Esitin yhdessä 45 muun kaupunginvaltuutetun kanssa, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle tiedon siitä, miten Helsinki on varautunut pääkaupunkiseutua tai koko Suomea koskevan laajamittaisen ja pitkäkestoisen, esimerkiksi viikkoja, kestävän sähkökatkon varalta. Toivomme myös tietoa siitä, kuinka pitkästä ja laajasta sähkökatkosta Helsingin kaupunki ja sen asukkaat voivat selviytyä ilman vakavampia seurauksia.
Moderni yhteiskunta on äärimmäisen riippuvainen siitä, että sähkön saanti on jatkuvasti turvattu. Sähköverkosto voi kuitenkin mennä epäkuntoon esimerkiksi luonnonkatastrofin tai terroriteon johdosta.
Kuinka kerrostalovaltainen kaupunki on varautunut järjestämään asukkaidensa elinolot tilanteessa, jossa kunnan vastuulla olevat nykymuotoiset palvelut, kuten mm. vesi-, viemäri- sekä kaukolämpöverkostot ja jätehuolto ovat toimintakyvyttömiä pitkiä aikoja ja kenties kylmissä talviolosuhteissa? Entä miten kaupunkilaisten peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja liikenne turvataan sellaisissa oloissa?
Toivomme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle tiedoksi myös suunnitelmansa siitä, miten näitä poikkeusolojen tilapäisratkaisuja koskeva tiedonvälitys järjestetään kaupungin ja sen asukkaiden välillä, jos sähköstä riippuvaiset viestintäkanavat eivät toimi. Tärkeää olisi myös tietää, miten kaupunki takaa alueensa yritysten toimintamahdollisuudet, jotta esimerkiksi ruokakaupat, pankit ja huoltoasemat voivat toimia mittavan sähkökatkon aikana.
Kaupunginhallituksen vastaus:
Valtuutettu Terhi Koulumies ja 45 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle tiedon siitä, miten Helsinki on varautunut pääkaupunkiseutua tai koko Suomea koskevan laajamittaisen ja pitkäkestoisen, esimerkiksi viikkoja, kestävän sähkökatkoksen varalta. Valtuutettu Terhi Koulumies ja 45 muuta valtuutettua toivovat aloitteessaan myös tietoa siitä, kuinka pitkästä ja laajasta sähkökatkosta Helsingin kaupunki ja sen asukkaat voivat selviytyä ilman vakavampia seurauksia.
Laajan ja pitkäkestoisen sähkökatkon todennäköisyydestä
Helsingin Energia -liikelaitos, nykyinen Helen Oy toteaa lausunnossaan, että Helen Sähköverkko Oy:n (HSV) verkosta johtuva, koko tai lähes koko Helsingin hetkellisesti pimentävä laaja häiriö on normaalioloissakin mahdollinen useiden yhtäaikaisten vikojen aiheuttamana. Tällainen häiriö olisi kuitenkin kestoltaan todennäköisesti maksimissaan joitakin tunteja, jonka jälkeen sähkönjakelu saataisiin palautetta suurimpaan osaan kaupunkia. Tätä pitkäkestoisempi, laajuudeltaan merkittävä häiriö voisi koskettaa lähinnä yksittäisen sähköaseman jakelualuetta.
Useita päivä tai viikkoja, suurinta osaa Helsinkiä koskeva sähkönjakelun häiriö johtuisi Helsingin Energian lausunnon mukaan todennäköisimmin kantaverkon vakavasta ongelmatilanteesta tai HSV:n suurjännitteisen jakeluverkon rakenteiden laajamittaisesta ja tahallisesta tuhoamisesta.
Kantaverkon vakavassa ongelmatilanteessa kantaverkkoyhtiö Fingrid palauttaa sähköt vaiheittain sähköttömästä tilasta käyttäen alkutilanteessa hyödyksi Pohjois-Suomen vesivoimaa. Sähköjen palautus pääkaupunkiseudulle kestäisi koko Suomen häiriötilanteessa arvioilta 10-24 tuntia.
Tätä pidempi sähkönjakelun häiriö vaatisi Helsingin Energian lausunnon mukaan HSV:n verkon laajamittaista tuhoamista, mikä puolestaan tarkoittaisi sellaisia poikkeusoloja, jolloin käytössä olisi valmiuslain (1552/2011) mukaisia toimivaltuuksia. Tällöin sähköjä palautettaisiin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin kohteisiin tärkeimpiä rakenteita korjaamalla ja mahdollisilla tilapäisjärjestelyillä.
Voidaan siis katsoa, että normaalioloissa laajamittainen sähkönjakelun häiriö Helsingissä tarkoittaa noin 10-24 tunnin katkoa sähkönjakelussa.
Helsingin varautuminen laajamittaiseen sähkönjakelun häiriöön
Helenin sähköntuotantokapasiteetti pystyy kattamaan koko alueen sähköntarpeen. Energiatuotanto perustuu useisiin polttoaineisiin. Polttoaineiden saantihäiriöiden varalta Helen varastoi tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilainsäädännön edellyttämät määrät kivihiiltä sekä polttoöljyä.
Tuotantolaitosten käyttövarmuutta pidetään korkeana varastoimella kriittisiä varaosia sekä pitämällä huolta avainhenkilöstön osaamisesta ja saatavuudesta.
Suurjännitteisen verkon osalta jokaiselle sähköasemalle on vähintään kaksi yhteyttä ja asemilta lähtevä keskijänniteverkko on silmukoitu ja siitä yli 99% on kaapeloitu maan alle. Verkon rakenteesta johtuen mahdollisia paikallisia vikakohteista lukuun ottamatta pääosa Helsingin sähköjakelusta voidaan palauttaa normaaliksi muutamassa tunnissa.
Helen sähköverkko Oy on laatinut sähkömarkkinalain (588/2013) 28 § edellyttämän varautumissuunnitelman. Laki velvoittaa huomioimaan erityisesti yhteiskunnan kannalta kriittiset avainkohteet. HSV on vuoden 2014 aikana käynyt keskusteluja keskeisimpien Helsingin verkkoalueella toimivien yhteiskunnan toimivuutta ylläpitävien tahojen kanssa siitä, mikä on sähkön toimitusvarmuus kyseisissä kohteissa ja miten poikkeaviin tilanteisiin on varauduttu.
Helsingin Energia toteaa lausunnossaan, että mahdollisiin valtakunnallisiin sähköpulatilanteisiin on varauduttu ja sähkönjakelun säännöstelemiseksi on olemassa suunnitelmat ja menetelmät.
Sosiaali- ja terveysvirasto toteaa lausunnossaan, että se on huomioinut sähkönjakelun häiriön valmiussuunnitelmassaan. Sosiaali- ja terveysvirasto on pitänyt varautumisensa mitoitusperusteena 12 tunnin sähkökatkosta.
Sosiaali- ja terveysvirasto on varmistanut sähkönsaannin kriittisissä kohteissaan kahta kautta, automaattisesti käynnistyvällä varavoimakoneella sekä akkuvarmennetulla katkeamattomalla UPS-verkolla. Sosiaali- ja terveysvirasto toteaa lausunnossaan, että varavoiman turvin toiminta voi sairaaloissa jatkua rajoitetusti pitkäänkin. Kohteissa, joissa ei ole varavoimaa, on varauduttu kohdekohtaisilla poikkeustilanteiden ohjeistuksilla.
Sosiaali- ja terveysvirasto on varautunut sähkökatkosta aiheutuvaan matkapuhelinverkon toimimattomuuteen säilyttämällä riittävän määrän kiinteän lankapuhelinverkon puhelimia ja faxeja. Viranomaisradioverkko VIRVE on operatiivisessa käytössä päivystyssairaalassa sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Viraston turvallisuusjohdolla on käytössään VIRVE-radioita varajärjestelmänä.
Kaupunginkanslia on varmentanut Helnet-runkoverkon sairaaloihin liittyvät tietoliikenneyhteydet palveluntarjoajan konesaliin asti siten, että sairaaloista on mahdollista käyttää palveluntarjoajien konesaleissa olevia palveluita, kuten potilastietojärjestelmää myös sähkökatkon aikana.
Kantaverkon viasta aiheutuvaa sähkönjakelun häiriötä ja sen aiheuttamia toimenpiteitä harjoiteltiin viimeksi 5.12.2014 pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksen yhteydessä. Harjoitukseen osallistui pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien lisäksi kaupunkien valmiusasioista vastaavat asiantuntijat, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin asiantuntija. Harjoituksen yhteydessä sovittiin toimenpiteistä varautumisen kehittämiseksi.
Omatoiminen varautuminen
Pelastuslain (379/2011) mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan muun muassa varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteessa. Näin ollen varautuminen sähkökatkoihin jakaantuu muun muassa edellä kuvattuihin toimenpiteisiin, joita Helsingin kaupunki suorittaa toimintaedellytystensä turvaamiseksi sekä kiinteistöjen omistajien, haltijoiden ja toiminnanharjoittajien omatoimiseen varautumiseen. Omatoiminen varautuminen sisältää muun muassa asukkaille ja muille henkilöille annettavat toimintaohjeet vaaratilanteessa toimimiseksi.
—