdalla. Rokotehankinnat osoittivat, että Suomen tulee olla hankinnoissa oma-aloitteinen. Pelkkä EU:n yhteishankintaan turvautuminen hidastutti koronarokotteiden saamista Suomeen, kun monet muut EU-maat huolehtivat aktiivisemmin omista rokotehankinnoistaan.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomi jo ennakkotilannut markkinoille tulossa tulossa olevia koronalääkkeitä ja miten Suomi välttää koronarokotteiden hankinnassa tehdyt virheet koronalääkkeiden hankintojen kohdalla? 

Helsingissä 17.11.2021 

Terhi Koulumies kok 

Suomen kielen osaamista on vaadittava kaikilta

Tänä vuonna Suomessa on havahduttu aseita kantavien ja väkivaltaa käyttävien nuorten tai nuorten aikuisten jengiytymiskehitykseen. Ilmiö on tullut aiemmin tutuksi Ruotsista, missä se on päässyt kehittymään pidempään. Ilmiössä on kyse aikuisista ihmisistä, joille on muodostunut vahvasti lainvastainen ja yhteiskuntaa halveksiva maailmankatsomus.

Jengiväkivaltaan on Suomessa kiire puuttua ja sen pahenemista on ehkäistävä ennalta. Ennaltaehkäisy tehdään kodeissa ja kouluissa, eikä rikosoikeudellisten keinojen piirissä.

Suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja osaaminen on yksi keskeisimmistä keinoista torjua syrjäytymistä ja sitä kautta jengiytymistä. Kieli on ainoa keino päästä mukaan osaksi yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä. Jos ei opi kieltä, ei pärjää koulussa, jatkokoulutus on mahdotonta, töitä on vaikeaa saada eikä yhteiskunnan korkeisiin tehtäviin pysty hakemaan.

Tällaisessa tilanteessa jengi ja eläminen yhteiskunnan reunalla voi tuntua nuorelle ainoalta keinolta vaikuttaa omaan elämäänsä.

Olemme tehneet karhunpalveluksen niille lapsille ja nuorille, jotka on päästetty koululuokalta toiselle ilman riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Vaatimalla kaikilta kielen osaamista takaamme sen, että nuoret ovat koulunsa päättyessä varustettuja mahdollisimman tasa-arvoisin eväin. Meillä tulee olla tiukemmat raamit sille, mitä peruskoulunsa päättäneen nuoren tulee osata. Nykytilanteessa olemme, ehkä hyvää tarkoittaen, alentaneet rimaa vieraskielisiltä lapsilta tavalla, joka vaikuttaa negatiivisesti koko heidän tulevaisuuteensa.

Emme nykyään edellytä myöskään vanhemmilta riittävää kielen osaamista, vaan viestimme lukuisilla erilaisilla kielillä, antaen samalla sen mielikuvan ettei suomen tai ruotsin osaaminen ole tarpeen. Kun kotona ei saa apua koulunkäyntiin, on inhimillistä, että lapsi turhautuu eikä välttämättä jaksa enää opiskella. Kielitaidottomuus tekee kaikesta monin verroin vaikeampaa. Jos vielä vietetään aikaa vain omaa äidinkieltä puhuvien seurassa eikä arjessa käytetä suomen kieltä, voi lapsen olla todella vaikeaa oppia kieltä.

Kyse ei ole siitä, etteikö ihminen saisi arvostaa ja puhua omaa äidinkieltään. Päinvastoin, se on rikkaus ja sitä pitää vaalia! Kyse on siitä, että pärjätäkseen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä on yksinkertaisesti osattava siinä puhuttua kieltä. Kieli ei ole vain sanoja tai väline asioida pankissa tai kaupassa. Se on ovi koko kulttuuriin, sen tapoihin, historiaan ja yhteiskunnan rakenteisiin. Ilman kielitaitoa jää aina osittain yhteiskunnan ulkopuolelle ja paitsi epävirallisesta tiedosta, ystäväporukoista ja vaikutusmahdollisuuksista.

Meillä ei ole varaa antaa kenenkään syrjäytyä. On typeryyttä toistaa muiden maiden aiemmin tekemiä virheitä ja odottaa erilaista lopputulosta. Kaikki lapset on tärkeää pienestä pitäen ottaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Myös aikuisilta pitää odottaa kielen osaamista. Vanhemmat tulee vastuuttaa oman lapsensa kielen oppimisesta ja koulunkäynnin tukemisesta, yhteiskunnan pitää pystyä vaatimaan kaikilta täällä asuvilta samoja asioita.

Kirjoitus on julkaistu myös Verkkouutisten sivuilla.

Työnantajalle oikeus koronapassin tarkastamiseen

Jätimme Kokoomuksen Mia Laihon kanssa toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan työnantajalle oikeutta tarkastaa työntekijänsä koronapassi. Koko aloitteen voi lukea tästä blogikirjoituksesta.

 Toimenpidealoite koronapassin vaatimisesta työntekijöiltä

Eduskunnalle

Eduskunta on hyväksymässä koronapassin, ja hyvä niin. Koronapassin myötä yritykset voivat pyytää asiakkaitaan esittämään koronapassia vaihtoehtona rajoituksille. On kuitenkin epäselvää, voiko työnantaja vaatia tätä omilta työntekijöiltään. Esimerkiksi tietosuojavaltuutetun mukaan tieto henkilön saamasta koronarokotteesta on arkaluontoinen terveystieto eikä sitä voi noin vain kysyä työntekijöiltä. 

Lisäksi on havaittu, että Suomessa ei pystytä riittävästi valvomaan ja varmistumaan siitä, menevätkö rokottamattomat maahantulijat ja erityisesti vieras- ja kausityöntekijät vaadittuun toiseen koronatestiin vai eivät. Tilannetta helpottaisi, jos Suomeen saapuvan vierastyöläisen oma työnantaja saisi oikeuden vaatia työntekijältään koronapassia. Nykyinen käytäntö ja lain epäselvä tulkinta aiheuttavat hankaluuksia sekä työnantajille että työntekijöille. On kaikkien eli myös työntekijöiden terveyden kannalta tärkeää, että työpaikalla on riittävä rokotekattavuus. Työnantajan tehtävänä on varmistaa työpaikan terveysturvallisuus, ja nykyisellä käytännöllä se on hyvin vaikeaa. 

Koronapandemia ei ole ohi eikä tauti ole edelleenkään vaaraton, vaan tartunnat ja sairaalaan joutuneiden koronapotilaiden määrät ovat päinvastoin kasvussa. Jos yhteiskuntaa halutaan avata rajoituksilta, tulee mahdollistaa selkeät ja terveysturvallisuuden varmistavat toimintatavat tartuntojen leviämisen estämiseksi. Työntekijöillä tulee olla oikeus turvalliseen työpaikkaan, ja vastaavasti työnantajalla tulee olla mahdollisuudet taata turvallisuus niin työntekijöidensä kuin asiakkaidensa kohdalla. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla työnantaja saa oikeuden pyytää koronapassia nähtäväksi työntekijältään. 

Helsingissä 13.10.2021 

Terhi Koulumies kok

 Mia Laiho kok 

Uusia työkaluja kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen

Jätin eduskunnalle tänään toimenpidealoitteen, joka on luettavissa tästä blogikirjoituksesta.

Tietoa avoimien työpaikkojen hakijamääristä

Eduskunnalle

Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli syyskuun lopussa yhteensä 265 300 työtöntä työnhakijaa ja heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 109 400. Avoimia työpaikkoja oli vähemmän eli 170 300.

Kauppakamarit tekivät jäsenyrityksilleen hiljattain kyselyn, jonka tulokset viittaavat työmarkkinoilla pahenevaan työvoimapulaan. Kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä kokee pulaa työvoimasta ja melkein 70 % yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut niiden kasvua. Suomen Yrittäjien gallupin mukaan työvoimapula tulee nyt joka paikassa vastaan ja hidastaa yritysten kasvua.

Työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa ihanteellisella tavalla. Tämä-ongelma alkoi voimistua 2010-luvulla ja ikävä kyllä rakenteellista työttömyyttä on vaikea ratkaista helposti ja nopeasti. Olisi hyödyllistä saada ainakin lisätietoa siitä, millaisesta osaamisesta työnantajilla on pulaa, kun ne ilmoittavat rekrytointivaikeuksista. Osaamisvajeiden ja osaamistarpeiden tunnistamiseen tarvittaisiin lisää työkaluja.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan työntekijäpula on jo vuosia kohdistunut tietyille toimialoille ja ammattipätevyyksiin. Työvoimapulan painopiste on edelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Onkin ymmärrettävää, että jos pula työvoimasta kohdistuu hoivatyön lisäksi esimerkiksi puheterapeutteihin, sosiaalityöntekijöihin tai erityisopettajiin, niin ilman ammatillista pätevyyttä niihin ei kuka tahansa voi työllistyä. Epämääräisemmin yksilöitävä syy siihen, että työnantaja ei palkkaa työnhakijaa avoimena olevaan työhön, ovat hakijan henkilöön liittyvät syyt.

TEM:n julkaisussa ”Työvoiman hankinta toimipaikoissa” on kysytty työnantajilta rekrytointiongelmista eli mitkä ovat heidän käsityksiään siitä, että työpaikkaa on vaikea täyttää. Työnantajilta kysyttäessä rekrytointiongelmista 90% sanoo syynä olevan hakijan osaamiseen liittyvät puutteet. Kun TEM on selvittänyt työnantajilta työvoiman saatavuusongelmien syitä, melkein puolet on maininnut syyksi jättää työnhakija palkkaamatta hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksistaan johtuen eli esimerkiksi siksi, että hakija ei ole vaikuttanut aloitekykyiseltä, motivoituneelta tai oppimiskykyiseltä. Nämä hakijasta tehdyt arviot ovat subjektiivisia ja tulkinnanvaraisia, mutta toki yritystoiminnasta riskin kantavat yrittäjät saavatkin olla valikoivia sen suhteen, millaisia työntekijöitä haluavat palkata.

Se tärkeä tieto, mikä TEM:n kyselystä ei käy ilmi, on että onko avoimena olevaa työpaikkaa yleensäkin hakenut joku työhaluinen. Johtuuko työvoimapula siitä, että työpaikkaan ei ole tarjolla kerta kaikkiaan ketään, vai siitä, että hakija on työnantajan näkökulmasta vääränlainen? Jotkut työpaikat voivat näyttää olevan auki pitkään, mutta siitä ei voi vetää johtopäätöstä, etteikö niihin olisi kukaan hakenut töihin. Monilla työttömillä on kokemus, että heidän työttömyytensä ei johdu työhaluttomuudesta vaan siitä, että työpaikkoja ei ole tarjolla riittävästi. Moni työtön on hakenut useita avoimia työpaikkoja ilman menestystä.

Avoimiin työpaikkoihin tehdyistä hakemuksista ei kerätä systemaattista seurantatietoa työvoimahallinnossa. Työnantajilta ei erikseen tiedustella paikkaa hakeneista, eikä tietojärjestelmistä saada seurantatietoa siitä, onko avoimiin työpaikkoihin tullut hakemuksia työntekijöiltä, vai eikö niistä ole kukaan ollut kiinnostunut. Tietoa on saatavilla vain siitä, kuinka paljon avoimiin työpaikkoihin on tehty työtarjouksia. Arvioitaessa rakenteellista työttömyyttä, sen syitä ja siihen toimivia ratkaisuja olisi suuri hyöty siitä tiedosta, tuleeko avoinna oleviin työpaikkoihin työhakemuksia paljon, vai ei kenties ollenkaan. Jos paikkoja haetaan runsaasti, niin työvoimapulan taustalla ei ole esimerkiksi työnteon kannustimien puute vaan jotkin muut kohtaantoon liittyvät tekijät.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla saadaan yleisellä tasolla seurantatietoa siitä, kuinka paljon avoimiin työpaikkoihin tulee hakemuksia.

Helsingissä 27.10.2021

__________________________

Terhi Koulumies kok

Kirjallinen kysymys koirahyökkäysten ennaltaehkäisemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Koirien hyökkäykset ihmisiä sekä toisia koiria kohtaan ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta. Korona-aikana koirien hankkiminen on lisääntynyt, ja asiantuntijat ovat arvioineet tämän näkyvän tulevina vuosina myös koirahyökkäysten kasvuna. Pahimmillaan koiran purema voi johtaa ihmisellä haavan tulehtumiseen ja myös pysyvään vammautumiseen. Joidenkin koirien geneettinen ominaisuus saa ne lukittamaan leukansa purressa, jolloin pureman aiheuttama kudosvaurio on vakavampi. 

Suomessa on uutisoitu viime vuosina myös koiriin kohdistuneista hyökkäyksistä, joiden seurauksena toinen koira on kuollut vammoihinsa. Kaikilla omistajilla ei ole kykyä ja ymmärrystä kouluttaa koiraansa, eikä niiden elekieltä osata lukea. Jokin tietty koirarotu saatetaan hankkia esimerkiksi ”statusarvon” vuoksi, vaikka oma osaaminen ja koulutustaito eivät riittäisi kyseisen koiran yhteiskuntakelpoiseksi kouluttamiseen. Tämä johtaa helpommin tilanteisiin, joissa koira voi aiheuttaa vaaraa ympäristölleen. Myös koiranomistajia koskevan lainsäädännön huono tuntemus ja välinpitämättömyys johtavat siihen, että koiria pidetään taajama-alueilla irti siihen soveltumattomilla alueilla, mikä on taas koirahyökkäyksiä aiheuttava tekijä. 

Voimakkaasti kasvanut koiranpentujen kysyntä näkyy myös pentutehtailun kasvuna: kaikki koiranpennun haluavat eivät ole valmiita tutustumaan rotuun ja odottamaan, vaan koira halutaan mahdollisimman nopeasti, ja tällöin koiran taustoihin ei välttämättä olla valmiita perehtymään. Näin koira voidaan ottaa jalostukseen sopimattomista vanhemmista ja mahdolliset käytösongelmat voivat myös yllättää omistajat, jotka eivät tiedä koiransa perimästä mitään. Koiran hankkiminen liian hätäisesti voi johtaa myös eläimen hoidon laiminlyömiseen. Usein koirahyökkäyksiin ja eläinsuojelurikoksiin saattaa liittyä myös omistajan elämänhallinnan puute sekä päihdeongelma. Päihtymys koiraa ulkoilutettaessa ja hoidettaessa voi myös aiheuttaa vahinkoja, joiden seurauksena hyökkäyksiä voi tapahtua helpommin. 

Vuonna 2019 Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö vastaajista kannatti koirahyökkäysten ehkäisemiseksi jonkinlaista koira-ajokorttia. Myös kuonokopan pakollisuus tietyille roduille ja tiettyjen koirarotujen kieltäminen olivat ehdotettujen keinojen kärjessä. Euroopassa muun muassa Tanskassa on kokeiltu koirarotukieltoja keinona puuttua koirahyökkäyksiin. Kielto on koskenut tilastoinnin perusteella eniten hyökkäyksiä tekeviä koirarotuja. Kielto ei ole kuitenkaan tuonut toivottua tulosta  eikä  ole  onnistunut  vähentämään koirahyökkäyksiä. Tiettyjä koirarotuja saatetaan piilotella. Espanjassa tiettyjen koirarotujen omistaminen edellyttää lisenssiä. Lisenssiä edellyttävän rotuista koiraa ei saa ulkoiluttaa päihtyneenä. 

Koirien hyökkäykset ovat olleet kasvussa jo ennen korona-aikaa, ja ”pentubuumi” tulee mitä todennäköisimmin näkymään yhä suurempina määrinä vaaratilanteita. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo reagoida koirahyökkäysten kasvaneisiin määriin,tulisiko tiettyjen koirarotujen hankinnan edellytyksenä olla jonkinlainen lupa jatulisiko tiettyjen, hyökkäyksille alttiimpien rotujen jalostamista, hankintaa ja omistamista rajoittaa lainsäädännöllä? 

Helsingissä 30.9.2021

 Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys osakesijoittamiseta tiedottamisesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen siitä, miten tieto osakesijoittamisesta tavoittaa kaikki suomalaiset riittävän hyvin. Kirjallinen kysymys on luettavissa tästä blogitekstistä.

Eduskunnan puhemiehelle

Vuodesta 2020 lähtien on ollut mahdollista aloittaa sijoittaminen osakesäästötilin muodossa. On hyvä huomata, että kansalaiset lähtevät osakesijoittamiseen hyvin erilaisista lähtökohdista. Osalla ihmisistä ei ole lähipiirissään yhtään osakesijoittajaa, eikä heidän lapsuudenperheessään ole koskaan puhuttu sijoittamisesta. Heidän on haastavampaa aloittaa osakesijoittaminen kuin sellaisen henkilön, joka on kasvanut sijoittamisen kulttuuriin nuoresta saakka. Kyse ei ole vain taloudellisista resursseista, vaan myös henkisestä pääomasta: hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittämisestä eteenpäin. 

Tällä viikolla on uutisoitu opiskelijasta, joka avasi epähuomiossa kaksi osakesäästötiliä sallitun yhden sijasta. Verottajan tulee lain mukaan määrätä veronkorotus, jos henkilöllä on useampi kuin yksi osakesäästötili. Mikäli toinen tili on avattu epähuomiossa, voi henkilö olla kuitenkin oikeutettu veronkorotuksen lievennykseen, mutta se ei tapahdu automaattisesti, vaan on aina tilannekohtaista. Sakkomaksu ylimääräisen tilin avaamisesta on tällä hetkellä 10 euroa vuorokaudessa tiliä kohden. Kyseiselle opiskelijalle sakkoa tulisi maksettavaksi yli kymmenentuhatta euroa. Se on ankara seuraus vahingosta, josta ei ole seurannut taloudellista hyötyä henkilölle itselleen eikä haittaa kellekään muulle. 

Osakesäästäminen on erinomainen keino erityisesti pienituloisille ja naisille lisätä varallisuuttaan. Naisten palkka sekä eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä, ja lasten saamisen taloudellinen vastuu jakautuu monilla pareilla yhä epätasa-arvoisesti. Moni pienituloinen ei pysty työtä tekemällä vaurastumaan, joten pääoman kerryttäminen on hyvä lisäkeino lisätä passiivisesti tuloja, turvata tulevaisuutta ja pienentää esimerkiksi vanhemmuuden taloudellisia riskejä. Sijoittamisesta pitäisikin tehdä turvallisempaa ja houkuttelevampaa juuri niille, jotka eivät siihen vielä ole uskaltaneet lähteä. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus aikoo varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on pääsy riittävään tietoon osakesäästämisestä jamiten osakesäästötilien perustamiseen kannustetaan jamiten varmistetaan se, ettei kukaan vahingossa avaa kahta osakesäästötiliä puutteellisen tiedonsaannin vuoksi? 

Helsingissä 15.9.2021 

Terhi Koulumies kok