Metsät ovat pääkaupunkimme arvokas kilpailuvaltti, josta kannattaa pitää huolta. Helsinki on poikkeuksellisen metsäinen kaupunki kansainvälisessä vertailussa. Kaupunkialueella on asukkaiden käytössä metsää yhteensä 4 800 hehtaaria, minkä lisäksi Helsinki omistaa ulkolualuemetsiä 5 300 hehtaaria lähiseudun kunnissa. Yleiskaava mahdollistaa jatkossakin vihreän elinympäristön kaupunkilaisille. Esimerkiksi Munkkivuoressa Ulvilantien varressa sijaitsevat ulkoilupolut ja ulkoliikuntapuisto voidaan säilyttää myös yleiskaavan puitteissa.
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymä on arvioinut pääkaupunkiseutua ilmasta käsin. Saadun aineiston perusteella voidaan todeta, että jopa 70 % pääkaupunkiseudun maanpinnasta on viheraluetta. Se on todella paljon koko maan ruhkaisimmaksi metropolialueeksi. Kolmannes tuosta viherpinnasta on alle kaksi metriä korkeaa kasvustoa ja loput ovat puustoa ja metsää. Voimme olla siis ansaitusti ylpeitä luonnonläheisestä kaupungistamme.
Metsien hoidosta vastaa Helsingissä rakennusvirasto. Perushoitoon kuuluu, että kookkaampaa puustoa harvenetaan tarpeen mukaan ja vesakkoja poistetaan. Pienille puuntaimille tehdään tilaa poistamalla ympäriltä vanhoja ja huonokuntoisia puita. Jos uutta kasvustoa ei ole luonnonmukaisesti syntymässä, harventuneisiin aukkokohtiin istutetaan kasvatettuja taimia.
Kaupunkimetsille on yleensä tyypillistä melko pieni koko. Suomessa kaupunkimetsien pinta-alat vaihtelevat parista hehtaarista satoihin hehtaareihin. Helsingin metsistä valtaosa on tietenkin pieniä, alle kahden hehtaarin kokoisia laikkuja. Niiden yleisimmät puulajit ovat kuusi tai mänty. Suurin metsistä onTöölöseen rajoittuva keskuspuisto.
Keskuspuisto alkaa Töölönlahdelta ja jatkuu siitä aina Vantaanjoelle asti. Se on kooltaan huimat 700 hehtaaria ja enemmänkin, jos Haltialan pellot lasketaan mukaan. Keskuspuistossa voi myös törmätä mitä erikoisempiin eläimiin. Sillä asustavat mm. kettu ja mäyrä pienempien lumikon ja piisamin lisäksi. Puissa elää palokärkiä, hippiäisiä, närhiä ja vaikka mitä muita lintulajeja. Ulkoilija erottaa niistä ehkä helpoiten satakielen hienon laulunsa perusteella.
Suomen Luonnonsuojeluliitto on kiitellyt pääkaupungin metsiä yllättävän runsaasta monimuotoisuudesta. Sitä edesauttaa, että metsät ovat pääosin vanhaa puustoa ja niissä kasvaa useita eri puu- ja kasvilaljeja. Metsiköissä on myös luonnontilaisia kalliokohteita, jotka rikastuttavat lajistoa.
Toisaalta monimuotoisuutta vähentää se, että kaupunkimetsissä on vain vähän lahoja puita tehokkaan metsänhoidon seurauksena. Jos siis haluaisimme kehittää pääkaupungin metsiä vielä nykyistäkin hienommiksi luontokohteiksi, luonnontilaisen metsän määrää kannattaisi lisätä niissä. Toisin sanoen voisimme jättää suuremman osan metsästä tietoisesti luonnollisen kehityksen varaan.
—
Haluaisitko ryhtyä puistokummiksi?
2016
Monella helsinkiläisellä herää kevään tullen kiinnostus puutarhatöihin. Kantakaupungissa harvalla on kuitenkaan mahdollisuutta hoitaa omaa pihamaata eikä varsinkaan vanhoissa kerrostaloissa ole usein parvekettakaan. Rakennusvirasto on luonut asukkailleen mahdollisuuden ryhtyä hoitamaan kaupungin viheralueita vapaaehtoisesti.
Kannattaa muistaa, että Helsingin puistot kuuluvat kaupunkilaisille! Jokaisella helsinkiläisellä on 15,5 neliömetriä rakennettua puistoa per asukas ja reilut 200 neliötä muita viheralueita, kuten niittyjä, peltoja, metsiä ja luonnonsuojelualueita.
Puistokummi on helsinkiläinen tai muu lähikuntalainen, joka toimii Helsingin yleisillä viheralueilla vapaaehtoisena. Yleisiä viheralueita ovat kaupungin puistot, metsät, vesistöjen varret ja luonnonsuojelualueet. Myös katu- tai katuviheralueilla toimiminen on mahdollista, kun kohteissa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Yksityiset ja taloyhtiöiden tontit eivät kuulu puistokummitoiminnan piiriin. Luonteva paikka vapaaehtoistyöhön on oman kodin lähellä sijaitseva viheralue, jossa tykkää liikuskella muutenkin.
Helsingissä on jo 586 rekisteröityä puistokummia. Voit ilmoittautua mukaan ottamalla yhteyttä rakennusviraston asiakaspalveluun Elimäenkatu 5. Voit samalla ilmoittaa mukaan perheenjäseniäsi. Ilmoittautumisen yhteydessä asiakaspalvelija lisää yhteystietosi puistokummirekisteriin ja antaa sinulle vakuutuskortin, Hyvällä asialla -huomioliivin ja roskapihdit. Saat samalla opastajaksesi alueellisen puistokummiohjaajan, hänen kanssaan voit sopia tarkemmin käytännön puutarhatöistä, joita haluaisit tehdä.
Puistokummi voi vapaasti valita työaikansa vuodenaikojen ja oman jaksamisensa mukaan. Puistokummi tekee kuitenkin työtä useammin, kuin kertaluontoisesti toimiva talkoolainen. Kummit voivat toimia yksin tai ryhmissä. Työ voi olla roskien siivoamista, kitkemistä, haravointia, kesäkukkien, ruusujen tai pensaiden hoitoa sekä muita puistokummiohjaajan kanssa sovittuja tehtäviä. Halutessaan puistokummi voi tehdä myös roskaamista ehkäisevää ja puistojen hyvinvointia edistävää valistusta.
Myös viheralueen, jossa haluaa työskennellä, voi valita itse. Puistokummit saivat uuden merellisen hoitokohteen Helsingin edustalta viime vuonna, kun Vallisaari liittyi vapaaehtoispuutarhurien toiminta-alueeseen. Vapaaehtoiset ovat mm. hoitaneet saaren kulttuuriympäristöjä niittämällä ja haravoimalla linnoitusniittyjä.
Jos sinulla on puutarhoihin tai kasveihin liittyviä erityistaitoja tai viherhoidon osaamista, niistä kannattaa kertoa omalle puistokummiohjaajallesi. Esimerkkejä erityistaidoista ovat mm. purojen hoito ja ruusutarhan hoito Meilahden arboretumissa ja Talvipuutarhassa tai opastaminen erikoispuistoistossa. Rakennusvirasto kouluttaa puistokummeja myös puistokävely-oppaaksi, mikäli sellainen kiinnostaa.
Puistokummi voi toimia myös koirapuistossa. Tehtävään sopivat ainakin aktiiviset koiranomistajat, jotka haluavat lisätäkoirapuistojen viihtyisyyttä yhdessä rakennusviraston kanssa. Puistokummi voi toimia myös lumikummina. Rankan lumentulon jälkeen lumikummin apua voivat tarvita mm. iäkkäät kaupunkilaiset, jotka eivät itse pysty luomaan lunta esim. asuntokatuja tonttiliittymän edestä. Mikäli lumikummina toimiminen kiinnostaa voi sellaiseksikin ilmoittautua rakennusviraston asiakaspalveluun. Lisätietoja pistuokummitoiminnasta voi lukea netistä: www.hyvakasvaa.fi