Tekijä: terhikoulumies

Miten rabieksen leviämistä ennaltaehkäistään?

Rabies on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva vaarallinen keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta syljen välityksellä. Taudin itämisaika voi pisimmillään olla jopa 6 kuukautta. Rabiesta voidaan ehkäistä rokottamalla. 

Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu ja supikoira tai lepakko, sekä kotieläimistä koira ja kissa. Luonnonvaraisia eläimiä rokotetaan viruksen leviämisen torjunnaksi. Mm. kaakkoisrajalla levitetään pienpedoille rokotetta syöteissä joka vuosi syksyisin. 

Myös lemmikkikoirat ja -kissat pitäisi rokottaa säännöllisesti raivotautia vastaan. Rokotus pitäisi antaa ensimmäisen kerran neljän kuukauden iässä ja seuraavan kerran vuoden iässä ja sen jälkeen uudestaan kolmen vuoden välein. 

Rokotus ei valitettavasti suojaa rabiestartunnalta 100%, sillä eläin on voitu rokottaa jo sen saatua rabiestartunta. Eläin myös tartuttaa tautia jopa päivä ennen oireiden alkua. Sen takia on tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään myös laitonta lemmikkikauppaa. Lemmikkien salakuljetus lisää tautiriskiä ja uhkaa tuoda rabieksen uudestaan Suomeen, mistä se on jo kerran onnistuttu hävittämään. 

Erityisesti koirien myynti kasvoi koronan aikaan, kun ihmiset halusivat hankkia koiria enemmän kuin tavallisesti. Koirien kysyntä on lisännyt myös tarjontaa. Harkitun kasvatustyön rinnalla toimii pentutehtaita, joissa pentuja yritetään myydä mahdollisimman paljon kenelle tahansa ja motiivina toimii raha. Koiria salakuljetetaan Euroopan unionin alueelle ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on arvioinut, että vain 10% EU:n rajat ylittävistä koirista on jäljitettävissä.

Salakuljetuksen seurauksena sekä Suomessa että koko unionin alueella on laitonta koirakauppaa. Koiria viedään maasta toiseen ilman asianmukaisia rokotuksia, loishäätöjä, tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä. Tartuntataudit uhkaavat levitä Euroopan unionin alueelle ja Suomeen, kun koiria salakuljetetaan ilman, että edellä mainittuja asioita on otettu huomioon. Laittomasti maahantuotujen koirien kauppa olisi tärkeää saada hallintaan.

Suomessa on tämän vuoden alussa astunut voimaan laki eläintenhyvinvoinnista. Laki kieltää alle kuuden kuukauden ikäisten koiran- tai kissanpentujen tuonnin EU:n ulkopuolelta tai sen jäsenvaltiosta Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu edelleen neljän kuukauden kuluttua maahantuonnista. Valitettavasti lakia on käytännössä vaikeaa valvoa. 

Tarkoitusta varten perustettiin Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri, jonne pitäisi ilmoittaa koiranpennut viimeistään 3 kk iässä tai jo aiemmin, jos niiden haltija vaihtuu. Toisesta valtiosta Suomeen pysyvästi saapuvan koiran on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla ja koira on ilmoitettava Suomessa rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta tai aiemmin, jos sen omistaja vaihtuu. Rekisteriin on kuitenkin ilmoitettu viraston tietojen mukaan vasta noin 230 000 koiraa, kun Suomessa on arviolta yli 800 000 koiraa. 

Rekisteröinnin tavoitteena on edistää koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa. Rekisteri ei tietenkään itsessään vaikuta laittomaan toimintaan, mutta se voi auttaa saamaan näkyväksi niitä toimijoita, jotka myyvät koiria huomattavia määriä. Olisikin tärkeää, että koiraa hankkiessaan ostaja varmistaa, että koira on ilmoitettu rekisteriin. Jos ei ole, ostajan kannattaa pohtia, onko myyjän toiminnassa jotain sellaista, mitä halutaan pitää piilossa.

Evakuoitaisiinko Helsinki sodassa?

Olen käynyt maaliskuun ajan maanpuolustuskurssilla ja opetellut, miten Suomessa toimittaisiin poikkeusoloissa. Varautuminen on Suomessa korkealla tasolla. 

Yksi kysymyksistä, joihin olen saanut lisävalaistusta on, että evakuoitaisiinko Helsinki, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen. Lähtökohtaisesti ilmeisesti ei. Jos Suomi joutuisi sotaan, niin väestöä evakuoitaisiin pääasiassa sellaisilta alueilta, joilla taisteluita käytäisiin kuten itärajan lähettyviltä.

Sisäministeriö uudisti evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeen tänä vuonna. Sen päivityksessä on otettu oppia Ukrainan sodasta. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on elämä jatkunut yllättävänkin normaalisti sodan aikana. Ihmiset ovat käyneet töissä, ostaneet ruokaa kaupasta ja välillä suojautuneet ilmaiskuilta. Suomessakin yritettäisiin pitää yhteiskunta mahdollisimman normaalisti toiminnassa vastaavissa oloissa. Haluaisimme ylläpitää tärkeimpiä peruspalveluita ja infrastruktuuria sekä pitää talouden rattaat pyörimässä.

Minulla oli kotirintamasta ennen sellainen käsitys, että kaupungeista kuljetettaisiin ihmisiä töihin maaseudulle. Mielikuva taisi perustua Suomi-Filmeihin ja toisen maailmansodan aikaan, jolloin Suomi oli maatalousyhteiskunta. Silloin suurin osa ihmisistä asui maalla ja työskenteli maatiloilla, se oli heidän normaalia elämäänsä.

Nykyinen yhteiskunta on hyvin toisenlainen. Nykyään moni saa elantonsa palvelusektorilta ja teollisuudesta. Ruuan tuotanto on ammattimaista ja useimmat ihmiset asuvat jossain ihan muualla kuin siellä, missä ruoka tuotetaan. Nykyään olisi todella tärkeää, että myös kaupankäynti jatkuisi poikkeusoloissa, niin kotimainen kuin myös ulkomaankauppa.

Ruokaturva poikkeusoloissa vaatii sen, että ruokaa on markkinoilla ja ihmiset voivat ostaa sitä. Ruuan kuljetuksen, säilytyksen ja myynnin täytyy toimia. Valtio ei järjestä poikkeusoloissa ruuan jakelua kansalaisille, vaan jokainen ostaa ruokansa kaupasta itse. 

Suomessa on viljoista varmuusvarastoja, mutta varsinaisia ruokavarastoja ei ole. Kaupat ylläpitäisivät ruokavarastoja kuten normaalistikin. Ruuan jakeluketju on Suomessa keskittynyt ja se on riippuvainen sähköstä ja tietotekniikasta. Jakeluketjun ammattitaitoinen työvoima pitäisi turvata poikkeusoloissakin.

Myös Helsingin kaupunki päivitti väestönsuojelusuunnitelmansa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Linjaus on, että toiminnan jatkuvuuden turvaaminen pääkaupungissa kaikissa turvallisuustilanteissa on elintärkeää koko Suomelle.

Keskeisessä roolissa ovat julkisten palveluiden osalta terveydenhuolto ja yleinen järjestys, turvallisuus ja kuljetukset, liikenteenohjaus ja mm. tiedotus. Valmiuslain oloissa voitaisiin määrätä lisähenkilöstöä esimerkiksi sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdostustehtäviin sekä väestönsuojeluun. 

Energia ja esimerkiksi vesihuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria. Kiovassa sähköt ovat säilyneet kohtuullisen hyvin myös sodan aikana, vaikka katkoksia on ollut. Asukkaat ovat varautuneet vesikatkoihin kotivaralla ja lämmitelleet sähkökatkoissa peittojen alla, lisäksi esimerkiksi päiväkoteihin on tuotu generaattoreita. Ajoittain vettä on jaettu vain vain kahdesti päivässä. Arki on silti jatkunut kohtuullisen normaalisti.

Kun kiovalaisten arki katkeilee ilmahälytysten takia, he menevät väestösuojiin. Meillä Suomessa on joitain julkisia väestösuojia, mutta yleisemmin ne sijaitsevat kerrostalojen kellareissa. Kiinteistöjen omistajilla kuten taloyhtiöillä on velvollisuus huolehtia väestönsuojien käyttövalmiudesta. Ne on mm. tarkastettava vuosittain. Taloyhtiöiden pitäisi varata riittävä määrä koulutettua henkilöstöä väestönsuojelutehtäviin ja hankkia sinne tarvittavat materiaalit. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa koulutusta siihen. 

Kansalaisia suositellaan myös itse varautumaan poikkeusoloihin kotivaralla. Ihmisten oma varautuminen on tärkeää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen malli,

jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Perustuslaissa on säädetty kaikille kansalaisille yleinen maanpuolustusvelvollisuus. Täällä asuvia 18–67-vuotiaita koskee poikkeusoloissa työvelvollisuus, mikä varmistaa työvoiman saamisen kriittisiin tehtäviin. Ihmisiä voidaan määrätä työhön, joihin he terveytensä ja kykyjensä puolesta soveltuvat ja työstä maksetaan palkkaa. Siten voidaan turvata työvoiman saaminen kriittisiin tehtäviin.

Entä jos osa ihmisistä lähtisi kaupungista esimerkiksi mökille? Luultavasti he kohtaisivat sielläkin muutamia ongelmia. Yksi olisi ruuan saatavuus. Paikallisen järven kalat olisi nopeasti kalastettu tyhjiin ja muutamat hirvet olisi metsästetty sukupuuttoon hetkessä. Pikkukunnan kyläkaupan hyllyt tyhjenisivät nopeasti, kun kuntaan tulisi ylimääräisiä asukkaita. Paikalliset peruspalvelut eivät riittäisi. Kauppaan ja muuallekin olisi pitkä matka, mutta bensasta olisi pulaa. Ruokaa ei voisi omavaraisesti kasvatella pihalla, elleivät poikkeusajat sattuisi ajoittumaan kesälle, eivätkä vaikka talveen.

Muualle siirtyneiden ihmisten täytyisi itse järjestää majoituksensa ja muut elämisen perusedellytykset. Suomen evakuointisuunnitelmassa lukee, että kotikuntalain mukaan jokainen olisi poikkeusoloissakin velvollinen tekemään Digi- ja väestötietovirastolle/Postille muuttoilmoituksen asuinpaikkansa muututtua. Silloin viranomaiset pysyisivät ainakin kärryillä siitä, missä väestö sijaitsee ja minne palveluita pitäisi yrittää järjestää.

Kirjallinen kysymys kustannustehokkuuden lisäämisestä julkisessa terveydenhuollossa vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa kehittämällä

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitusohjelmaan sisältyy erinomainen tavoite edistää vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Kansalaisaloitepalveluun on jätetty tammikuussa samaan tavoitteeseen tähtäävä kansalaisaloite vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna.
Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna kaikille hyvinvointialueille ja HUS-alueelle, kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä merkittävien kustannussäästöjen toteuttamiseksi.

Ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeiden sukupuolihormonien eritys elimistössä vähenee ikääntyessä merkittävästi. Hormonien vähyys aiheuttaa usein oireita, joista osa on erittäin vaikeita tai jopa ihmisten toimintakyvyn romahduttavia. Tavallisimpia estrogeenin vähenemiseen liittyviä oireita ovat mm. unettomuus, nivel-, lihas- ja jännekivut, masennus sekä sydämen rytmihäiriöt.

Yleensä nainen hakeutuu oireidensa takia terveyskeskus- tai työterveyslääkärille. Harva lääkäri tulee kuitenkaan ajatelleeksi yksittäisten oireiden johtuvan naisen hyvinvointia ja terveyttä tukevan estrogeenin vähenemisestä. Oireet johtavat monenlaisten lääkitysten aloittamiseen, sairauslomiin, erikoislääkärikonsultaatiohin ja kalliisiinkin tutkimuksiin. Tällaisia kalliita tutkimuksia ovat esimerkiksi sydämen vuorokausiseuranta, sydämen ultraäänitutkimukset ja rasituskokeet, sydänverisuonten kuvantamistutkimukset, reumatutkimukset, unitutkimukset, röntgen- ja magneettitutkimukset sekä nivelten tähystystutkimukset.

Estrogeenin vähyys naisen elimistössä lisää myös monen vakavan taudin riskiä. Verenpaine sekä veren kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet nousevat, sokerinsieto heikkenee, sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, luun haurastumisen ja dementian riski suurenee. Hormonihoidolla estrogeenin vähyyden oireet saadaan kuriin ja estrogeenin vähenemisestä aiheutuvien tautien kehittymistä ja niiden hoitoon käytettävien lääkkeiden tarvetta voidaan vähentää.

Viime vuosina on saatu jonkin verran tutkimustietoa myös miesten hormonimuutoksiin liittyvistä oireista ja taudeista. Miehillä on paljon samoja hormonimuutoksista johtuvia oireita kuin naisilla, kuten unettomuutta, nivel- ja lihaskipuja, sydämen rytmihäiriöitä, masentuneisuutta, virtsaamiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä oireita sekä kuorsaamisen pahenemista. Miehen hyvinvoinnille ja terveydelle tärkeiden androgeenien tuotannon väheneminen voi johtaa lääkityksiin, moniin tutkimuksiin sekä sairauslomiin. Miesten oireiden tunnistaminen hormonimuutoksista johtuviksi onnistuu vielä harvemmin kuin naisten, miesten on naisia vaikeampi saada oireilleen oikea diagnoosi ja tarvitsemansa hormonihoito.

Hyvinvointialueille kohdistuu mittavia kustannuspaineita, minkä lisäksi terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa koko maassa. Myös Kelan maksamat lääkekorvausten määrä on kasvanut. On todennäköistä, että vaihdevuosioireista kärsivät ihmiset kuormittavat terveydenhuoltoa päällekkäisesti monen oireen erillisen tutkimisen ja hoidon vuoksi, vaikka todellisuudessa vaivat johtuvatkin kaikki yhdestä ja samasta syystä.

Tämän vuoksi vaihdevuosioireiden diagnosointiin ja hyvään hoitoon pitäisi panostaa enemmän julkisessa terveydenhuollossa. Hyvinvointialueille ja HUS-alueelle perustettavat vaihdevuosien osaamiskeskukset toisivat todennäköisesti perusterveydenhuoltoon merkittäviä kustannussäästöjä jo pelkästään työtehtäviä uudelleen organisoimalla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus arvioinut, millaisia kustannussäästöjä ja tuottavuuden lisääntymistä olisi mahdollista saavuttaa, jos jo perusterveydenhuollossa olisi tarpeeksi osaamista tunnistaa ja hoitaa vaihdevuosioireet paremmin?

Helsingissä 8.3.2024

Kirjallinen kysymys syyhylääkkeen saatavuudesta


Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen syyhylääkkeiden saatavuudesta. Sen allekirjoittivat myös kansanedustajat Mia Laiho (kok), Päivi Räsänen (kd), Hilkka Kemppi (kesk) ja Ritva Elomaa (ps). Kysymys kuuluu seuraavasti:



Eduskunnan puhemiehelle

Syyhy leviää Suomessa nopeasti ja paikoittain sen suhteen voidaan puhua jo epidemiasta. Syyhypunkki on pieni hämähäkkieläin, joka kaivaa käytäviä ihmisen ihon alle ja munii niihin päivittäin. Uudet syyhypunkit vaeltavat ajoittain ihon päälläkin, jolloin ne voivat siirtyä uusiin isäntiin paitsi kosketuksesta, myös vaikkapa tekstiilien kautta. Normaalisti syyhypunkkeja on ihmisessä kerrallaan alle sata, mutta pitkittyneissä ja vaikeissa tapauksissa jopa miljoonia.

Ennen syyhypunkin häätämiseen tehosi apteekista käsikauppatavarana saatava permetriinivoide, mutta nykyisin aggressiivisesti leviävä punkkikanta vaikuttaa kehittyneen sille vastustuskykyiseksi.

Syyhyn leviämistä on vaikea hillitä Suomessa, koska meillä ei ole siihen saatavilla yhtä paljon toimivia lääkkeitä kuin muissa maissa. Osa suomalaisista onkin siksi käynyt ostamassa syyhyyn tehoavaa käsikauppatuotetta bentsyylibentsoaatti-voidetta Tukholmasta tai Tallinnasta. Matkallaan he ovat saattaneet kuitenkin levittää syyhyä muihinkin. Huonolla tuurilla syyhypunkki voi tarttua uuteen isäntään jopa jo siitä, että istuu samalle tuolille, jossa on aiemmin istunut joku syyhystä kärsivä. Lisäksi on ylipäätään kohtuutonta, että Suomesta täytyy matkustaa ulkomaille saadakseen apua tämän loisen häätämiseen.

Bentsyylibentsoaattia myydään kyllä Suomessakin, mutta vain hevosille tuotenimellä Bionix, eikä sillä ole myyntilupaa ihmisille. Käytännössä moni suomalainen joutuu tätä eläinlääkettä käyttämään, koska sen ihmisversiota ei ole saatavilla.

Osassa muita maita syyhyyn on myynnissä monien tehokkaana pitämä Spregal Spray (Esdepallethrine & Piperonyl butoxyde), mutta Suomessa sitä ei myydä.

Malationi on perinteisesti syyhyyn maailmalla käytettävä lääkeliuos. Sitäkään ei käytetä Suomessa. Aiemmin sitä kyllä oli meillä myynnissä Prioderm-lioksena, mutta se on poistettu markkinoilta.

Vielä 1990-luvulla syyhyä hoidettiin Suomessa onnistuneesti heksisidillä eli Desintan-liuksella. Nykyään sitä ei enää saa, vaan se on poistettu myynnistä.  

Nykyään syyhyä hoidetaan Suomessa käytännössä yhdistämällä syötävät ivermektiinitabletit voiteluun apteekeissa sekoitettavalla rikkivaseliinilla. Nämä molemmat lääkkeet vaativat lääkärikäynnin ja reseptin, mikä rajoittaa toimivan syyhyhoidon saatavuutta merkittävästi ja on luultavasti yksi pääasiallinen syy epidemiaan.

Syyhyn hoito pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, kun tartunta on havaittu. Ajan varaaminen ja sen hidas saaminen perusterveydenhuollosta viivästyttää hoidon aloittamista jo sinällään, minkä lisäksi syyhyä ei edes usein tunnisteta perusterveydenhuollossa, vaan se sekoitetaan esimerkiksi atooppiseen ihoon. Jos ihminen sitten yrittää ensin hoitaa syyhyä virheellisesti kortisonivoiteella, tulee paitsi levittäneeksi syyhyä jatkuvasti muille, myös hankaloittaneeksi siitä eroonpääsyä. Kortisonin aiemman käytön on nimittäin havaittu voivan estää syyhyvoiteen tehoa.

Ivermektiinin ohella toimivaksi syyhylääkkeeksi on todettu suun kautta otettava lampaiden ja koirien syyhylääke moksidektiini. Sen etu on erityisesti sen pitkävaikutteisuus, minkä lisäksi sitä saattaisi riittää vain yksi annos. Sitäkään ei kuitenkaan ole Suomessa saatavilla syyhyyn ihmisille.

Eräässä tutkimuksessa todettiin muurahaismyrkkynäkin käytettävän spinosadin olevan toimiva syyhyyn. Sitä käytetäänkin siihen tarkoitukseen Yhdysvalloissa. Suomessa sitä ei ole saatavilla ihmisille syyhyn hoitoon.

Monet syyhylääkkeet ovat hyönteisten hermomyrkkyjä, jotka imeytyvät ihon läpi siinä eläviin punkkeihin. Internetin keskusteluketjujen perusteella näyttäisi siltä, että jotkut suomalaiset ovat jopa suihkuttaneet itseänsä pitkävaikutteisella Raidilla päästäkseen eroon pitkittyneestä syyhystä. Se voi olla erittäin vaarallista ja on kauhistuttavaa, että joku joutuu turvautumaan sellaiseen epätoivoiseen tekoon Suomessa.

On kohtuutonta, että Suomessa ei ole saatavilla lääkkeitä syyhyyn samalla lailla kuin muissa maissa. Huonosti hoidettu syyhy muodostaa levitessään merkittävän kustannuksen terveydenhuoltojärjestelmälle ja on myös valtava taakka ihmisille.

Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtaja on esittänyt toiveen, että Suomessa kalliisti hinnoitellulle ivermektiinille saataisiin Kela-korvattavuus ja että kaikkien syyhylääkkeiden hinnat saataisiin matalammiksi, jotta hoito olisi taloudellisesti kaikkien saatavilla.

Vähintään yhtä tärkeää olisi mielestäni toimivien syyhylääkkeiden tuominen Suomen markkinoille. Syyhylääkkeiden pitäisi myös olla saatavilla käsikauppatuotteina ilman reseptiä. Vain pienellä osalla tartunnansaaneista on mahdollisuus päästä syyhyn tunnistamiseen.ja hoitoon erikoistuneen erikoislääkärin vastaanotolle. Syyhylääkkeiden pitäminen reseptin takana johtaa syyhyn leviämiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta muissa maissa käytössä olevat syyhylääkkeet tuodaan pikaisesti myös suomalaisten saataville?



Helsingissä 23.2.2024


Terhi Koulumies (kok)
Mia Laiho (kok)
Päivi Räsänen (kd)
Hilkka Kemppi (kesk)
Ritva Elomaa (ps)  

Tiktokin vaarat on tunnustettava

Kiinalaisen videosovellus Tiktokin aiheuttamista haitoista on puhuttu viime aikoina paljon. Suojelupoliisi on varoittanut kiinalaissovelluksen keräävän poikkeuksellisen paljon tietoa käyttäjistään. Erityisen huolestuttavaa on se, että Kiinan lain mukaan jokaisen kiinalaisyrityksen on luovutettava vaadittaessa tietonsa Kiinan valtiolle. 

Myös kokoomuksen kansanedustajat ja liikenne- ja viestintäministeri ovat pohtineet sovelluksen kieltämistä ja nostaneet julkiseen keskusteluun uhan, joka sovellukseen liittyy.

Datan keräämisen ja käyttäjien vakoilun lisäksi sovellukseen liittyy toinen ongelma: Tiktokia käytetään länsimaita vastaan informaatio- ja kybersodan välineenä. Sovellusta käytetään länsimaissa paljon ja sen käyttö on räjähtänyt. 

Tiktok on voimakkaasti koukuttava ja se räätälöi näkymän käyttäjilleen persoonalliseksi algoritmien avulla. Jos käyttäjä katsoo esimerkiksi videoita itsetuhoisuudesta, sovelluksen algoritmi näyttää niitä käyttäjälle yhä enemmän. Länsimaisille nuorille näytetään hyvin erilaista sisältöä kuin kiinalaisille nuorille.  Täällä nuoret saavat videoita vaarallisista haasteista ja mitä enemmän haitallisia videoita nuori katsoo, sitä enemmän niitä hänelle syötetään. 

Kiinan valtio sen sijaan kontrolloi omille kansalaisilleen näytettävää sisältöä ja lapsille ja nuorille näytetään koulutuksellista sisältöä. Lisäksi heidän käyttämäänsä aikaa sovelluksen parissa on rajoitettu ja lasten ja nuorten näkemä sisältö on koulutuksellista. 

Toisin sanoen, algoritmit ovat keino hallita ja muokata ihmisten ajatuksia. Tällaisen välineen tarjoaminen vieraalle valtiolle luo hyvin suuren uhan suomalaisten ja koko länsimaiden turvallisuudelle. Tulevaisuudessa pystymme analysoimaan paremmin, mihin kaikkeen sosiaalisen median algoritmit ovat yhteiskunnassamme vaikuttaneet. On kuitenkin selvää, että nyt on korkea aika ottaa tosissaan se, millaisen vallan ne tuovat sille, joka niitä hallitsee.

Venäjän vaikuttamisyritysten kohdalla monen silmät avautuivat vasta helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan. Senkin jälkeen Venäjä on harjoittanut hybridivaikuttamista ja edelleen tunnumme epäröivän sellaisen tunnistamisessa. Virheistä pitää oppia ja toimintaa on kyettävä muuttamaan. Suomen ensisijainen tehtävä on omien kansalaistensa turvallisuudesta huolehtiminen. Suhtaudumme yllättävän huolettomasti siihen tietoon, että Kiinan valtiolle voi päätyä valtava määrä dataa kansalaisistamme. Olisiko suhtautumisemme sama, jos Tiktok olisi venäläinen sovellus?

Sovittelusta luovuttava lähisuhdeväkivallan osalta

Hallitus aikoo tehdä uudistuksia väkivallan torjumiseksi ja lisätä tietoa väkivallan eri muodoista. Mm. kunniaan liittyvää väkivaltaa on pystyttävä tunnistamaan nykyistä paremmin. Hallitus haluaakin lisätä tietoisuutta sen eri muodoista ja kiristää siihen liittyviä rangaistuksia. Tämä on erittäin hyvä tavoite ja tarpeellista saada läpi.

Jätin eduskunnalle jo viime vaalikaudella aiheesta kirjallisen kysymyksen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin torjua muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Samoin on tärkeää, että myös poikiin ja miehiin kohdistuvaa väkivaltaa tunnistetaan paremmin, myös se on kirjattu hallitusohjelmaan. Miesten kokemaa väkivaltaa esimeriksi parisuhteissa tunnistetaan hyvin heikosti ja siihen liittyy voimakkaita tabuja. Väkivaltaa kohtaavien miesten tulee yhtä lailla saada apua ja heidät tulee kohdata, kuten kenet tahansa väkivallan uhri – inhimillisesti ja vähättelemättä.

Hallitus haluaa vahvistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lisäksi on tärkeää, että uhrien tietoisuutta mahdollisuuksista saada suojelua ja turvaa lisätään. Esimerkiksi turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden saavutettavuutta on tärkeää vahvistaa.

On tärkeää, että lähisuhde- ja perheväkivaltatapauksissa sovittelusta luovutaan hallitusohjelman mukaan. Sovittelu tällaisissa tapauksissa ei ole uhrin näkökulmasta oikein, sillä tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa.

Lähisuhdeväkivallan luonteeseen kuuluu jaksottaisuus. Parisuhdeväkivallan tekoa seuraa usein tekijän sovittelu, anelu ja uhrin anteeksianto. Hetken parisuhde voi näyttää hyvin onnelliselta ja osapuolet vastarakastuneilta. Tekijä lupaa muuttua, mutta ei todellisuudessa pyri muutokseen. Vähitellen tunnelma alkaa kiristyä, kunnes tekijä käyttää taas väkivaltaa. Jos sovittelu sattuu tällaiseen sovintovaiheeseen ja uhrilta kysytään silloin jälkeen parisuhteen tilasta, voi uhri olla taivuteltavissa jatkamaan väkivaltaisessa suhteessa.

On tärkeää, että väkivallan kierre katkaistaan mahdollisimman pian. Väkivaltaisesta suhteesta pyristely on kuitenkin hyvin vaikeaa. Sovittelu vain vaikeuttaa lähtemistä väkivaltaisesta suhteesta, sillä väkivaltaa kokenut saa nyt ulkopuoleltakin vakuuttelua, että kaikki olisi sovittavissa anteeksiannolla. Näin ei ole. Väkivaltaisen toimintamallin muuttaminen vaatii tekijältä todella pitkällisen työn ja vie aikaa.

Lähisuhdeväkivallalla on taipumus muuttua koko ajan pahemmaksi. Yhteiskunnan ei missään nimessä pidä antaa signaalia, että väkivalta parisuhteessa on normaali riita, joka sovitaan keskustelemalla.

Sovittelu sopii väkivaltatilanteisiin, joissa uhri ja tekijä on tuntemattomia ja tasavertaisia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa uhri on alisteisessa asemassa tekijään nähden. Omat tunteet voivat saada uhrin antamaan anteeksi ja yrittämään uudelleen, vaikka järjellä hän tietäisikin, että väkivalta ei lopu.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Verkkouutisten blogissa.

Terveisiä eduskunnasta!

Itärajalta – erityisesti Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla – on pyrkinyt Suomeen viime aikoina tavallista enemmän tulijoita puutteellisin turvapaikanmatkustusasiakirjoin. Tulijat ovat olleet kotoisin Lähi-idän ja Afrikan maista, suurimmat tulijamaat ovat olleet Irak, Somalia ja Jemen. Tulijoiden lukumäärä on edelleen suhteellisen alhainen, mutta se on kasvanut lyhyessä ajassa. Viime viikolla saapui 71 henkeä, maanantain ja tiistain aikana on saapunut yhteensä n. 60 henkilöä.

Aiemmin Venäjän viranomaiset eivät sallineet rajalle matkustettavan ilman asianmukaisia asiakirjoja, mutta nyt venäläisten toimintatavat ovat muuttuneet. Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi tänään tiistaina, että merkit viittaavat ohjattuun maahantuloon. Myös rajavartiolaitoksen mukaan tilanne on näyttäytynyt organisoidulta.

Monella suomalaisella on varmasti noussut mieleen vuoden 2015 tapahtumat, jolloin Venäjä ohjasi Suomen rajalle suuren määrän turvapaikanhakijoita. Tilanne on nyt kuitenkin ratkaisevalla tavalla erilainen.

Suomi vahvisti rajaturvallisuuttaan viime vuoden heinäkuussa. Kansanedustajien kesälomat viivästyivät silloin hyvästä syystä, kun päätimme eduskunnassa rajalain uudistuksista. Uudessa laissa itärajan voi sulkea tarvittaessa kokonaan myös turvapaikanhaulta, jos Suomea uhattaisiin käyttämällä suuria väestömääriä hybridivaikuttamisen välineenä. Vuonna 2015 sellaista lainsäädäntöä ei siis vielä ollut, mutta nyt onneksi on. 

Hallitus on nyt jo ryhtynyt ennakoiviin toimiin sen varalta, että itärajan yli olisi tulossa Suomeen yhä lisää tulijoita. Hallitus käynnisti rajavartiolain 16 §:n liittyvän esityksen pikaisen valmistelun. Pykälässä säädetään rajanylityspaikan väliaikaisesta sulkemisesta, rajaliikenteen rajoittamisesta ja kansainvälisen suojelun keskittämisestä. 

Pykälän mukaan hallitus voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta tai rajanylitysliikenteen rajoittamisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen tai rajoittaminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Koko itärajan sulkua arvioitaessa on samanaikaisesti varmistettava se, että mahdollisuus turvapaikan hakemiseksi toteutuu. Käytännössä siis koko rajan sulku edellyttäisi suojelun hakemisen keskittämistä jonnekin muualle kuten esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. 

Turvapaikanhaku voidaan keskittää itärajalta muualle, jos kyse on 1) lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä; tai 2) tiedosta tai perustellusta epäilystä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa. 

Kun rajan sulkemisesta viime vaalikaudella puhuttiin, kokoomus esitti myös aidan rakentamista itärajalle. Ehdotus liittyi tilanteeseen, jossa pelättiin Venäjän käyttävän turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen keinona Suomea vastaan. Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välillä oli nähty kärjistynyt tilanne, jossa Valko-Venäjä oli houkutellut Lähi-idästä tuhansia ihmisiä tarkoituksenaan lähettää heitä rajan yli EU:n alueelle. 

Aitaa ryhdyttiinkin sitten rakentamaan Suomen ja Venäjän rajalle koemielessä, mutta kuten uutisista tiedetään, valmistunut testiaita on aika lyhyt, vain 3 km pitkä, ja joidenkin mielestä vähän heppoisen näköinen. Suomella on maarajaa Venäjän kanssa sentään 1 340 kilometriä. Rajavartiolaitos on arvioinut, että siitä 10–20 % olisi perusteltua aidata. Rajavartiolaitos on nyt kerännyt lähinnä kokemuksia testiaidan käytöstä. Varsinainen rakentaminen alkaa ensi talven aikana rajanylityspaikkojen läheisyydessä, valmista pitäisi olla kesällä 2025.

Juutalaisvastaisuuden nousu huolestuttaa

Juutalaisvastaisuus on jälleen nousussa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Surullisena olemme lukeneet uutisia Euroopasta, jossa juutalaisten asuintaloihin on piirretty viime aikoina Daavidin tähtiä. Berliinin juutalaisyhteisön puheenjohtajan mukaan näinä päivinä on vaarallisempaa elää juutalaisena Saksassa kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Olemme eläneet täällä Suomessa vähän laput silmillä, emmekä ole havahtuneet jo vuosia uutisoituun antisemitismin lisääntymiseen maailmalla. Uutiset ovat kuulostaneet kaukaisilta, eivätkä ole koskettaneet meitä. Kuitenkin gallupit kertoivat jo viisi vuotta sitten, että vaikka toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut yli seitsemän vuosikymmentä, Saksa ei ollut päässyt vieläkään eroon antisemitismistä. Silloisten tutkimusten mukaan joka viidennellä saksalaisella oli ennakkoluuloja juutalaisia kohtaan.

Samoihin aikoihin julkaistussa EU:n perusoikeusviraston laajassa kyselyssä 90 % juutalaisista koki antisemitismin lisääntyneen kotimaassaan ja 28 % oli itse joutunut juutalaisvastaisen häirinnän kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Vakavimmissa 30 %:ssa häirintätapauksista vastaajat määrittelivät syyllisen äärimuslimiksi, 21 %:ssa vasemmistolaiseksi ja 13 %:ssa oikeistolaiseksi.

Myöskään Pohjoismaat eivät ole lintukoto. Ruotsissa seurakunta joutui hiljattain varoittamaan juutalaisia, että heidän ei pitäisi puhua hepreaa julkisesti ja että heidän pitäisi jättää daavidintähti kotiin, jotta he eivät joutuisi väkivallan kohteeksi. Myös Suomessa juutalaiset kokevat olonsa aiempaa uhatummiksi. Helsingin juutalainen seurakunta on sulkenut synagogansa ovet vierailijoilta uhkauksien vuoksi ja on joutunut kiristämään turvallisuustoimiaan. 

Yhteiskunnan vakauden kannalta meidän tulisi tunnistaa paljon nykyistä paremmin ne vihamieliset aatteet ja ideologiat, jotka vaikuttavat pinnan alla. Tuntuu hämmästyttävältä, että vain hieman pintaa raapaisemalla Euroopasta löytyy niin paljon antisemitismia. Sitä kuvittelisi, että viimeistään toisen maailmansodan perintö olisi varmistanut sen jääneen historiaan.

Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on osaltaan nyt aktivoinut sekä vasemmistolaisia että äärioikeistolaisia, jotka molemmat jakavat yhteisen viholliskuvan juutalaisista. Israelin puolustautuminen Hamasin hyökkäystä vastaan on nostanut meidänkin yhteiskunnassamme piilevän antisemitismin esille, eikä näky ole kaunis. 

Palestiinan puolesta pidetyissä mielenosoituksissa on huudettu Suomessa juutalaisvastaisia sloganeita. Jopa kansanedustajia on ollut tällaisissa mielenosoituksissa pitämässä puheita. Tällainen toiminta on erityisen tuomittavaa – kansanedustajien tulisi käyttää parempaa harkintaa siihen, millaisissa tilaisuuksissa käyvät puhumassa.

Meillä Suomessa käytiin kesällä keskustelua rasismista ja natsisymboleista. Silloin useimmat kansalaiset eivät olleet varmasti koskaan kuulletkaan esimerkiksi pesukarhu- tai jonkinlaisista mäyräsymboleista uusnatsismin kuvastona. Moni seurasi uutisointia hyvin hämmentyneenä. 

Tuon keskustelun seurauksena hallitus kertoi alkavansa ennaltaehkäistä vihatekoja juutalaisia kuten myös muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Lisäksi hallitus toi eduskunnalle erityisen rasismin vastaisen ohjelman. Hallitus haluaa sitouttaa koko suomalaisen yhteiskunnan siihen, että Suomessa jokainen voi elää turvassa ja hyväksyttynä. Pääministeri sanoi tuolloin yksiselitteisesti, että rasismille ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa.  

Hallitus päätti myös kriminalisoida juutalaisten joukkotuhon eli holokaustin kieltämisen. Tuntuu lähtökohtaisesti käsittämättömältä, että joku yrittäisi kiistää sellaisen historiallisen tapahtuman totuudenmukaisuuden. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa niin voisi tapahtua vahingossa. Sen sijaan holokaustin kiistäminen kuuluu olennaisena osana monien juutalaisvastaisten liikkeiden maailmankuvaan. Samantyyppiseen historian vääristelyyn kuuluvat tavallaan myös Venäjän väitteet, että sen raakalaismaisessa hyökkäyksessä Ukrainaan olisi kyse “denatsifikaatiosta”.

Vähänpä siis vielä syyskuun alussa tiesimme, kun äänestimme eduskunnassa rasismin vastaisen ohjelman hyväksymisestä. Silloin ei olisi voinut vielä arvata, että jo lokakuussa antisemitismi ryöpsähtäisi esiin näin avoimesti. 

Henkilökohtaisesti minun on hyvin vaikea ymmärtää, miksi juutalaisvastaisuutta on olemassa ja miten ihmeessä sillä voi olla Euroopassa niin pitkät perinteet. Ylen Areenassa on katsottavissa erinomainen sarja ”Antisemitismin historia”, joka avaa ilmiötä vuosisatojen varrelta. On hyvä virkistää eurooppalaisten historiallista muistoa näiltä osin. Suosittelen kyseistä ohjelmaa kaikille!

Kirjallinen kysymys koronarokotteiden sekä Paxlovid-lääkkeen jakelusta

Jätimme kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden sekä Paxlovid-koronalääkkeen jakelusta eduskunnalle. Voit lukea kysymyksen tästä julkaisusta.

Eduskunnan puhemiehelle

Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on arvioinut endeemisen koronan eli vapaasti leviävien, toistuvien koronatartuntojen taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Hänen laskelmansa osoittavat, että toistuvat koronatartunnat tulevat yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, minkä lisäksi vaikutukset kasvavat ajan myötä. Suurin osa tuotannon menetyksistä johtuu toistuvista sairastumisesta, loput tulevat pitkäkestoisesta koronasta johtuvista poissaoloista tai vajaatyökykyisyydestä. Koronan toistuvan sairastamisen tuotantotappiot nousevat Ripatin laskelmien mukaan yli kolmeen prosenttiin BKT:stä.  

Koronaan sairastumista kannattaa siis ennaltaehkäistä. Euroopan lääkevirasto suositti jo syyskuussa uuteen koronavarianttiin päivitetyn tehosterokotteen antamista kaikille yli viisivuotiaille riippumatta siitä, kuinka monta rokotetta he ovat aiemmin saaneet.  

Myös Yhdysvaltojen kansanterveydestä vastaava virasto CDC hyväksyi syyskuussa uuteen varianttiin päivitettyjen koronarokotteiden käytön. Tehosteen voi halutessaan käydä ottamassa jokainen yli kuusi kuukautta vanha amerikkalainen. CDC kannusti kansalaisia käymään hakemassa rokotuksen toteamalla, että rokotus on paras tunnettu keino torjua riskiä kuolla tai joutua sairaalaan koronan sairastamisen seurauksena. Virasto lisäsi, että rokottautuminen vähentää myös riskiä saada long covid. CDC kehotti kaikkia, jotka eivät ole saaneet koronarokotusta kahta kuukautta aiemmin, hakemaan tehosteen pikimmiten. Myös esimerkiksi naapurimaamme Viro tarjoaa tehosterokotteita vapaasti halukkaille. 

Suomessa näin ei tehdä, vaan tehosterokotteen saaminen on estetty valtaosalta kansalaisia. THL sallii uuden tehosterokotteen antamisen vain 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Lisäksi koronarokotteen jakelu on kytketty influenssarokotteen antamiseen samalla kertaa hyvinvointialueilla eli rokotuksen saaminen viivästyy  käytännössä loppuvuoteen.  Suomessa koronarokotusta ei ole myöskään mahdollista hakea omakustanteisesti yksityiseltä lääkäriasemalta, vaan Suomessa on jopa mieluummin tuhottu rokotteita. 

Myös PCR-testiin pääsy on nykyään Suomessa erittäin vaikeaa, paitsi jos päätyy potilaaksi erikoissairaanhoitoon. Se on yhtä vaikeaa myös niille, joilla olisi ikänsä ja perussairauksiensa vuoksi mahdollisuus aloittaa Paxlovid-kuuri koronaan. Paxlovid-kuuri täytyy aloittaa mahdollisimman pian oireiden alettua, viimeistään viiden vuorokauden kuluessa. On arvioitu, että mm. Paxlovidin panttaus kansalaisilta olisi syynä Suomen kansainvälisestikin korkeaan ylikuolleisuuteen pandemian alkamisen jälkeen.  

Paxlovid on lääketieteellisissä tutkimuksissa todettu erittäin tehokkaaksi koronan vaikeita tautimuotoja vastaan. Ministeriö on ohjeistanut hyvinvointialueita, että lääkettä voidaan käyttää kliinisen arvion perusteella kaikille niille potilaille, joiden arvioidaan hyötyvän lääkehoidosta. Osa hyvinvointialueista on kuitenkin rajannut mm. hoitokotien iäkkäät pois lääkkeen kohderyhmästä, minkä seurauksena lääkettä vanhenee varastoihin.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus mahdollistaa päivitetyn koronarokotteen antamisen kaikille halukkaille,

aikooko hallitus sallia koronarokotteen hankkimisen yksityiseltä omalla kustannuksella kuten muidenkin rokotteiden kohdalla,

paljonko koronarokotteita on tuhottu Suomessa käyttämättöminä tai lahjoitettu pois,

onko hallituksella tarkempaa tietoa hyvinvointialueiden käytännöistä Paxlovid-kuurin mahdollistamisen suhteen,

aikooko hallitus edesauttaa Paxlovid-lääkkeen käytön laajentamista ja myös tiedottaa kansalaisia sen hyödyistä,

onko Suomessa hävitetty vanhentuneita Paxlovid-annoksia tai onko sellainen uhka olemassa, että niitä joudutaan hävittämään käyttämättöminä ja

aikooko hallitus edesauttaa koronan PCR-testausta, mikä mahdollistaisi Paxlovid-lääkkeen käytön lisääntymisen?

Helsingissä 23.10.2023 

Terhi Koulumies kok 

Mia Laiho kok 

Kirjallinen kysymys Business Finlandin rahankäytöstä ja sen valvonnasta

Jätimme yhdessä kokoomusedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen eduskunnalle koskien Business Finlandin rahankäyttöä ja sen valvontaa. Kirjallinen kysymys on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Eduskunnan puhemiehelle

Viikonloppuna uutisoitiin  valtion vienninedistämisyhtiö  Business Finlandiin  liittyvästä kavallusepäilystä. New Yorkissa asuvaa yhtiön entistä työntekijää epäillään veronmaksajien rahojen kavalluksesta miljoonien eurojen edestä. Naisen jäljiltä on kirjanpidossa vuosina 2011—2017 noin 4,8 miljoonan dollarin epäselvyys. 

Finpron / Business Finlandin varojen väärinkäytössä on kyse valtavasta yksittäisen työntekijän aiheuttaman vahingosta. Valtio ei kuitenkaan tehnyt kavalluksesta rikosilmoitusta, vaan asiaa alettiin käsitellä Yhdysvalloissa pelkästään siviilikanteena. Menetettyjä rahoja sen avulla tuskin saadaan takaisin, sillä epäilty on hiljattain hakeutunut henkilökohtaiseen konkurssiin.  

Olisi tärkeää selvittää se prosessi, joka on mahdollistanut tämän mittaluokan varojen väärinkäytön, ja se, onko tekoon mahdollisesti osallistunut myös muita henkilöitä. Keskusrikospoliisi on kertonut aloittaneensa esiselvityksen Finpron / Business Finlandin tytäryhtiön toiminnasta. KRP selvittää nyt, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja ovatko Suomen viranomaiset toimivaltaisia käsittelemään asiaa. 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko valtionhallinnossa tehty omaa selvitystä siitä, miten tämänkaltainen varojen väärinkäyttö on ollut mahdollista,

mitä tästä kavallusepäilystä on opittu ja 

miten Business Finlandin ja valtion muun rahankäytön valvontaa kehitetään sen vastuullisuuden varmistamiseksi?

Helsingissä 26.9.2023 

Terhi Koulumies kok 

Tere Sammallahti kok 

Mia Laiho kok 

Oskari Valtola kok 

Ville Väyrynen kok 

Pauli Kiuru kok 

Juha Hänninen kok