Kirjoituksia (blogi)

Ilotulitteiden ampumiset voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan

Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite ilotulitusrakettien rajaamisesta vain ammattilaisten käyttöön. Kansalaisaloite luovutettiin talousvaliokunnalle, joka otti siihen kantaa viime viikolla. Valitettavasti valiokunta esitti kansalaisaloitteen hylkäämistä. Vaikka asiasta päättää lopullisesti eduskunnan täysistunto, niin kyllä tämä käytännössä on tuon kansalaisaloitteen loppu.

Peruste hylkäykselle oli, että kansalaisaloitteeseen sisältyvällä ehdotuksella olisi merkittävästi vaikutusta yhteen EU:n perussopimuksen keskeiseen periaatteeseen eli tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Näin siitä huolimatta, että mietinnössä todetaan, että EU:nkin näkökulmasta on mahdollista toteuttaa pyroteknisten tuotteiden käytölle kansallisia rajoituksia ja kieltoja yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen taikka ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä.

Ilotulitteita koskeva kansallinen turvallisuussääntely kuuluu Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen sisältämää ehdotusta on syytä käsitellä työ- ja elinkeinoministeriössä osana ilotuliteturvallisuussääntelyn laajempaa kokonaistarkastelua, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan.

Kansalaisaloitteen tavoitteena olisi ollut ehkäistä iloitulitteiden ihmisille aiheutuvia vammoja, eläinten pelkotiloja että ympäristön pilaantumista. Lukuisat terveydenhuollon ammattilaisjärjestöt ovat kertoneet kannattavansa ilotulitusrakettien rajaamista vain ammattilaiskäyttöön raketeista aiheutuvien silmä- ja muiden vammojen vuoksi. Vammoja saavat muutkin kuin raketteja ampuvat — itse asiassa jopa puolet vammoista aiheutuu muille kuin raketteja ampuville. Kolmasosa vammoista aiheutuu alaikäisille. Ilotuliterakettien aiheuttamat vammat ovat turhia, ja ne olisivat täysin estettävissä.

Rajoittamalla ilotulitteiden ampumisen ammattilaiskäyttöön voisi ennaltaehkäistä edellä mainittuja haittoja. Ilotulitteiden ampumisen voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan, ja ammattilaiset kykenevät tarjoamaan näyttävän show’n turvallisesti.

Raketeista aiheutuvat kovat paukkeet ja kirkkaat valot aiheuttavat myös pelkoa paitsi monelle lemmikkieläimille myös tuotanto- ja kotieläimille sekä luonnonvaraisille eläimille. Eläimen haltija ei voi ennalta tietää, missä ilotulitteita ammuskellaan, eikä näin ollen voi täysin välttää rakettien ampumisesta aiheutuvaa häiriötä eläimille. Ilotulitteiden ampumiselle on annettu aikarajoitus, mutta siitä huolimatta rakettien ammuskelu alkaa usein jo päiviä ennen uudenvuoden aattoa ja jatkuu sallitun ajan jälkeen. Joka uudenvuodenpäivä etenkin taajama-alueiden kadut, puistot ja jopa raketteja ampumattomien ihmisten pihat ovat myös täynnä ilotulitteista aiheutuvaa roskaa.

Valiokunta jätti päätökseensä ehdotuksen eduskunnan linjaukseksi, että työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi selvittää kattavasti eri vaihtoehtoja ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi ja ilotulitehaittojen vähentämiseksi sekä ryhtyy selvitysten johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin ja antaa talousvaliokunnalle selvityksen tarkastelun tuloksista. Toivottavasti tämä etenee.

Lisäksi Euroopan komissio on aloittamassa selvityksen pyrotekniikkadirektiivin uudistamisesta joko loppuvuodesta tai ensi vuoden alkupuolella, koska jäsenmaissa on esiintynyt huolta ilotulitteiden vaatimustenmukaisuudesta. Direktiivin mahdolliset muutokset yleensä aiheuttavat muutostarpeita myös kansalliseen lainsäädäntöön. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, mitä muutoksia komissio tulee esittämään direktiiviin.

Kirjallinen kysymys joditablettien riittävyydestä ja varautumisesta

Jätimme Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laihon kanssa kirjallisen kysymyksen joditablettien riittävyydestä, varautumisesta sekä tiedottamisesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi eilen 11.10.2022 päivitetyn ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. STM suosittaa kotitalouksia hankkimaan joditabletteja apteekista kotiinsa varastoon enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Säteilyvaaratilanteessa suurin riski on pienillä lapsilla ja sikiöillä. Suomen markkinoilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa kaliumjodidin vahvuutta. Kyseisen ikäryhmän suojaus tullaan toteuttamaan julkisilla hankinnoilla, mutta epäselvää on, onko valtiollakaan kaikille alle 3-vuotiaille soveltuvia joditabletteja varastossa ja kuinka jakelu hoidetaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.  

STM:n antoi suosituksen hankkia lääkejodia säteilyvaaratilanteen varalle samaan aikaan, kun mediassa spekuloitiin ydinaseiden käytön mahdollisuudesta. Hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että suositus saa ihmiset lähtemään apteekkiin, ja niinpä hyllyt ostettiin tyhjiksi ja moni jäi ilman tabletteja. Jodin normaali menekki apteekeissa on vähäistä ja apteekkien normaali varastomäärä on pieni. Apteekit eivät pysty vastaamaan, jos kaikki haluavat täydentää varastoja samana päivänä.  

Yliopiston Apteekki joutui jo säännöstelemään jodin myyntiä niin, että yhdelle henkilölle myydään vain yksi 100 tabletin purkki tai kaksi 20 tabletin purkkia eli 40 tablettia. Savon apteekkarin mukaan jotkut asiakkaat haluaisivat ostaa useammankin jodipakkauksen kerralla ja rauhoittuvat vasta, kun heille kerrotaan, että pienikin jodipakkaus sisältää 10 aikuisen annoksen. Ilmiö on kansainvälinen, sillä myös mm. Norjan media on uutisoinut, että Jodix-tabletit ovat olleet loppuunmyytyjä useimmissa apteekeissa. Seuraava toimitus, josta Norjan lääkevirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna, saapuu 20. huhtikuuta. Epäselvää on, onko Suomessakaan riittävästi joditabletteja riskiryhmille ja koko väestölle ja kohdentuuko se aidosti riskissä oleville ihmisille.  

Yksi henkilö tarvitsee radioaktiivisen laskeuman uhatessa vain yhden, korkeintaan kaksi joditablettia. Hallituksen kannattaisikin tässä tilanteessa harkita joditablettien jakelua yksityishenkilöille säännöstellen nykyistä pienempinä pakkausmäärinä. Voisi myös olla tarpeen ohjeistaa ison jodipurkin jo ostaneita kansalaisia jakamaan ylimääräiset joditabletit läheistensä kesken. 

Jodin säilyvyydeksi ilmoitetaan 3—4 vuotta eli varalle hankitut joditabletit on uusittava tiheään. Kuitenkin aiemmin on uutisoitu, että sosiaali- ja terveysviraston analyysit ovat osoittaneet joditablettien olevan käyttökelpoisia vielä vuosia parasta ennen -päiväyksen jälkeen. On todennäköistä, että yhdet ja samat ihmiset ostavat joditabletteja yhä uudelleen ja apteekkien jodivarasto ohjautuu siten rajalliselle osalle kotitalouksia. Jos ministeriöllä on tietoa jodin pidemmästä säilyvyydestä, siitä olisi tärkeää tiedottaa kansalaisille, jotta tabletteja jo aiemmin ostaneet eivät heittäisi niitä roskiin turhaan. 

STM:n tehtävänä on vastata, johtaa, valvoa ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. STM:n vastuulla on myös turvata väestön toimeentuloturva ja toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten, laitosten ja kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmius varmistetaan muun muassa valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin. Kuntien ja hyvinvointialueiden on vaikea toteuttaa tätä valmistautumista, jos osviitta uudesta ohjeistuksesta annetaan vasta median tiedotustilaisuudessa. 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomessa joditabletteja riittävästi väestön tarpeisiin niin, että ne ovat myös kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, jos tilanne sitä vaatii,

mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, jotta joditabletteja on riittävästi väestön tarpeisiin,

onko hallitus toiminut aktiivisesti jodivarastojen täydentämiseksi ja mitä hallitus on tehnyt lasten joditablettivahvuuksien saamiseksi ulkomailta,

miten ja missä vaiheessa hallitus on varmistanut Huoltovarmuuskeskuksen, eri toimijoiden ja kansalaisten jodivarastojen ajantasaisuuden ja riittävyyden,

miten vastuut on määritelty ja miten viranomaisyhteistyöstä on sovittu STM:n, Fimean, THL:n, Huoltovarmuuskeskuksen, STUKin ja pelastusviranomaisten kesken ja miten ohjeistus kuntiin on toteutettu jodiasiassa,

miten hallitus varmisti ennen kansalaisille annettua suositusta joditablettien hankkimisesta apteekkien ja lääkeyritysten mahdollisuuden vastata suureen kysyntäpiikkiin,

miten sote-muutoksen siirtymävaiheessa varaudutaan ja toteutetaan joditablettien varastointi, organisointi ja jakelu,

onko hallitus harkinnut joditablettien saatavuuden porrastamista apteekeista, kun menossa on Ukrainan kriisi ja tulee äkkiä kehotus hankkia niitä,

kuinka hallitus aikoo toimia, että saatavuus ja jakelu kohdentuisivat paremmin riskissä oleviin ikäryhmiin,

onko hallituksella tietoa jodin mahdollisesti pidemmästä säilyvyydestä kuin mitä pakkauksissa lukee, 

miten mahdollisessa ydinvoimaonnettomuustilanteessa jodin jakelu on suunniteltu toteutettavaksi, jos kotitaloudet eivät ole voineet siihen varautua saatavuusongelmien takia ja

mitkä tahot ovat olleet mukana STM:n jodiasiaan liittyvässä työryhmässä ja mistä työryhmän muistiot ja loppuraportti ovat saatavissa?

Helsingissä 12.10.2022 

Mia Laiho kok 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys Venäjän vastaisen rajan turvaamisesta aidalla

Eduskunnan puhemiehelle

Rajan vartioiminen on yksi valtion tärkeimmistä perustehtävistä. Kokoomus ehdotti jo vuosi sitten, että Suomen tulisi rakentaa aita itärajalle ennaltaehkäisemään siirtolaiskriisiä. Myös Rajavartiolaitos ehdotti syyskuun lopussa, että tätä raja-aitaa ryhdyttäisiin rakentamaan viipymättä. Koska rakentamiseen on ennakoitu kestävän kahdesta kolmeen vuotta, olisi aluksi järkevää rakentaa kokeeksi lyhyempi aita kaikista kriittisimpään kohtaan rajaa.

Suomella on maarajaa Venäjän kanssa 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että 10–20 prosenttia rajasta olisi perusteltua aidata. Aidattavaksi voisi tulla siis noin 250 kilometriä, pääosin Kaakkois-Suomeen ja virallisten rajanylityspaikkojen ympärille. Aita helpottaisi rajan valvontaa ja auttaisi vartijoita reagoimaan nopeammin mahdollisiin luvattomiin ylityksiin. Häiriötilanteessa aita myös tukisi tilanteen hallintaa.

Kun kokoomus esitti aidan rakentamista, ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. Jos myös Suomeen olisi tullut runsaasti turvapaikanhakijoita ja heidät olisi haluttu käännyttää rajalla ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, palautuksesta olisi voinut tulla hankalaa. Ja mikäli nämä ihmiset olisivat jo päässeet Suomen puolelle, naapurimaa ei olisi välttämättä ottanut heitä takaisin.

Venäjän hybridivaikuttaminen ei valitettavasti tule vähentymään tulevaisuudessakaan ja syksyn 2021 tapahtumat voivat toistua myös meidän rajallamme. Esimerkiksi nyt syyskuussa itärajan ylitse on tullut kymmeniätuhansia venäläisiä, suurin osa turisteja, mutta joukossa on ollut myös heitä, jotka ovat anoneet turvapaikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aidan rakentamiseksi itärajalle?

Helsingissä 04.10.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys sähkön hinnasta ja saatavuudesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnasta ja saatavuudesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä blogipostauksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkön korkea ja alati kasvava hinta huolestuttaa suomalaisia ja ihan syystä. Sähköstä on tulossa pulaa tulevana talvena ja se johtaa ainakin sähkön hinnan nousuun, ehkä jopa sen säännöstelyyn. 

EU kokousti hiljattain ja päätti, että sähköä pitäisi alkaa säästää. Suomen hallitus aloittikin kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan ja kehotti ihmisiä lukemaan kirjaa taskulampun varassa ja käyttämään papiljotteja kihartimen sijasta. Näistä ylilyönneistä huolimatta on tottakai niin, sähköä kannattaa aina pyrkiä säästämään. 

Sähkönsäästökampanja kannattaisi kuitenkin aloittaa esimerkinomaisesti julkisista tiloista. Jos uutisten säikäyttämät ihmiset nyt laittavat kylpyhuoneistaan lämmityksen pois päältä, niin siitä on seurauksena vielä kalliimmaksi tulevia kosteus- ja homevaurioita.

Sähkönsäästön lisäksi EU:ssa aletaan ilmeisesti valmistella ns. windfall-veroa sähkölle. Se olisi todella huono päätös suomalaisille. Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa kuluttajalle, se on vain uusi vero energiayrityksille ja saattaa pahimmillaan jopa nostaa hintoja. Yksi uhkakuva on, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU, eikä kukin maa itse. Se olisi pahimmillaan vähän kuin uudenmuotoinen ’elvytysrahasto’, jossa EU keräisi rahaa Suomesta verona ja jakaisi rahat muille maille. 

Windfall-veron taustalla on myös ideologia, jonka mukaan energian kuuluu olla mahdollisimman kallista, jotta ihmiset alkavat vähentää energiankulutustaan. Lisäksi taustalla on korkean veroasteen ihannointia, jolloin julkinen valta voi jakaa yksityisiltä keräämänsä rahat edelleen tukina poliittisten tavoitteidensa mukaan. 

Yksi tehokkaista ratkaisuista energian hintakriisiin olisi sähkön kuluttajahinnoille asetettava tilapäinen hintakatto. Periaatteessa siitä pitäisi päättää EU-tasolla, mutta hintakatto voisi olla myös Pohjoismaiden laajuinen. Tästä pitäisi tehdä päätös pikaisesti. Valitettavasti tämä kaikista järkevin päätös ei nyt näytä etenevän lainkaan.

Energian saatavuuden varmistamiseksi pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki tarjolla oleva kapasiteetti tulevana talvena. Siten voisimme torjua sähkön loppumista kaikista pahimpaan aikaan. Suomella olisi reservissä voimaa tarjolla jopa ydinvoimalan verran. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole suostunut ottamaan tätä tehoreserviä käyttöön. Se tulee johtamaan suomalaisille kalliiseen ja kylmään talveen. Haluttomuuden taustalla ottaa tehoreservi käyttöön on ilmeisesti halu ajaa ns. vihreää siirtymää, joka tapahtuu juurikin vähentämällä energiankulutusta korkeiden hintojen avulla. 

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on ehdottoman tärkeää pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin kylmä maa. Tänä poikkeuksellisena talvena ilmastotavoitteet voisi laittaa syrjään muutamiksi kuukausiksi ja ottaa hetkeksi käyttöön kaikki energianlähteet, vaikka ne olisivatkin fossiilisia. Samalla pitäisi aktiivisesti edistää uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sillä niiden tuottama sähkö ei pahenna kasvihuoneilmiötä.

Tämä talvi on täysin poikkeuksellinen. Energiakriisin alkulähde on Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja energiasodassa Eurooppaa kohtaan. Tässä akuutissa kriisissä pitäisi laittaa hetkeksi etusijalle oman maan kansalaisten kriittisimmät tarpeet ja varmistaa, että perusinfrastruktuuri toimii Suomessa eli että täällä riittää energiaa kohtuulliseen hintaan ensi talvena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi hallitus on haluton ottamaan tehoreserviä käyttöön energian saatavuuden turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi, ajaako hallitus aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa sähkön kuluttajahinnalle tilapäistä hintakattoa ja ei kai hallitus aio hyväksyä windfall-veroa sähkölle ylipäätään, eikä varsinkaan siten, että sen tuotto saattaisi ohjautua muihin maihin?

Helsingissä 14.09.2022

Terhi Koulumies

Terveisiä eduskunnasta!

Syksy käynnistyi eduskunnassa vilkkaasti, huomaa, että vaalikausi on päättymässä ja sitä on jäljellä vain puolisen vuotta. Se näkyy mm. siinä, että hallitukselle on tullut kiire antaa viimeisiä lakiesityksiä käsiteltäväksi eduskunnalle, jos hallituspuolueet haluavat saada niitä läpi vielä hallituskautenaan. 

Toisekseen poliittinen keskusteltu tuntuu kiihtyneen. Keväällä Nato-jäsenyyden hakuprosessi ja Ukrainan sota yhdistivät puolueita. Kaikki välttivät sellaista eripuraa, joka olisi voinut haitata Suomelle tärkeiden yhteisten turvallisuuspoliittisten päätösten läpimenoa. Kesällä eduskunta lykkäsi lomiaan ja istui poikkeuksellisesti kokouksissa vielä pidemmälle heinäkuussakin. Silloin päivitettiin lait, joiden avulla on mahdollista sulkea Suomen rajoja tarvittaessa myös turvapaikanhaulta, jos Venäjä yrittäisi käyttää ihmismassoja hybridivaikuttamisen keinona meitä kohtaan.

Kolmanneksi puolueet ovat paitsi käynnistelleet eduskuntavaaleihin valmistautumistaan, niin toivorikkaimmat puolueet ovat aloittaneet hallitusohjelmatavoitteidensa valmistelun. Niin kokoomuskin. Jos vaalitulos on, kuten toivotaan, ensi keväänä niin hyvä, että kokoomus olisi ehkä jopa suurimman puolueen asemassa, niin vaalien jälkeen käynnistyy hallitusohjelmaneuvottelut. Silloin pitää olla jo hyvissä ajoin selvillä se, mitä asioita hallitukseen mentäessä halutaan oikein ajaa. Näistä tavoitteista tulee pohja myös kokoomuksen vaalitavoitteille, jotka puolue päättää lopullisesti helmikuussa.

Tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin kahta tärkeää asiaa. Toinen on Oma tahto- kansalaisaloitteeseen liittyvä lainsäädäntö aborttioikeudesta. Sen tavoitteena on päivittää laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Kansalaisaloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja, että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan. Kannatan näitä ajatuksia ja pidän tärkeänä sitä, että asian suhteen tehdään päätöksiä. 

Uudistus olisi tärkeä sikälikin, että Yhdysvaltojen viime aikaiset päätökset ovat saaneet monet huolestumaan siitä, voisiko sama tapahtua Suomessa. USA:ssahan jatkossa kukin osavaltio päättää itse, onko abortti ylipäänsä ollenkaan laillinen vai ei ja millä ehdoilla. Päätös tarkoittaa arvioiden mukaan, että yli kymmenessä osavaltiossa abortti kielletään kokonaan ja yli kahdessakymmenessä osavaltiossa oikeutta aborttiin rajoitetaan merkittävästi. 

Toinen asia, jonka käsittely alkoi tänään valiokunnassa oli hallituksen suunnittelemat muutokset yrittäen eläkkeisiin. Jos esitys menisi läpi, se tarkoittaisi, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta olisi uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia. Muutos antaisi eläkelaitoksille oikeuden määritellä YEL-maksujen perusteena olevan työtulon summan käyttäen vertailukohtana nimellistä saman alan palkansaajan mediaanipalkkaa. Se vähentää merkittävästi tai jopa kokonaan yrittäjän oman näkemyksen huomiointia omasta todellisesta työtulostaan. Yrittäjä itse kuitenkin tietää parhaiten omat mahdollisuutensa maksaa YEL-maksuja todellisen maksukykynsä tai yritystoimintansa kausiluontoisuuden mukaan. Lisäksi yrittäjän työtulon vertaaminen palkansaajan ansiotuloon jättää huomiotta yrittäjätoimintaan kohdistuvat kulut ja herättää kysymyksiä sen suhteen, kuinka yrittäjän työpanosta, työtunteja, työnkuvaa ja työhön käytettyä aikaa voidaan ylipäätään edes kohtuudella verrata palkansaajaan, ja kuka tuon vertailun voisi puolueettomasti tehdä.

Eduskunnassa käydään lisäksi lähiviikkoina keskustelua myös kokoomuksen välikysymyksen pohjalta. Kokoomus on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin. Palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan. Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Lisäksi kokoomus on vaatinut pääministeri Marinilta ilmoitusta eduskunnalle Fortumin tilanteesta ja sähkömarkkinoiden kriisiytymisestä. Hallituksen on tehtävä selkoa eduskunnalle ja kansalle, mitä toimenpiteitä on otettu käyttöön sähkömarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi ja kriisin ehkäisemiseksi, ja miten tilannetta on kevään ja kesän aikana hoidettu. Lisäksi on saatava  vastaus siihen, millaisiin vastuisiin Suomi on sitoutunut. Kyse on valtion ja kuntien omistuksien kautta miljardien eurojen kysymyksestä suomalaisille veronmaksajille. Hallitus on väittänyt, ettei Uniper-yhtiön kriisi vaatisi Suomesta lisärahaa Saksan valtion kanssa sovitun paketin ansiosta. Kuitenkin sopimuksen seurauksena Fortum tulee menettämään enemmistön Uniperista, jos se ei investoi miljardeja euroja lisää Uniperiin merkitäkseen sen osakkeita. On jäänyt epäselväksi, onko hallitus tehnyt riittävät toimenpiteet energiayhtiöissä olevan suomalaisten yhteisen varallisuuden turvaamiseks. Näyttäisi uhkaavasti siltä, että tästä on vielä tulossa suomalaisille veronmaksajille todella kallis lasku.

Mielissä alkaa myös jo siintää vaalit puolen vuoden päässä. Helsingin kokoomus nimesi elokuussa ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja minutkin asetettiin uudelleen ehdolle. Jokainen vaali on aina uudenlainen tilanne, eikä kenenkään valinta ole todellakaan itsestäänselvää. Jos sinusta tuntuu siltä, että olet ollut toimintaani tyytyväinen tällä kaudella ja toivoisit, että jatkaisin eduskunnassa vielä ensi kesään jälkeenkin, niin tarvitsen siihen apuasi. Laita viestiä, jos haluaisit osallistua jollain tavoin vaaleihin, joko konkreettisesti tai taustalla ideoiden tai neuvoen. Kaikki apu on todella tervetullutta!

Oikein hyvää syksyn alkua toivotellen,

Terhi

Hoitajapula uhkaa joka puolella

Viime päivinä on puhuttu paljon siitä, mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluita ja että onko uusi vanhuspalveluiden hoitajamitoitus hyvä vai huono.

Oma vastaukseni on, että hallituksen henkilöstömitoitusuudistus vanhuspalveluissa on ollut alunperinkin epärealistinen. Sen yksi iso ongelma oli jo heti alussa, että se keskittyi vain vanhusten ns. laitoshoitoon, vaikka suurin osa ikääntyneistä asuu kotonaan. Ennen koronaa julkaistujen tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista vanhuksista vain vajaa 16% asui tehostetussa laitoshoidossa. Kaikkien henkilöstöresurssien keskittäminen ympärivuorokautiseen hoivaan on pois kaikilta muilta apua tarvitsevilta ikäihmisiltä. Tämä nykyinen henkilöstömitoitusuudistus siis vie hoitajia pois kotihoidosta ja kasaa ne ympärivuorokautiseen hoivaan. Nyt uutisissa esillä oleva hoitajamitoitus siis heikentää hoitoa suurimmalla osalla vanhuksista. 

Toinen tärkeä asia on, että hoitavia käsipareja tarvitaan paljon lisää joka puolelle. Tällä hetkellä henkilöstöpula on niin paha terveydenhuollossa, että ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu jopa sulkemaan, kun niiden henkilöstömäärä ei täytä kiristyviä kriteereitä. Sen seurauksena yhä harvempi vanhus pääsee vanhainkotityyppiseen palveluun, vaikka sen tarve päinvastoin kasvaa. Tarvittaisiin lisää hoitajia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan, jotta palveluiden laatu voitaisiin taata ja inhimillinen kohtelu varmistaa. Myös arvokasta ja usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tukemiseksi tarvitaan uudistuksia.

Ongelmat eiväe lopu siihen. Terveydenhuollon henkilöstöpula on pahentunut koronan myötä joka puolella. Jo pelkästään koronaan sairastuneet ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa ja sairaaloita tälläkin hetkellä niin paljon, että heidän hoitamisensa on pois muiden sairaiden hoidosta. Hoitovelka on kasvanut viimeiset pari vuotta ja esimerkiksi syöpää sairastavat eivät pääse tutkimuksiin ja hoitoihin niin nopeasti kuin ennen. 

Kun terveydenhuollon henkilöstötilanne on siis parhaillaan todella vaikea muutenkin, niin pitäisi ensisijassa varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstöä on ylipäätään tarpeeksi turvaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä. Olisi todella tärkeää poistaa kaikki ylimääräiset häiriötekijät kuormittamasta järjestelmää eli mm. torjua ylimääräisiä koronatartuntoja esimerkiksi maskeilla, jotta resurssit voitaisiin taata tärkeimpiin kohteisiin. Lisäksi nyt pitäisi lykätä aiemmin kuvattua henkilöstömitoitusuudistusta ja muokata sitä niin, että henkilöstömitoitukseen voisi laskea mukaan avustava ja suoranaista hoitotyötä tukeva työ ja huomioida siinä myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Lisäksi mitoitus  pitäisi uudistaa sellaiseksi, että se vaihtelisi ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihan jo kaupunkilaisjärki kertoo, että heikommassa kunnossa oleva vanhus tarvitsee hoitoonsa enemmän henkilöstöä kuin parempikuntoinen. 

On myös selvää, että sote-sektorille tarvitaan kokonaisuudessaan lisää työntekijöitä. Hoitajia tarvitaan paitsi vanhushoivassa, myös esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Työntekijöiden riittävyys pitäisi suunnitella kokonaisuutena. Toistaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja henkilöstön palkkaus on vielä kuntien vastuulla, mutta tulevaisuudessa se siirtyy sote-uudistuksen seurauksena valtion pussista rahoitettavaksi. Soten rahoituslaskelmia pitääkin ensi hallituskaudella tarkistaa niin, että Uusimaa saa tarvitsemansa määrärahat, eikä siltä päinvastoin leikata sote-rahoitusta, kuten THL:n / hallituksen nykyisten tarvelaskelmien perusteella tulee kauhistuttavasti käymään. Pitää tietysti muistaa, että palkan lisäksi myös laadullisilla tekijöillä on merkitystä minkä tahansa työn houkuttelevuuteen ja niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan parempaa johtamista ja myös panostusta työssäviihtymiseen ja työilmapiiriin.

Toisin sanoen sote-palveluita, kuten vanhuspalveluita, pitäisi uudistaa laajana kokonaisuutena eikä paloittain, mistä tämä henkilöstömitoitusjupakka on vain yksi esimerkki. Ja varsinkin tässä terveydenhuollon henkilöstöpulassa pitäisi koko sote-henkilöstön saatavuudesta huolehtia kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti kaikkien palveluiden osalta. Pitää varmistaa, ettei kukaan jää ilman hoitoa, eivätkä varsinkaan kaikista sairaimmat.

Voisiko teknologia ja markkinatalous tuoda ratkaisuja ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet tänä kesällä näkyvästi esillä. Euroopassa on kärsitty voimakkaista helteistä ja Suomessa elokuun loppukin on vietetty poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Ilmastokriisi ja sen ratkaisut ovat jääneet julkisessa keskustelussa vähemmälle, kun huomio on keskittynyt tulevaan talveen, Euroopan energiakriisiin ja inflaation sekä Ukrainan sotaan. 

Vuosi 2022 on osoittanut, miten energiariippuvuus Venäjästä on pysäytettävä koko Euroopassa. Energiantuotannossa on panostettava päästöttömään energiaan, kuten ydinvoimaan. On kohtuutonta, että punavihreä hallitus vaikuttaa vastustavan ydinvoiman lisärakentamista ideologisista syistä. Hallituksen täytyisi päinvastoin pikaisesti ryhtyä toimiin lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomeen!

Tällä hetkellä monen suomalaisen tulevaisuudenkuva on synkkä edellä mainittujen kriisien vuoksi. Vaikeina aikoina ihmisille tulisi tarjota enemmän ratkaisuja. Ahdistus voi olla lamaannuttava tunne, eikä päättäjien tulisi sitä ehdoin tahdoin lietsoa. Ilmastoratkaisut eivät saa näyttäytyä pieni- ja keskituloisten ihmisten elämää kurjistavina, vaikeina valintoina. Niistä pitää tehdä kannattavia. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. 

Teknologiaratkaisuihin ei kannata suhtautua liian yksipuolisesti. Liikenteen sähköistyminen ja sähköautot ovat saaneet osakseen valtavasti julkista huomiota, mutta huoli niiden akkumineraalien riittävyydestä on ihan aiheellinen. Ei pitäisi ripustautua mihinkään yksittäiseen teknologiaratkaisuun. On epärealistista, että joku tuote tulisi yksistään ratkaisemaan päästöjen vähennystä ja siksi huomiota on kiinnitettävä kaikkiin päästöjä tuottaviin toimialoihin. 

Kävin pari päivää sitten tutustumassa uuteen innovatiiviseen yritykseen, joka on kehittänyt aurinkoenergialla toimivan lieden, jota viedään jo Afrikkaan. Laite korvaa puun keräämisen polttoaineeksi. Se vähentää siten kasvihuonepäästöjä ja ylläpitää metsiä hiilinieluna. Se myös vapauttaa naiset ja lapset polttopuunkeruusta kouluttautumaan. Tällaisia ihan tavallisia, pieniäkin teknologisia ratkaisuja tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Toinen suomalainen yritys on kehittänyt teknisesti toimivan ja taloudellisesti kannattavan tavan suodattaa rakennusten sisäilmasta hiilidioksidia. Samalla, kun tekniikka parantaa sisäilman laatua, se tuottaa hiilidioksidista hiilivetyä teollisen tuotannon käyttöön. Kolmas pienyritys on kehittänyt taloudellisesti kannattavan keinon korvata fossiiliset polttoaineet teollisesta höyryn- ja lämmöntuotannosta.

Suomalaisella tutkimuksella ja tuotekehittelyllä voisi olla hyvät markinnat green tech-sektorilla kansainvälisesti. Se vaatisi kuitenkin politiikkaan asennemuutosta, jossa ilmastonmuutoksen torjunnassa siirryttäisiin pois punavihreästä ideologisesta säätelystä, kuten yksityisautoilun rajoittamisen tyyppisestä ajattelusta. Voisiko markkinatalous olla ratkaisu tähänkin globaaliin ongelmaan? 

Kirjallinen kysymys eläinsuojelulain uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinsuojelulainsäädäntömme vaatii uudistusta. Tämänhetkinen eläinsuojelulaki on liki 20 vuotta vanha, ja uudistustarpeita on niin lemmikki-, tuotanto- ja käyttöeläimiin kuin niiden pitoonkin liittyen. 

Nykyinen lainsäädäntömme kohtelee lemmikkieläimiä esineinä. Ilta-Sanomat uutisoi 10.5.2022 tapauksesta, jossa pittbull-rotuinen koira oli raadellut villakoiran kuoliaaksi. Villakoiran menettäminen tulkittiin käräjäoikeudessa esinevahingoksi, ja hovioikeudessa omistaja sai lisäksi korvauksen tunnearvoltaan tärkeästä koirasta. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan huomioi sitä, että toinen koira on aiheuttanut toiselle erittäin kivuliaan lopun, sillä kuolemaan johtanut raatelu kesti kauan. Kyse ei ole vain ihmisille aiheutuvasta henkisestä kärsimyksestä, vaan raadellulle koiralle aiheutuvasta kivusta. Lainsäädännön tulisi kohdella eläviä elämiä tuntevina olentoina, jotka kykenevät tuntemaan kipua sekä henkisesti kuormittavia tunteita, kuten pelkoa.  

Kaikessa eläinsuojeluviranomaisten toiminnassa eläimen etu tulisi asettaa aina ensimmäiseksi. Myös eläinten hyvinvointia ylläpitämään perustetut löytöeläinkodit, joihin voidaan toimittaa karanneita tai omistajaltaan poisotettuja lemmikkejä, ovat mediatietojen mukaan toisinaan syyllistyneet eläinsuojelulain rikkomiseen. Toisaalta eläinsuojelulaissa ei ole määritelty sitä, mitä löytöeläintalossa olevan eläimen tilapäishoitoon tulisi kuulua. Lainsäädäntöä tulisi tältä osin selkeyttää, jotta kaikilta palvelua tarjoavilta yrityksiltä voidaan vaatia samantasoista hoitoa löytöeläimille. Kunnat tulisi velvoittaa ottamaan huomioon muitakin kriteerejä kuin edullinen hinta niiden kilpailuttaessa löytöeläinten hoitopaikkoja tarjoavia yrityksiä. Lisäksi jo nykyisen lain noudattamista tulisi valvoa aiempaa paremmin.  

Kissat palautuvat koiria huomattavan paljon harvemmin takaisin omistajilleen. Tämä on osa laajempaa kissojen kohteluun liittyvää ongelmaa: kissat ovat usein edullisia ja niitä on helppo hankkia. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi puuttua tähän asenneongelmaan paremmin. Koirien ja kissojen tulevaisuudessa toteutuvan pakollisen sirutuksen myötä voidaan löytää eläimen omistaja. Jatkuvasti lemmikkiään vapaana ja valvomatta pitäville omistajille voisi seurata nykyistä suuremmat sanktiot lemmikin toistuvasta päätymisestä löytöeläintaloon. 

Lainsäädännön tulisi huomioida paremmin myös lemmikkieläinten jalostamiseen liittyvät epäkohdat. Suomessakin on täysin laillista kasvattaa esimerkiksi koirarotuja, joiden rakenne on lähtökohtaisesti lonkka-, kyynär- ja muita luusto- ja nivelkipuja, hengitysvaikeuksia, purentavikoja ja tulehduksia aiheuttava. Valitettavasti vaikuttaa siltä, etteivät rotukoirien rekisteröinnistä ja jalostuksesta vastaavat tahot ole kyenneet huomioimaan jalostamisen eettisiä näkökulmia riittävän hyvin. Niinpä on tärkeää, että lainsäätäjät määrittävät tietyt raamit, joiden sisällä koirien jalostuksen on tapahduttava. Toisaalta, jos jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi tällaisen jalostamisen kieltämisen, tulee viranomaisten puuttua tällaiseen toimintaan pikimmiten. 

Eläimiä tulisi lainsäädännössä kohdella elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena. Eläimet kykenevät tuntemaan erilaisia tunteita, eikä niitä näin ollen voi verrata esineeseen, joka ei kärsi siitä, että sitä siirrellään paikasta toiseen.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Missä vaiheessa eläinsuojelulain uudistus on,miten hallitus aikoo edistää eläinten hyvinvointia parantavaa lainsäädäntöä ja sitä, että eläimiä kohdeltaisiin lainsäädännössä elävinä olentoina, ei esineinä tai niihin verrattavana omaisuutena,ovatko nykyiset eläinsuojeluviranomaisten resurssit riittävät tarpeellisen valvonnan suorittamiseksi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa jamahdollistaako nykyinen eläinsuojelulaki koirien sairaaseen jalostamiseen puuttumisen? 

Helsingissä 8.6.2022 

Terhi Koulumies kok  

Kirjallinen kysymys ydinvoimasta

Alla kirjallinen kysymykseni ydinvoimasta ja hallituksen toimista sen lisäämiseksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisten ydinvoimamyönteisyys on ennätyslukemissaan. Yli puolet suomalaisista suhtautuu joko täysin tai pääpiireissään myönteisesti ydinvoimaan. Myönteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat erityisesti ilmastosyyt, sillä energiasektori on merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Ydinvoima sen sijaan on päästötön energiamuoto. Euroopan unionissa pyrkimykset ovat olleet päinvastaiset, ja etenkin Saksa on ollut voimakkaasti vaikuttamassa negatiiviseen suhtautumiseen ydinvoimaan. Tämä kevät on todistanut, että Saksan tie on ollut täysin väärä. Ydinvoima on paitsi ympäristöystävällistä myös yksi työkalu päästä irti energiariippuvuudesta Venäjään.  

Nykyinen hallitus on nostanut voimakkaasti esille kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä tavoitetta muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tavoitteiden lisäksi tulisi nostaa voimakkaammin esille niitä innovaatioita ja teknologista kehitystä, joiden avulla tähän tavoitteeseen päästään. Ulkomailta ostettavan ydinvoiman sijasta meidän tulisi panostaa Suomessa omaan osaamiseemme ja tekniikan kehitykseen. Tällä tavoin olemme mukana myös tulevaisuuden energiakilpailussa, kun fuusiosta saadaan toimiva energiatuotannon muoto tulevilla vuosikymmenillä.  

Hiilineutraalin energiantuotannon lisäksi ydinvoiman lisääminen parantaisi energiatuotantomme omavaraisuutta, joka on noussut erittäin keskeiseksi teemaksi viime vuosina ja erityisesti tänä keväänä. Kylmien talvien maassa kotien lämpenemiseen on voitava luottaa, eivätkä maailmanpolitiikan mullistukset saa liiaksi vaikuttaa sähköntuotantoon  Suomessa.  Ydinvoima  ja  etenkin pienydinvoimalat ovat osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja hiilivapaan energian tuottamiseksi.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää suomalaista osaamista ydinenergian alalla, miten hallitus aikoo lisätä ydinvoimaenergiaa ja mikä on Suomen rooli Euroopan unionissa ydinvoiman edistämisessä koko unionin tasolla?

 Helsingissä 8.6.2022

 Terhi Koulumies kok

Lapsettomuushoitoihin on panostettava, jotta nykyistä useampi voi tulla äidiksi

Tänään vietetään äitienpäivää, joka on monelle suomalaiselle rakas juhla. Tämä päivä voi kuitenkin olla hyvin raskas niille, jotka toivoisivat pääsevänsä äidiksi, mutta toive ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Perheen perustaminen ja lapsitoive on jokaisen henkilökohtainen asia eikä poliitikkojen tai muunkaan yhteiskunnan pidä painostaa ketään hankkimaan lasta millään talkoilla.

Yhteiskunta voisi kuitenkin tehdä enemmän mahdollistaakseen lapsitoiveen täyttymisen niille, jotka sitä palavasti haluavat.
Lapsettomuushoidot voivat auttaa lapsihaaveen toteutumisessa silloin, kun raskaus ei ala itsestään.

Helsingin Sanomat kirjoitti 2.5. jutussaan, kuinka henkilöstövaje, riittämättömät resurssit sekä korona ovat kasvattaneet hoitojonoja. Moni ei ole myöskään päässyt hoitojonoon, vaikka ei ole vielä täyttänyt 40 vuotta, joka on yläikärajana lapsettomuushoidoille.

Lisäresurssien lisäksi yhteiskunnan pitäisi tehdä perheen perustamisesta helpompaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeat ja moni siirtää lapsenteon aloittamista siihen, että koulut olisi käyty ja saatu vakituinen työpaikka. Moni kokee, ettei olisi hyvä ja kelpaava vanhemmaksi, ennen kuin on saavuttanut tietyt asiat elämässään. Lapsihaaveen lykkääminen yhteiskunnan asettamien paineiden vuoksi voi viedä lopulta mahdollisuuden sen toteutumiseen.

Myös naistentautien parempi diagnosoiminen olisi tärkeää, jotta naiset saisivat tietää mahdollisesti hedelmällisyyttään mahdollisesti haittaavat riskitekijät. Korento ry:n mukaan esimerkiksi endometrioosi, joka voi aiheuttaa lapsettomuutta, diagnosoidaan usein 6-9 vuoden viiveellä. Se on kuitenkin melko yleinen sairaus. Tuo viive on paitsi valtavan pitkä aika kärsiä kivuista, myös pitkä aika, jonka vaikutukset hedelmällisyyteen voivat olla todella haitalliset sairauden edetessä.

Uusien aluevaltuustojen ja -valtuutettujen pitää ottaa huomioon lapsettomuushoitojen parempi resursointi. Fyysisten hoitojen lisäksi lapsettomuuteen liittyvien kivuliaiden kokemusten ja mm. keskenmenon käsittelyyn tarvittaisiin myös enemmän keskusteluapua ja henkistä tukea. Tuki ei saa myöskään olla riippuvaista siitä, missä maakunnassa ihminen asuu, vaan sitä pitäisi tarjota kaikille samalla tavalla.