Tekijä: terhikoulumies

Kirjallinen kysymys suomalaisten koulujen tilanteesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen suomalaisten koulujen tilanteesta. Kysymyksen sisältö on luettavissa alta.

Koulujen levoton ilmapiiri herättää jatkuvaa keskustelua kansalaisten parissa. Huolestuneita ovat niin vanhemmat, opettajat, lapset kuin tutkijatkin.  

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nykyiselle kouluilmapiirin levottomuudelle on pidetty inkluusiota ja erityisluokkien lakkauttamista. Inkluusiota puolustellaan julkisuudessa sillä, että se toimisi, mikäli resurssit olisivat riittävät. Herää kysymys, mikä on se määrä resursseja, jotta inkluusio toimisi paremmin kuin aiemmat erityisluokat? Jos inkluusion edistäminen on ollut hallituksen mielestä tärkeää, miksi sitä ei ole toteutettu tällä hallituskaudella? Miksi resurssit on sen sijaan ohjattu siihen, että hyvätuloisten perheiden lapset saavat maksuttomat lukiokirjat? 

Tuen tarve lisääntyy jatkuvasti. Jos nyt tarvitaan 200 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta, niin mikä on tilanne viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Olisi ensiarvoisen tärkeää puuttua ongelman juurisyihin, muuten inkluusiosta saadaan loputon kuluerä. Sen toimimattomuutta voidaan muuten aina perustella riittämättömällä rahoituksella ja sen toimimattomuus heijastuu yhä laajempaan joukkoon lapsia ja nuoria, kun oppitunnit muuttuvat koko ajan levottomimmiksi.  

Tilastokeskuksen (8.6.2021) mukaan joka viidennes oppilaista sai joko tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2020. Määrät ovat kasvussa ja tämä on huolestuttava ilmiö, jota ei voi selittää vain sillä, että oppimisen vaikeudet havaitaan aiempaa helpommin. Koulutuspoliittisia päätöksiä tulisi tehdä lasten etu edellä, ei tiettyyn ideaaliin lukkiutuen. On tärkeää kuunnella asiassa alansa ammattilaisia, jotka tekevät käytännön työtä. Opettajien viesti inkluusiosta on melko yksiselitteinen.  

Inkluusion lisäksi suomalaisissa kouluissa haastetta tuo liialliseen itsenäisyyteen painottuva opetussuunnitelma. On epärealistista ajatella, että keskiverto peruskouluikäinen lapsi tai nuori pystyisi itseohjautumaan ja vastaamaan omasta oppimisestaan. Se on vaikeaa jopa monelle korkeakoulussa opiskelevalle aikuiselle ja vaatii vahvan perustason osaamisen sekä itsetuntemuksen. Peruskoulun tulisi olla paikka, jossa tämä perustaso saavutetaan eikä oppiminen jää kiinni siitä, ovatko oppilaan itsensä johtamisen taidot vielä hyvät. On aikuisen tehtävä ohjata ja asettaa rajoja ja lapsen tulisi saada keskittyä oppimiseen, eikä oppimisen opetteluun.  

Lapset ja nuoret altistuvat nyky-yhteiskunnassa jatkuvalle ärsyketulvalle. Älylaitteet ja sosiaalinen media tuovat jatkuvia keskeytyksiä ja opiskeluun on vaikeaa syventyä. Luokassa oleva levottomuus, opetuksen jatkuvat keskeytymiset ja erilaiset käytöshäiriöt keskeyttävät opiskelun monta kertaa oppitunnin aikana. Jatkuvien keskeytysten ja liiallisten aistiärsykkeiden tiedetään vaikuttavan negatiivisesti ihmisten muistiin ja keskittymiskykyyn sekä johtavan jopa uupumiseen. Näitä oireita aiheutuu myös aikuisille ihmisille ja on erityisen huolestuttavaa, että lasten kehittyvät aivot altistuvat tällaiselle kuormitukselle.  

Helsingin Sanomat uutisoi 27.11. Lauttasaaren yhteiskoulusta, jossa puhelimien epäasiallinen käyttö oppitunneilla kiellettiin. Uutisen mukaan oppilaiden keskittymiskyky on sen jälkeen parantunut, eikä tulos yllätä. Tällaisesta käytännöstä pitäisi ehdottomasti tehdä valtakunnallisesti sitova. Ei ole yhdenvertaisuutta lisäävää, että lasten ja nuorten mahdollisuus häiriöttömämpään koulutyöhön riippuu kunkin koulun omista käytänteistä. Kaikille pitää pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman samanlaiset puitteet koulutyölle.  

Siinä, missä Suomi oli koulutuksen mallimaa 15 vuotta sitten, katseet ovat kääntyneet nyt Viroon. Kun tarkastellaan Viron menestystä PISA-tuloksissa, nousevat esille perinteinen opetustapa sekä opettajien ja koulun arvostus ja usko siihen, että kouluttautuminen kannattaa. Virossa kouluvuoden ensimmäinen koulupäivä on juhlapäivä, joka heijastelee yhteiskunnallista ilmapiiriä koulutuksen ympärillä. Nämä ovat asioita, jotka ovat valitettavasti suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina menettäneet merkitystään.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten suomalaisen koulujärjestelmän toimivuus palautetaan,

miten suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiriä myönteisemmäksi koulua ja koulutuksen merkitystä kohtaan ja

mihin perustuu oletus siitä, että 200 miljoonan pysyvät lisämenot inkluusioon tekee siitä erityisluokkia toimivamman järjestelyn?

Helsingissä 14.12.2022 

Terhi Koulumies kok 

Kokoomuksen Kauma ja Koulumies tyytyväisiä siihen, että hallitus taipui muuttamaan YEL-esitystä kokoomuksen näkemysten mukaisesti

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuslaiset kansanedustajat Terhi Koulumies ja Pia Kauma ovat tyytyväisiä siihen, että hallituspuolueet kuuntelivat kokoomuksen vaatimuksia ja lievensivät hallituksen pienyrittäjiä törkeästi sorsivaa YEL-esitystä. Koulumies ja Kauma ehdottivat lakiin vielä enemmän yrittäjän tilanteen ja näkemysten huomiointia työtulon määrittelyssä. Työtulon määrittäminen ei saa johtaa yrittäjälle ylimitoitettuun työtuloarvioon ja siten yritystoiminnan taloudellisten edellytysten merkittävään heikentymiseen.

Valiokunta luopui kokoomuksen aloitteesta jäykästä toimialan mediaanituloon perustuvasta tavasta määritellä eläkemaksujen suuruus. ”Yrittäjän työtulon arvioinnissa yrittäjän itsensä antamat tiedot tilanteestaan ja toiminnastaan on otettava huomioon kokonaistilanteen arvioinnissa”, Kauma toteaa.

Edustajat ovat huolestuneita lain vaikutuksista pienyrittäjiin ja erityisesti yksinyrittäjiin, varsinkin tässä taloustilanteessa. ”Hallitus esittää eläkemaksujen korotuksien voimaantuloa juuri nyt, kun talouskehitys on heikentymässä kasvavien kustannusten takia. Monia yrittäjiä painaa lisäksi edelleen koronarajoitusten taakka.  Erityisesti aivan pienimpien yritysten kohdalla tämä maksutaakkaa lisäävä uudistus voi johtaa tilanteeseen, jossa yritystoiminta joudutaan lopettamaan. On muistettava, että jopa 44 prosenttia yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa ja että monelle yksinyrittäjälle yrittäjyyden vaihtoehtona on usein työttömyys. Yhdenkään yrityksen ei pitäisi joutua lopettamaan toimintaansa kasvavien eläkemaksujen takia”, Koulumies toteaa.

Edustajat kritisoivat myös hallituksen tapaa toteuttaa lakiuudistus. ”Tavanomaista lausuntokierrosta ei järjestetty, vaikka lakiesityksellä on merkittäviä vaikutuksia lukuisten yrittäjien toimeentuloon. Yrittäjiä ei kuultu riittävästi heitä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Tällainen toimintatapa on omiaan lisäämään huolta yrittäjissä”, Koulumies jatkaa.

Kauma ja Koulumies tiedostavat yrittäjien alivakuuttamiseen liittyvät ongelmat sekä yrittäjien että yhteiskunnan kannalta. Samalla he peräänkuuluttavat uudistuksen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä yrittäjien sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, jossa tulisi selvittää myös mahdollisuus eläkevarojen rahastointiin sekä taata yrittäjille riittävä sosiaali- ja eläketurvan taso. ”Tämä lakimuutos on vasta pieni askel eteenpäin. Työelämän murroksessa tulevaisuuden eläkemalliin voidaan tarvita yrittäjätulon, apurahan ja sosiaaliturvan yhdistämistä, kun toimeentulo jatkossa on monelle useiden tulolähteiden varassa”, Kauma päättää.

Kirjallinen kysymys koronakuolemista

Suomalaisten ylikuolleisuus on kasvussa. Myös koronaan kuollaan nyt ennätyksellisesti, samaan aikaan kun rokotekattavuus heikkenee. Lisäksi sairaalaan joutuvien koronapotilaiden määrä on kasvanut ja koronapositiivisten määrä on ollut pitkään korkea. Hyvät käytännöt pandemian hillitsemiseksi, kuten FFP2-maskien käyttö, sisätilojen tuulettaminen ja riittävä karanteeniaika sairastuneena ja oireisena tuntuvat jo unohtuneen. Suomessa ei myöskään anneta halukkaille koronan tehosterokotteita yhtä laajalti, kuten muissa maissa. 

17.11.2022 Suomessa oli tilastoitu jo 7 173 koronakuolemaa, joista 260 oli raportoitu kyseisen viikon aikana. Luku on todella suuri. Sitä edeltäneellä viikolla koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia raportoitiin 172. Aiemmin THL on arvioinut, että 40 % niistä ei olisi koronakuolemia, mutta edes arvostettu Reutersin faktantarkistus (16.11.2022) ei kuitenkaan löytänyt tukea sellaiselle väitteelle.  

Suomen koronakuolleisuus on nykyään moninkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi Norjassa koronakuolleisuus on vain kuudesosa Suomen kuolleisuudessa, vaikka kuolleisuus kehittyi vielä vuoteen 2022 asti samaan tahtiin molemmissa maissa. Kehitykselle on löydettävissä myös todennäköinen syy. Samaan aikaan, kun Suomen koronakuolleisuus kääntyi nousuun, Suomessa luovuttiin koronatartuntojen torjunnasta.  

Sama kehitys näkyy ylikuolleisuustilastoissa — vuoden 2022 alusta Suomessa on ollut selkeää ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Esimerkiksi kun katsotaan kuolleisuutta 100 000:ta ihmistä kohden, kuolleisuus ikäryhmissä 75—84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat on kasvanut 10—14 % viime vuoteen verrattuna. Mm. Kansanterveyslaitoksen entinen osastonjohtaja, tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen onkin laskenut, että ylikuolemien määrä on ollut Suomessa vuoden 2021 loppupuoliskolta lähtien suurempi kuin koskaan rauhan aikana. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä koronakuolleisuuden ja koronatartuntojen hillitsemiseksi?

Helsingissä 23.11.2022 

Terhi Koulumies kok 

Mistä EU:n luontokiistassa on kyse?

Hallituskriisin Suomessa aiheuttaneella metsien ennallistamisasetuksella tarkoitetaan EU:n tavoitetta palauttaa jäsenmaiden alueita luonnontilaan. Tavoitteena on sinällään hieno luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon hillitseminen, mutta keinot ovat väärät.

EU on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista. Ison osan Suomesta pitäisi olla luonnontilaista luontoa ja laajoja alueita koskisi kielto heikentää alueen tilaa mm. rakentamalla. Drektiiviluontotyypit kattavat kolmasosan koko Suomen maasta. Metsien lisäksi ennallistaminen koskee muun muassa peltoja ja vesistöalueita. Ennallistamisvaatimus koskee myös kaupunkialueita. 

Luontodirektiivin mukaan 20% EU:n maa- ja merialueista on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden pitää huolehtia siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaupungeissa on yhteensä yhtä paljon viheralueita ja puiden latvustojen peittämiä alueita kuin vuonna 2021. Lisäksi vuoteen 2040 mennessä näitä alueita pitäisi olla 3% enemmän ja vuonna 2050 5% enemmän kuin vuonna 2021. Vaatimukset koskisivat Suomessa 63 kaupunkia ja kuntaa.

Tuo tarkoittaa, että näiden kaupunkien pitäisi lopettaa käytännössä kaikki rakentaminen ja alkaa muuttaa jo rakennettuja alueita viheralueiksi ja kaupunkimetsiksi. Direktiivi ei huomioi sitä, että Se on aivan kohtuutonta, sillä Suomessa on jo ennestään paljon enemmän viheralueita ja metsää kuin muissa maissa.

Esimerkiksi täällä pääkaupungissa, kaikkein rakennetuimmassa kaupungissa Suomessa, on pinta-alasta viheraluetta 40% ja metsää noin 22%. Keski-Euroopassa metsien osuus kaupunkien maapinta-alasta on keskimäärin 12%. Ylipäänsä Suomen kaupungeissa viheralueita on paljon enemmän kuin Euroopan kaupungeissa yleensä. Trentossa Italiassa viheralueiden osuus kaupungin pinta-alasta oli n. 11% ja Münchenissä Saksassa n 13% vuonna 2013. 

On täysin kohtuutonta vaatia, että samat vaatimukset viheralueiden ja metsien määrien lisäämisestä koskisivat EU:ssa kaikkia kaupunkeja. Osassa lähtötilanne on niin paljon parempi jo ennestään, että vaatimukset muodostuisivat aivan älyttömiksi. Varmaan kaupungeissa pitäisi sitten kieltää kaikki rakentaminen ja alkaa jyrsiä parkkipaikkoja viheralueiksi, jotta nuo ennallistamisasetuksen tavoitteet voisi toteuttaa…

Eduskunnan talousvaliokunnan mukaan uudistuksen toimeenpanon vuosikustannus olisi Suomelle 930 miljoonaa euroa plus lisäksi epäsuoria kustannuksia. Kauppalehden mukaan jokainen suomalainen maksaisi elinympäristöjen ja ekosysteemien ennallistamisesta komission esityksessä 168 euroa, kun taas jokainen saksalainen joutuisi maksamaan 2 euroa vuodessa.

Tottakai luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Niiden ratkaisemisessa on kuitenkin otettava huomioon kansalliset erityispiirteet. Luonto- ja metsäpolitiikan pitäisi olla kunkin jäsenvaltion omissa käsissä, kun tämä ennallistamisasetus veisi pois kansallisen päätäntävallan asiasta. 

Järkevässä eri luontotyyppien ennallistamisessa voisivat olla apuna erilaiset suojeluohjelmat, mutta myös vapaaehtoisuuteen perustuvat mallit maanomistajien kohdalla. Lisäksi on kehitettävä erilaisia kannustinjärjestelmiä ennallistamisen edistämiseksi. 

Suomelle näin merkittävää kansallista kysymystä ei yksinkertaisesti voi jättää muiden maiden päätettäväksi. Niinpä eduskunnan talousvaliokunta ei hyväksynytkään hallitukseen ennallistamisasetusta tukenutta linjaa, vaan vaatii Suomen kannan muuttamista. Siinä pitäisi turvata riittävä kansallinen liikkumavara, lisäksi velvoitteiden ja kustannusten on oltava oikeasuhtaisia ja kohtuullisia. Tämä äänestys aikaansai hallitusten rivien hajoamisen valiokunnassa. Vielä tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa, mikä Suomen lopulliseksi kannaksi muodostuu.

Jotta Suomen EU-vaikuttaminen onnistuisi, hallituksella olisi pitänyt olla asiaan jo ajoissa selkeä yhteinen kanta. Nyt vaikuttamisessa on vitkuteltu ja on mieluummin vietetty kesälomia kuin hoidettu näitä suomalaisille tärkeitä asioita. Saattaa olla, että lopputuloksena on sellaisia EU-päätöksiä, jotka ovat vastoin suomalaisten etua. Keskustelu aiheesta jatkuu eduskunnassa välikysymyksen merkeissä.

Ilotulitteiden ampumiset voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan

Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite ilotulitusrakettien rajaamisesta vain ammattilaisten käyttöön. Kansalaisaloite luovutettiin talousvaliokunnalle, joka otti siihen kantaa viime viikolla. Valitettavasti valiokunta esitti kansalaisaloitteen hylkäämistä. Vaikka asiasta päättää lopullisesti eduskunnan täysistunto, niin kyllä tämä käytännössä on tuon kansalaisaloitteen loppu.

Peruste hylkäykselle oli, että kansalaisaloitteeseen sisältyvällä ehdotuksella olisi merkittävästi vaikutusta yhteen EU:n perussopimuksen keskeiseen periaatteeseen eli tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Näin siitä huolimatta, että mietinnössä todetaan, että EU:nkin näkökulmasta on mahdollista toteuttaa pyroteknisten tuotteiden käytölle kansallisia rajoituksia ja kieltoja yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen taikka ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä.

Ilotulitteita koskeva kansallinen turvallisuussääntely kuuluu Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen sisältämää ehdotusta on syytä käsitellä työ- ja elinkeinoministeriössä osana ilotuliteturvallisuussääntelyn laajempaa kokonaistarkastelua, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan.

Kansalaisaloitteen tavoitteena olisi ollut ehkäistä iloitulitteiden ihmisille aiheutuvia vammoja, eläinten pelkotiloja että ympäristön pilaantumista. Lukuisat terveydenhuollon ammattilaisjärjestöt ovat kertoneet kannattavansa ilotulitusrakettien rajaamista vain ammattilaiskäyttöön raketeista aiheutuvien silmä- ja muiden vammojen vuoksi. Vammoja saavat muutkin kuin raketteja ampuvat — itse asiassa jopa puolet vammoista aiheutuu muille kuin raketteja ampuville. Kolmasosa vammoista aiheutuu alaikäisille. Ilotuliterakettien aiheuttamat vammat ovat turhia, ja ne olisivat täysin estettävissä.

Rajoittamalla ilotulitteiden ampumisen ammattilaiskäyttöön voisi ennaltaehkäistä edellä mainittuja haittoja. Ilotulitteiden ampumisen voisi keskittää ennalta ilmoitettuun paikkaan, ja ammattilaiset kykenevät tarjoamaan näyttävän show’n turvallisesti.

Raketeista aiheutuvat kovat paukkeet ja kirkkaat valot aiheuttavat myös pelkoa paitsi monelle lemmikkieläimille myös tuotanto- ja kotieläimille sekä luonnonvaraisille eläimille. Eläimen haltija ei voi ennalta tietää, missä ilotulitteita ammuskellaan, eikä näin ollen voi täysin välttää rakettien ampumisesta aiheutuvaa häiriötä eläimille. Ilotulitteiden ampumiselle on annettu aikarajoitus, mutta siitä huolimatta rakettien ammuskelu alkaa usein jo päiviä ennen uudenvuoden aattoa ja jatkuu sallitun ajan jälkeen. Joka uudenvuodenpäivä etenkin taajama-alueiden kadut, puistot ja jopa raketteja ampumattomien ihmisten pihat ovat myös täynnä ilotulitteista aiheutuvaa roskaa.

Valiokunta jätti päätökseensä ehdotuksen eduskunnan linjaukseksi, että työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi selvittää kattavasti eri vaihtoehtoja ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi ja ilotulitehaittojen vähentämiseksi sekä ryhtyy selvitysten johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin ja antaa talousvaliokunnalle selvityksen tarkastelun tuloksista. Toivottavasti tämä etenee.

Lisäksi Euroopan komissio on aloittamassa selvityksen pyrotekniikkadirektiivin uudistamisesta joko loppuvuodesta tai ensi vuoden alkupuolella, koska jäsenmaissa on esiintynyt huolta ilotulitteiden vaatimustenmukaisuudesta. Direktiivin mahdolliset muutokset yleensä aiheuttavat muutostarpeita myös kansalliseen lainsäädäntöön. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, mitä muutoksia komissio tulee esittämään direktiiviin.

Kirjallinen kysymys joditablettien riittävyydestä ja varautumisesta

Jätimme Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laihon kanssa kirjallisen kysymyksen joditablettien riittävyydestä, varautumisesta sekä tiedottamisesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi eilen 11.10.2022 päivitetyn ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. STM suosittaa kotitalouksia hankkimaan joditabletteja apteekista kotiinsa varastoon enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Säteilyvaaratilanteessa suurin riski on pienillä lapsilla ja sikiöillä. Suomen markkinoilla ei tällä hetkellä ole myynnissä alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa kaliumjodidin vahvuutta. Kyseisen ikäryhmän suojaus tullaan toteuttamaan julkisilla hankinnoilla, mutta epäselvää on, onko valtiollakaan kaikille alle 3-vuotiaille soveltuvia joditabletteja varastossa ja kuinka jakelu hoidetaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.  

STM:n antoi suosituksen hankkia lääkejodia säteilyvaaratilanteen varalle samaan aikaan, kun mediassa spekuloitiin ydinaseiden käytön mahdollisuudesta. Hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että suositus saa ihmiset lähtemään apteekkiin, ja niinpä hyllyt ostettiin tyhjiksi ja moni jäi ilman tabletteja. Jodin normaali menekki apteekeissa on vähäistä ja apteekkien normaali varastomäärä on pieni. Apteekit eivät pysty vastaamaan, jos kaikki haluavat täydentää varastoja samana päivänä.  

Yliopiston Apteekki joutui jo säännöstelemään jodin myyntiä niin, että yhdelle henkilölle myydään vain yksi 100 tabletin purkki tai kaksi 20 tabletin purkkia eli 40 tablettia. Savon apteekkarin mukaan jotkut asiakkaat haluaisivat ostaa useammankin jodipakkauksen kerralla ja rauhoittuvat vasta, kun heille kerrotaan, että pienikin jodipakkaus sisältää 10 aikuisen annoksen. Ilmiö on kansainvälinen, sillä myös mm. Norjan media on uutisoinut, että Jodix-tabletit ovat olleet loppuunmyytyjä useimmissa apteekeissa. Seuraava toimitus, josta Norjan lääkevirasto ilmoitti aiemmin tänä vuonna, saapuu 20. huhtikuuta. Epäselvää on, onko Suomessakaan riittävästi joditabletteja riskiryhmille ja koko väestölle ja kohdentuuko se aidosti riskissä oleville ihmisille.  

Yksi henkilö tarvitsee radioaktiivisen laskeuman uhatessa vain yhden, korkeintaan kaksi joditablettia. Hallituksen kannattaisikin tässä tilanteessa harkita joditablettien jakelua yksityishenkilöille säännöstellen nykyistä pienempinä pakkausmäärinä. Voisi myös olla tarpeen ohjeistaa ison jodipurkin jo ostaneita kansalaisia jakamaan ylimääräiset joditabletit läheistensä kesken. 

Jodin säilyvyydeksi ilmoitetaan 3—4 vuotta eli varalle hankitut joditabletit on uusittava tiheään. Kuitenkin aiemmin on uutisoitu, että sosiaali- ja terveysviraston analyysit ovat osoittaneet joditablettien olevan käyttökelpoisia vielä vuosia parasta ennen -päiväyksen jälkeen. On todennäköistä, että yhdet ja samat ihmiset ostavat joditabletteja yhä uudelleen ja apteekkien jodivarasto ohjautuu siten rajalliselle osalle kotitalouksia. Jos ministeriöllä on tietoa jodin pidemmästä säilyvyydestä, siitä olisi tärkeää tiedottaa kansalaisille, jotta tabletteja jo aiemmin ostaneet eivät heittäisi niitä roskiin turhaan. 

STM:n tehtävänä on vastata, johtaa, valvoa ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. STM:n vastuulla on myös turvata väestön toimeentuloturva ja toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten, laitosten ja kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmius varmistetaan muun muassa valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin. Kuntien ja hyvinvointialueiden on vaikea toteuttaa tätä valmistautumista, jos osviitta uudesta ohjeistuksesta annetaan vasta median tiedotustilaisuudessa. 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomessa joditabletteja riittävästi väestön tarpeisiin niin, että ne ovat myös kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, jos tilanne sitä vaatii,

mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, jotta joditabletteja on riittävästi väestön tarpeisiin,

onko hallitus toiminut aktiivisesti jodivarastojen täydentämiseksi ja mitä hallitus on tehnyt lasten joditablettivahvuuksien saamiseksi ulkomailta,

miten ja missä vaiheessa hallitus on varmistanut Huoltovarmuuskeskuksen, eri toimijoiden ja kansalaisten jodivarastojen ajantasaisuuden ja riittävyyden,

miten vastuut on määritelty ja miten viranomaisyhteistyöstä on sovittu STM:n, Fimean, THL:n, Huoltovarmuuskeskuksen, STUKin ja pelastusviranomaisten kesken ja miten ohjeistus kuntiin on toteutettu jodiasiassa,

miten hallitus varmisti ennen kansalaisille annettua suositusta joditablettien hankkimisesta apteekkien ja lääkeyritysten mahdollisuuden vastata suureen kysyntäpiikkiin,

miten sote-muutoksen siirtymävaiheessa varaudutaan ja toteutetaan joditablettien varastointi, organisointi ja jakelu,

onko hallitus harkinnut joditablettien saatavuuden porrastamista apteekeista, kun menossa on Ukrainan kriisi ja tulee äkkiä kehotus hankkia niitä,

kuinka hallitus aikoo toimia, että saatavuus ja jakelu kohdentuisivat paremmin riskissä oleviin ikäryhmiin,

onko hallituksella tietoa jodin mahdollisesti pidemmästä säilyvyydestä kuin mitä pakkauksissa lukee, 

miten mahdollisessa ydinvoimaonnettomuustilanteessa jodin jakelu on suunniteltu toteutettavaksi, jos kotitaloudet eivät ole voineet siihen varautua saatavuusongelmien takia ja

mitkä tahot ovat olleet mukana STM:n jodiasiaan liittyvässä työryhmässä ja mistä työryhmän muistiot ja loppuraportti ovat saatavissa?

Helsingissä 12.10.2022 

Mia Laiho kok 

Terhi Koulumies kok 

Kirjallinen kysymys Venäjän vastaisen rajan turvaamisesta aidalla

Eduskunnan puhemiehelle

Rajan vartioiminen on yksi valtion tärkeimmistä perustehtävistä. Kokoomus ehdotti jo vuosi sitten, että Suomen tulisi rakentaa aita itärajalle ennaltaehkäisemään siirtolaiskriisiä. Myös Rajavartiolaitos ehdotti syyskuun lopussa, että tätä raja-aitaa ryhdyttäisiin rakentamaan viipymättä. Koska rakentamiseen on ennakoitu kestävän kahdesta kolmeen vuotta, olisi aluksi järkevää rakentaa kokeeksi lyhyempi aita kaikista kriittisimpään kohtaan rajaa.

Suomella on maarajaa Venäjän kanssa 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että 10–20 prosenttia rajasta olisi perusteltua aidata. Aidattavaksi voisi tulla siis noin 250 kilometriä, pääosin Kaakkois-Suomeen ja virallisten rajanylityspaikkojen ympärille. Aita helpottaisi rajan valvontaa ja auttaisi vartijoita reagoimaan nopeammin mahdollisiin luvattomiin ylityksiin. Häiriötilanteessa aita myös tukisi tilanteen hallintaa.

Kun kokoomus esitti aidan rakentamista, ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. Jos myös Suomeen olisi tullut runsaasti turvapaikanhakijoita ja heidät olisi haluttu käännyttää rajalla ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa, palautuksesta olisi voinut tulla hankalaa. Ja mikäli nämä ihmiset olisivat jo päässeet Suomen puolelle, naapurimaa ei olisi välttämättä ottanut heitä takaisin.

Venäjän hybridivaikuttaminen ei valitettavasti tule vähentymään tulevaisuudessakaan ja syksyn 2021 tapahtumat voivat toistua myös meidän rajallamme. Esimerkiksi nyt syyskuussa itärajan ylitse on tullut kymmeniätuhansia venäläisiä, suurin osa turisteja, mutta joukossa on ollut myös heitä, jotka ovat anoneet turvapaikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aidan rakentamiseksi itärajalle?

Helsingissä 04.10.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Terhi Koulumies

Kirjallinen kysymys sähkön hinnasta ja saatavuudesta

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnasta ja saatavuudesta. Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä blogipostauksesta.

Eduskunnan puhemiehelle

Sähkön korkea ja alati kasvava hinta huolestuttaa suomalaisia ja ihan syystä. Sähköstä on tulossa pulaa tulevana talvena ja se johtaa ainakin sähkön hinnan nousuun, ehkä jopa sen säännöstelyyn. 

EU kokousti hiljattain ja päätti, että sähköä pitäisi alkaa säästää. Suomen hallitus aloittikin kansalaisille suunnatun energiansäästökampanjan ja kehotti ihmisiä lukemaan kirjaa taskulampun varassa ja käyttämään papiljotteja kihartimen sijasta. Näistä ylilyönneistä huolimatta on tottakai niin, sähköä kannattaa aina pyrkiä säästämään. 

Sähkönsäästökampanja kannattaisi kuitenkin aloittaa esimerkinomaisesti julkisista tiloista. Jos uutisten säikäyttämät ihmiset nyt laittavat kylpyhuoneistaan lämmityksen pois päältä, niin siitä on seurauksena vielä kalliimmaksi tulevia kosteus- ja homevaurioita.

Sähkönsäästön lisäksi EU:ssa aletaan ilmeisesti valmistella ns. windfall-veroa sähkölle. Se olisi todella huono päätös suomalaisille. Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa kuluttajalle, se on vain uusi vero energiayrityksille ja saattaa pahimmillaan jopa nostaa hintoja. Yksi uhkakuva on, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU, eikä kukin maa itse. Se olisi pahimmillaan vähän kuin uudenmuotoinen ’elvytysrahasto’, jossa EU keräisi rahaa Suomesta verona ja jakaisi rahat muille maille. 

Windfall-veron taustalla on myös ideologia, jonka mukaan energian kuuluu olla mahdollisimman kallista, jotta ihmiset alkavat vähentää energiankulutustaan. Lisäksi taustalla on korkean veroasteen ihannointia, jolloin julkinen valta voi jakaa yksityisiltä keräämänsä rahat edelleen tukina poliittisten tavoitteidensa mukaan. 

Yksi tehokkaista ratkaisuista energian hintakriisiin olisi sähkön kuluttajahinnoille asetettava tilapäinen hintakatto. Periaatteessa siitä pitäisi päättää EU-tasolla, mutta hintakatto voisi olla myös Pohjoismaiden laajuinen. Tästä pitäisi tehdä päätös pikaisesti. Valitettavasti tämä kaikista järkevin päätös ei nyt näytä etenevän lainkaan.

Energian saatavuuden varmistamiseksi pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki tarjolla oleva kapasiteetti tulevana talvena. Siten voisimme torjua sähkön loppumista kaikista pahimpaan aikaan. Suomella olisi reservissä voimaa tarjolla jopa ydinvoimalan verran. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole suostunut ottamaan tätä tehoreserviä käyttöön. Se tulee johtamaan suomalaisille kalliiseen ja kylmään talveen. Haluttomuuden taustalla ottaa tehoreservi käyttöön on ilmeisesti halu ajaa ns. vihreää siirtymää, joka tapahtuu juurikin vähentämällä energiankulutusta korkeiden hintojen avulla. 

Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on ehdottoman tärkeää pitkällä aikavälillä. Suomi on kuitenkin kylmä maa. Tänä poikkeuksellisena talvena ilmastotavoitteet voisi laittaa syrjään muutamiksi kuukausiksi ja ottaa hetkeksi käyttöön kaikki energianlähteet, vaikka ne olisivatkin fossiilisia. Samalla pitäisi aktiivisesti edistää uusien ydinvoimaloiden rakentamista, sillä niiden tuottama sähkö ei pahenna kasvihuoneilmiötä.

Tämä talvi on täysin poikkeuksellinen. Energiakriisin alkulähde on Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja energiasodassa Eurooppaa kohtaan. Tässä akuutissa kriisissä pitäisi laittaa hetkeksi etusijalle oman maan kansalaisten kriittisimmät tarpeet ja varmistaa, että perusinfrastruktuuri toimii Suomessa eli että täällä riittää energiaa kohtuulliseen hintaan ensi talvena.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi hallitus on haluton ottamaan tehoreserviä käyttöön energian saatavuuden turvaamiseksi ja hinnan kohtuullistamiseksi, ajaako hallitus aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa sähkön kuluttajahinnalle tilapäistä hintakattoa ja ei kai hallitus aio hyväksyä windfall-veroa sähkölle ylipäätään, eikä varsinkaan siten, että sen tuotto saattaisi ohjautua muihin maihin?

Helsingissä 14.09.2022

Terhi Koulumies

Terveisiä eduskunnasta!

Syksy käynnistyi eduskunnassa vilkkaasti, huomaa, että vaalikausi on päättymässä ja sitä on jäljellä vain puolisen vuotta. Se näkyy mm. siinä, että hallitukselle on tullut kiire antaa viimeisiä lakiesityksiä käsiteltäväksi eduskunnalle, jos hallituspuolueet haluavat saada niitä läpi vielä hallituskautenaan. 

Toisekseen poliittinen keskusteltu tuntuu kiihtyneen. Keväällä Nato-jäsenyyden hakuprosessi ja Ukrainan sota yhdistivät puolueita. Kaikki välttivät sellaista eripuraa, joka olisi voinut haitata Suomelle tärkeiden yhteisten turvallisuuspoliittisten päätösten läpimenoa. Kesällä eduskunta lykkäsi lomiaan ja istui poikkeuksellisesti kokouksissa vielä pidemmälle heinäkuussakin. Silloin päivitettiin lait, joiden avulla on mahdollista sulkea Suomen rajoja tarvittaessa myös turvapaikanhaulta, jos Venäjä yrittäisi käyttää ihmismassoja hybridivaikuttamisen keinona meitä kohtaan.

Kolmanneksi puolueet ovat paitsi käynnistelleet eduskuntavaaleihin valmistautumistaan, niin toivorikkaimmat puolueet ovat aloittaneet hallitusohjelmatavoitteidensa valmistelun. Niin kokoomuskin. Jos vaalitulos on, kuten toivotaan, ensi keväänä niin hyvä, että kokoomus olisi ehkä jopa suurimman puolueen asemassa, niin vaalien jälkeen käynnistyy hallitusohjelmaneuvottelut. Silloin pitää olla jo hyvissä ajoin selvillä se, mitä asioita hallitukseen mentäessä halutaan oikein ajaa. Näistä tavoitteista tulee pohja myös kokoomuksen vaalitavoitteille, jotka puolue päättää lopullisesti helmikuussa.

Tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin kahta tärkeää asiaa. Toinen on Oma tahto- kansalaisaloitteeseen liittyvä lainsäädäntö aborttioikeudesta. Sen tavoitteena on päivittää laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Kansalaisaloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja, että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan. Kannatan näitä ajatuksia ja pidän tärkeänä sitä, että asian suhteen tehdään päätöksiä. 

Uudistus olisi tärkeä sikälikin, että Yhdysvaltojen viime aikaiset päätökset ovat saaneet monet huolestumaan siitä, voisiko sama tapahtua Suomessa. USA:ssahan jatkossa kukin osavaltio päättää itse, onko abortti ylipäänsä ollenkaan laillinen vai ei ja millä ehdoilla. Päätös tarkoittaa arvioiden mukaan, että yli kymmenessä osavaltiossa abortti kielletään kokonaan ja yli kahdessakymmenessä osavaltiossa oikeutta aborttiin rajoitetaan merkittävästi. 

Toinen asia, jonka käsittely alkoi tänään valiokunnassa oli hallituksen suunnittelemat muutokset yrittäen eläkkeisiin. Jos esitys menisi läpi, se tarkoittaisi, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta olisi uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia. Muutos antaisi eläkelaitoksille oikeuden määritellä YEL-maksujen perusteena olevan työtulon summan käyttäen vertailukohtana nimellistä saman alan palkansaajan mediaanipalkkaa. Se vähentää merkittävästi tai jopa kokonaan yrittäjän oman näkemyksen huomiointia omasta todellisesta työtulostaan. Yrittäjä itse kuitenkin tietää parhaiten omat mahdollisuutensa maksaa YEL-maksuja todellisen maksukykynsä tai yritystoimintansa kausiluontoisuuden mukaan. Lisäksi yrittäjän työtulon vertaaminen palkansaajan ansiotuloon jättää huomiotta yrittäjätoimintaan kohdistuvat kulut ja herättää kysymyksiä sen suhteen, kuinka yrittäjän työpanosta, työtunteja, työnkuvaa ja työhön käytettyä aikaa voidaan ylipäätään edes kohtuudella verrata palkansaajaan, ja kuka tuon vertailun voisi puolueettomasti tehdä.

Eduskunnassa käydään lisäksi lähiviikkoina keskustelua myös kokoomuksen välikysymyksen pohjalta. Kokoomus on huolissaan kriisiytyneestä vanhuspalvelujen tilanteesta, jossa hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin. Palvelut ovat jo nyt kriisissä. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja hoitopaikkoja siksi suljetaan. Kokoomus vaatii hallitukselta selvityksen siitä, mitä se aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluiden tilannetta. Puolue edellyttää hallitukselta toimenpiteitä päivystysruuhkien helpottamiseksi sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Lisäksi kokoomus on vaatinut pääministeri Marinilta ilmoitusta eduskunnalle Fortumin tilanteesta ja sähkömarkkinoiden kriisiytymisestä. Hallituksen on tehtävä selkoa eduskunnalle ja kansalle, mitä toimenpiteitä on otettu käyttöön sähkömarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi ja kriisin ehkäisemiseksi, ja miten tilannetta on kevään ja kesän aikana hoidettu. Lisäksi on saatava  vastaus siihen, millaisiin vastuisiin Suomi on sitoutunut. Kyse on valtion ja kuntien omistuksien kautta miljardien eurojen kysymyksestä suomalaisille veronmaksajille. Hallitus on väittänyt, ettei Uniper-yhtiön kriisi vaatisi Suomesta lisärahaa Saksan valtion kanssa sovitun paketin ansiosta. Kuitenkin sopimuksen seurauksena Fortum tulee menettämään enemmistön Uniperista, jos se ei investoi miljardeja euroja lisää Uniperiin merkitäkseen sen osakkeita. On jäänyt epäselväksi, onko hallitus tehnyt riittävät toimenpiteet energiayhtiöissä olevan suomalaisten yhteisen varallisuuden turvaamiseks. Näyttäisi uhkaavasti siltä, että tästä on vielä tulossa suomalaisille veronmaksajille todella kallis lasku.

Mielissä alkaa myös jo siintää vaalit puolen vuoden päässä. Helsingin kokoomus nimesi elokuussa ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja minutkin asetettiin uudelleen ehdolle. Jokainen vaali on aina uudenlainen tilanne, eikä kenenkään valinta ole todellakaan itsestäänselvää. Jos sinusta tuntuu siltä, että olet ollut toimintaani tyytyväinen tällä kaudella ja toivoisit, että jatkaisin eduskunnassa vielä ensi kesään jälkeenkin, niin tarvitsen siihen apuasi. Laita viestiä, jos haluaisit osallistua jollain tavoin vaaleihin, joko konkreettisesti tai taustalla ideoiden tai neuvoen. Kaikki apu on todella tervetullutta!

Oikein hyvää syksyn alkua toivotellen,

Terhi

Hoitajapula uhkaa joka puolella

Viime päivinä on puhuttu paljon siitä, mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen vanhus- ja terveyspalveluita ja että onko uusi vanhuspalveluiden hoitajamitoitus hyvä vai huono.

Oma vastaukseni on, että hallituksen henkilöstömitoitusuudistus vanhuspalveluissa on ollut alunperinkin epärealistinen. Sen yksi iso ongelma oli jo heti alussa, että se keskittyi vain vanhusten ns. laitoshoitoon, vaikka suurin osa ikääntyneistä asuu kotonaan. Ennen koronaa julkaistujen tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista vanhuksista vain vajaa 16% asui tehostetussa laitoshoidossa. Kaikkien henkilöstöresurssien keskittäminen ympärivuorokautiseen hoivaan on pois kaikilta muilta apua tarvitsevilta ikäihmisiltä. Tämä nykyinen henkilöstömitoitusuudistus siis vie hoitajia pois kotihoidosta ja kasaa ne ympärivuorokautiseen hoivaan. Nyt uutisissa esillä oleva hoitajamitoitus siis heikentää hoitoa suurimmalla osalla vanhuksista. 

Toinen tärkeä asia on, että hoitavia käsipareja tarvitaan paljon lisää joka puolelle. Tällä hetkellä henkilöstöpula on niin paha terveydenhuollossa, että ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu jopa sulkemaan, kun niiden henkilöstömäärä ei täytä kiristyviä kriteereitä. Sen seurauksena yhä harvempi vanhus pääsee vanhainkotityyppiseen palveluun, vaikka sen tarve päinvastoin kasvaa. Tarvittaisiin lisää hoitajia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan, jotta palveluiden laatu voitaisiin taata ja inhimillinen kohtelu varmistaa. Myös arvokasta ja usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tukemiseksi tarvitaan uudistuksia.

Ongelmat eiväe lopu siihen. Terveydenhuollon henkilöstöpula on pahentunut koronan myötä joka puolella. Jo pelkästään koronaan sairastuneet ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa ja sairaaloita tälläkin hetkellä niin paljon, että heidän hoitamisensa on pois muiden sairaiden hoidosta. Hoitovelka on kasvanut viimeiset pari vuotta ja esimerkiksi syöpää sairastavat eivät pääse tutkimuksiin ja hoitoihin niin nopeasti kuin ennen. 

Kun terveydenhuollon henkilöstötilanne on siis parhaillaan todella vaikea muutenkin, niin pitäisi ensisijassa varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstöä on ylipäätään tarpeeksi turvaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä. Olisi todella tärkeää poistaa kaikki ylimääräiset häiriötekijät kuormittamasta järjestelmää eli mm. torjua ylimääräisiä koronatartuntoja esimerkiksi maskeilla, jotta resurssit voitaisiin taata tärkeimpiin kohteisiin. Lisäksi nyt pitäisi lykätä aiemmin kuvattua henkilöstömitoitusuudistusta ja muokata sitä niin, että henkilöstömitoitukseen voisi laskea mukaan avustava ja suoranaista hoitotyötä tukeva työ ja huomioida siinä myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Lisäksi mitoitus  pitäisi uudistaa sellaiseksi, että se vaihtelisi ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihan jo kaupunkilaisjärki kertoo, että heikommassa kunnossa oleva vanhus tarvitsee hoitoonsa enemmän henkilöstöä kuin parempikuntoinen. 

On myös selvää, että sote-sektorille tarvitaan kokonaisuudessaan lisää työntekijöitä. Hoitajia tarvitaan paitsi vanhushoivassa, myös esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Työntekijöiden riittävyys pitäisi suunnitella kokonaisuutena. Toistaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja henkilöstön palkkaus on vielä kuntien vastuulla, mutta tulevaisuudessa se siirtyy sote-uudistuksen seurauksena valtion pussista rahoitettavaksi. Soten rahoituslaskelmia pitääkin ensi hallituskaudella tarkistaa niin, että Uusimaa saa tarvitsemansa määrärahat, eikä siltä päinvastoin leikata sote-rahoitusta, kuten THL:n / hallituksen nykyisten tarvelaskelmien perusteella tulee kauhistuttavasti käymään. Pitää tietysti muistaa, että palkan lisäksi myös laadullisilla tekijöillä on merkitystä minkä tahansa työn houkuttelevuuteen ja niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan parempaa johtamista ja myös panostusta työssäviihtymiseen ja työilmapiiriin.

Toisin sanoen sote-palveluita, kuten vanhuspalveluita, pitäisi uudistaa laajana kokonaisuutena eikä paloittain, mistä tämä henkilöstömitoitusjupakka on vain yksi esimerkki. Ja varsinkin tässä terveydenhuollon henkilöstöpulassa pitäisi koko sote-henkilöstön saatavuudesta huolehtia kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti kaikkien palveluiden osalta. Pitää varmistaa, ettei kukaan jää ilman hoitoa, eivätkä varsinkaan kaikista sairaimmat.