Miten vanhuspalveluiden laatu varmistetaan Helsingissä?

Sosiaali- ja terveysvirasto vastasi viime viikolla aloitteeseeni, jossa ehdotin Helsingin vanhuspalveluiden laadun varmistamista. Esitin, että Helsingin kaupunki ryhtyy pikaisesti erityistoimiin varmistaakseen vanhuspalveluidensa laadun.

Sosiaali- ja terveysvirasto vastasi, että sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen oman toiminnan laadunhallinta perustuvat omavalvontasuunnitelmaan. Yksiköt lisäävät siihen tietoja ja suunnitelmien toteutumista seurataan joko kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain. Valvontasuunnitelmat julkaistaan kaupungin verkkosivuilla.

Lisäksi laadun arviointiin käytetään muita välineitä. Esimerkiksi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laadinnan sekä laadunarvioinnin välineenä on käytössä RAI-toimintakykyarvio. Lisäksi käytössä on HaiPro-järjestelmä, johon työntekijät ilmoittavat vaaratilanteista, sekä SPro-järjestelmä työntekijöiden ilmoituksille havaituista epäkohdista tai epäkohtien uhista. Säännöllisin väliajoin tehdään asiakaskyselyitä ja asiakasraadeilta ja neuvostoilta kerätään palautta palveluiden laadusta. Kotihoidon asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 8,2/10 loppuvuonna 2018.

Yksityisen hoivayritysten laadunvalvonta perustuu sopimukseen ja sen liitteenä olevaan yksityiskohtaiseen palvelukuvaukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön palveluntuottajan kanssa. Tärkeintä on palveluntuottajan omavalvonta. Ostopalveluyksiköihin tehdään lisäksi ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä ja niiden määrää on lisätty. Valvontaa on tehostettu myös resursseja lisäämällä. Palvelujen toteutumista seuraavat lisäksi kaupungin tarkastusvirasto, aluehallintovirasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Koska yhä useampi vanhus asuu kotona mahdollisimman pitkään, kotihoidon piirissä on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Niinpä on tärkeää turvata laitoshoidon lisäksi myös vanhusten kotihoidon saatavuus ja laatu. Esitin aloitteessa, että kaupunki ryhtyy toimiin mm. sen varmistamiseksi, että palvelujen laatu ja turvallisuus eivät vaarannu henkilöstön rekrytoimisvaikeuksien seurauksena. Sote- palveluissa on jatkuva ja hankalasti korjattava henkilöstövaje.

Henkilöstömitoitus on Helsingissä jo 0,7 ympärivuorokautisessa hoidossa

Virasto vastasi, että työmarkkinatilanne on todellakin valtakunnallisesti haastava. Henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä kehitetään kuitenkin mm. palkkapolitiikalla, yhteistyöllä pääkaupunkiseudun opinto-ohjaajien kanssa alan kiinnostavuuden lisäämiseksi, työharjoittelun toteuttamisella oppilaitosyhteistyönä, työnantajamaineen edistämisellä ja työpaikkamarkkinointiin liittyvällä tapahtumakalenterilla.

Vuosina 2017‒2018 Helsingin kotihoitoon palkattiin 60 uutta työntekijää. Vuonna 2019 perustetaan 20 uutta sairaanhoitajavakanssia, jotka kohdennetaan syksyllä aloittavaan kuntouttavaan arviointitoimintaan kotihoidon asiakkuuden alussa. Kotihoidon kehittäminen jatkuu toukokuussa 2019 valmistuneen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Helsingin ympärivuorokautisen hoidon oman toiminnan yksikköjen keskimääräinen henkilöstömitoitus on jo nykyään 0,7. Yksikköjen henkilöstömitoitus kuitenkin vaihtelee asiakkaiden hoidon tarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Voimassa olevan laatusuosituksen mukaan henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,5. Kunta10-tutkimuksen mukaan Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tutkimustulokset ovat kehittyneet vuosien 2014, 2016 ja 2018 tulosten perusteella erittäin myönteiseen suuntaan. Johtaminen ja tuen saaminen ovat olleet hyvällä tasolla ja henkilöstön kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta on lisääntynyt.

Virasto kertoo, että työyhteisötaidot ja työpaikan ilmapiiri ovat olleet jo aiemmin hyvät ja vuoden 2018 tuloksissa ne olivat edelleen parantuneet. Työhön oltiin erittäin sitoutuneita ja koettiin työn imua. Työstressiä ilmeni aiempaa vähemmän, vaikka edelleenkin sitä esiintyi. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtamista pidettiin valmentavana. Itseohjautuvat tiimit kokivat työn imua ja mielekkyyttä.

Viraston mukaan myös kotihoitoyksiköiden kehityssuunta oli selkeästi positiivinen. Valtaosassa kotihoitoyksiköistä tulokset paranivat verrattuna vuoden 2016 tuloksiin. Kotihoidon henkilöstön kokemus työn hallinnan tunteesta oli vuonna 2018 pääsääntöisesti parempi kuin vuonna 2016.

Vanhusneuvoston ehdotukset

Helsingin Vanhusneuvosto totesi aloitetta käsitellessään, että vanhusten hoivapalvelujen laadun valvonnan tulee olla nykyistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää, olivatpa sitten kyseessä kaupungin omat tai ostopalvelut. Usein esiintyviä huolia vanhusten palvelujen laadusta voitaisiin vähentää avoimella tiedottamisella. Ihmisten tulee voida luottaa siihen, että kaupunki varmistaa omien palvelujensa laadun. Tiedottamiseen tarvittaisiinkin uudenlaista toimintakulttuuria, sote-toimialan tulisi oma-aloitteisesti kertoa, miten omien palvelujen valvonta tapahtuu.

Kotihoidon suurin ongelma on henkilöstötilanne, joka on palkankorotuksesta huolimatta vain vaikeutunut. Vanhusneuvosto katsoo, että suurin syy tilanteeseen on ympärivuorokautisen palvelun liian tiukka kriteeristö. Kotona asuvat kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, heitä on entistä enemmän ja kotihoidon työ vastaavasti vaativampaa. Työssä olevat kotihoidon työntekijät tuntevat riittämättömyyttä, uupuvat tai vaihtavat työpaikkaa. Uusia, pysyviä, päteviä työntekijöitä ei saada, kun kotihoidon työtilanne on hoitoalalla tiedossa.

Vanhusneuvosto katsoo, että tilannetta tulisi lähteä purkamaan ympärivuorokautisen hoidon kriteerien väljentämisellä. Kun kotona selviytyminen ei enää ole mahdollista, tulisi siirtymisen ympärivuorokautiseen palveluun tapahtua joustavasti, ilman raskasta päätöksentekoprosessia.

Aloite Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden laadun varmistamiseksi 30.1.2019

Valvira tiedotti tammikuussa keskeyttäneensä Esperi Caren Hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa. Perusteena keskeytykselle oli asiakasturvallisuuden vakava vaarantuminen ja valitukset, joita paikallinen aluehallintovirasto sai liittyen Ulrikan hoitohenkilökunnan määrään, puutteelliseen perushoitoon, lääkehoidon asianmukaisuuteen sekä lähiesimiestyöhön.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus- ja valvontaviranomainen. Se ohjaa aluehallintovirastoja niin, että vanhustenhuollon valvonta ja siihen liittyvä ohjaus olisivat yhdenmukaisia koko maassa.

Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan eri puolilla Suomea toimivissa aluehallintovirastoissa on vireillä kymmeniä palvelutuottajien valvontoja. Muita yksityisiä palvelutuottajia koskevia kanteluja oli vireillä aluehallintovirastossa viisi. Niistä vanhuksia koski yksi, vammaisia kaksi ja muita ryhmiä kaksi. Kuntien omaan toimintaan kohdistuvia kanteluja oli vireillä 12.

Sosiaali- ja terveysministeriön projektipäällikkö ja THL:n tutkimusprofessori Anja Noro varoittikin Esperin tapaukseen liittyen tuudittautumasta luuloon, että ongelmat koskisivat vain yksityistä sektoria. Vanhustenhoivan laatuongelmat koskevat myös julkisia palveluntuottajia. Noron mukaan vielä vuonna 2016 mm. keskimääräinen henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella jopa korkeampi kuin julkisella puolella. Yksityisen puolen työntekijät ovat olleet työssään myös tyytyväisempiä kuin julkisella puolella.

Yksityisiä hoivakoteja valvoo tällä hetkellä sekä kunta että Avi. Kuntien omia palveluita valvoo vain Ai. Kummallakin pitäisi olla siis tietenkin omavalvontaa, mutta siihen ei näköjään voi yhtään luottaa. Ulkopuolinen valvonta on tärkeää.

Iäkkäiden ihmisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuuluu Suomessa kunnille. Esitin aloitteessa, että Helsingin kaupunki ryhtyy pikaisesti erityistoimiin varmistaakseen vanhuspalveluidensa laadun. On selvitettävä, esiintyykö kaupungin omassa vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tai laitoshoidossa sellaisia puutteita, joista yksityisiä palveluntuottajia on epäilty.

Julkisen sektorin tavoitteena on, että yhä useampi vanhus asuu kotona mahdollisimman pitkään, mikä johtaa siihen, että kotihoidon piirissä on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Niinpä on tärkeää turvata myös vanhusten kotihoidon saatavuus ja laatu. Se on erityisen merkittäväää myös siksi, että kotonaan vanhus ja kotihoidon työntekijä ovat vuorovaikutuksessa yksinään ilman ulkopuollisia valvovia silmäpareja, joita hoivakodeissa on aina jonkin verran muun henkilökunnan johdosta. Esitin, että kaupungin on ryhdyttävä erityistoimiin vanhusten kotihoidon laadun varmistamiseksi.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa on kärsitty viime aikoina henkilöstövajeesta. Kaupungin on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus eivät vaarannu henkilöstön rekrytoimisvaikeuksien seurauksena. Aloitteessa vaaditaan, etä kaupungin on etsittävä pikaisesti ratkaisut sote-toimialan henkilöstövajeen korjaamiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimi on sektori, jolla tehdään runsaasti hankintoja ja kilpailutuksia. Mm. pitkäaikaista ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään oman toiminnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien palvelutaloissa ostopalveluna ja palvelusetelillä. Kaupungin sosiaali- ja terveysviraston onkin kehitettävä kilpailutusosaamistaan. Sitä kautta kaupunki pystyy myös olennaisesti vaikuttamaan yksityisten ostopalveluidensa tasoon.