Toimenpidealoite: lisää viherrakentamista Suomeen

Jätin eduskunnalle juuri toimenpidealoittamiseen viherrakentamisen lisäämiseksi ja edistämiseksi Suomessa. Alla jättämäni aloitteen sisältö:

Eduskunnalle

Viherrakentaminen on keino parantaa kaupunkilaisten viihtyisyyttä, terveyttä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Kasvillisuuden lisäämisellä kaupungissa on lukuisia eri hyötyjä ja siksi sitä pitäisi edistää entistä voimakkaammin.

Puiden istuttaminen on jopa aiemmin tiedettyä tehokkaampi keino hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä. Puiden ohella hiilinieluna toimivat muutkin kasvit, koska ne yhteyttävät ja tuottavat happea. Meidän pitäisikin lisätä kasvillisuutta kaikkialla, myös kaupungeissa.

Kaikille kaupunkilaiselle ei välttämättä tarjoudu helppoja mahdollisuuksia päästä metsään ja luontoon. Viherrakentamisella luontoa voitaisiin tuoda entistä enemmän osaksi myös kaupunkilaisten arkea. Mitä lähempänä viheralueet ovat ihmisten koteja, sitä enemmän niillä vieraillaan. Tutkimusten mukaan jo noin 300 metrin päässä asuminen vähentää viheralueella käymistä.  Kuitenkin kasvillisuuden lähellä olo on erittäin hyväksi terveydelle vähentäen esimerkiksi stressiä ja alentaen verenpainetta. Lisäksi kasvillisuus ja viherrakentaminen on omiaan vähentämään melua.

Kasvillisuus myös sitoo sateiden ja sulamisen synnyttämää hulevettä ja vähentää keväisen katupölyn määrää.  Istutukset ja monipuoliset viheralueet luovat lisäksi elinympäristöjä erilaisille hyönteisille – esimerkiksi äärimmäisen tärkeille pölyttäjille – ja monipuolistavat muutoinkin kaupunkien ekosysteemiä.

Viherrakentamisella on siis valtavasti erilaisia hyötyjä. Kaupungistuminen on alati kasvava trendi ja sen aiheuttamia haittoja voidaan tehokkaasti kompensoida panostamalla edelleen kaupunkien viherrakentamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotan

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin viherrakentamisen edistämiseksi suomalaisissa kaupungeissa.

Kirjallinen kysymys aurinkoenergian edistämisestä

Jätin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen aurinkoenergian edistämisestä. Kysymyksen sisältö alempana tässä blogipostauksessa.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa aurinkoenergian hyödyntämistä on tutkittu ja edistetty jo 1970-luvun lopulta lähtien, mutta eteneminen on ollut kuitenkin hidasta aivan viime vuosiin saakka. Tähän ovat vaikuttaneet haasteellisemmat olosuhteet, mutta myös ennakkoluulot ja tukien alhaisuus useimpiin muihin EU-maihin verrattuna. Suomessa on kuitenkin pitkään ollut käytössä tuhansia verkon ulkopuolisia kesämökkien ja erilaisten teknisten kohteiden aurinkosähköjärjestelmiä. Aurinkolämpösovelluksia on myös rakennettu 1980-luvulta lähtien.

Varsinkin monet kotitaloudet ovat viime aikoina kiinnostuneet aurinkoenergiasta, kun sähkön kokonaishinta on noussut varsinkin sähkön siirron kustannusten myötä. Aurinkoenergialaitteet ovat myös kehittyneet merkittävästi alkuajoista. Yhä useampi on huomannut, että aurinkosähkö voi olla varteenotettava vaihtoehto energianlähteenä. Viime vuosina aurinkopaneeleja on hankittu myös isojen yritysten ja liikerakennusten sekä kuntien kiinteistöjen katoille ja nyt aurinkosähköjärjestelmiä voisi olla tulossa myös asuinkerrostaloihin.

Aurinkosähkön läpimurtoa suuressa mittakaavassa ei olla silti kaikesta potentiaalista huolimatta nähty Suomessa. Toisin kuin voisi kuvitella, meillä olisi kuitenkin hyvät mahdollisuudet aurinkosähkön käytölle. Maan pinnalle saapuva vuotuinen auringon säteilyenergia on Etelä-Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa, Pohjois-Suomessa vähän vähemmän. Vain ajoitus on Suomessa erilainen – meillä tuotto painottuu enemmän kesäaikaan.

Suomessa on myös kasvava joukko aurinkoenergia-alan yrityksiä, jotka pyrkivät kasvamaan niin koti- kuin vientimarkkinoillakin. Kotimarkkinoiden kasvu on jo hieman parantanut alan pk-yritysten tilannetta. Lisäksi Suomessa on useita suuria aurinkosähkön parissa toimivia yrityksiä, jotka tähtäävät kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Toisin sanoen aurinkosähköön perustuvan teknologian kehittämiseen liittyisi myös merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. Konkreettiset ja vaikuttavat teot aurinkosähkön edistämiseksi yhteiskunnan puolesta näyttävät kuitenkin puuttuvan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus on tehnyt aurinkovoiman edistämiseksi Suomessa?

Järkilinja ilmastonmuutoksen torjuntaan – lopetetaan ihmisten pelottelu ja aletaan puhua ratkaisuista

Ilmastonmuutoksesta keskustelu on nykyään kahden ääripään välistä kiistelyä. Osa varsinkin nuorista on todella huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista maapallolle. He kokevat ilmastonmuutoksen aikamme suurimmaksi uhaksi ja odottavat päättäjiltä pikaisia ja vaikuttavia toimia sen hillitsemiseksi.

Osa ihmisistä taas kieltää koko ilmastonmuutoksen olemassa olon kokonaan. Heistä puheet lihansyönnin kieltämisestä, tai yksityisautoilun rajoittamisesta, tuntuvat ihmisten oman vapauden ja henkilökohtaisten valintojen rajoittamiselta.

Tarvitsemmekin Suomeen maltillisen keskilinjan puhetta ilmastonmuutoksen torjumisesta. Olisi hyvä esimerkiksi tunnustaa, että jos esimerkiksi suomalaista teollisuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy globaalissa maailmassa nopeasti muihin maihin. Siellä tuotantotavat ovat paljon haitallisempia ympäristölle. Onkin selvää, että ilmastonmuutosta on torjuttava ensisijaisesti kansainvälisellä yhteistyöllä ja kansainvälisin sopimuksin.

Tarvitsemme myös uusia näkökulmia, jotka tarjoavat positiivisia, tehokkaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Nyt aiheesta puhutaan lähinnä ahdistavista ja synkistä mielikuvista käsin, sellainen ei johda mihinkään, vaan pikemminkin lamauttaa ja pelottaa. Pitää alkaa kääntää katse pois ongelmien kauhistelusta ja alkaa sen sijaan puhua mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt mahdollinen ratkaisukeino on metsien valtaisia merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Tänä kesänä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan puiden istuttaminen on merkittävin yksittäinen keino ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Siis puiden kasvattaminen yksi kaikista tehokkaimmista keinoista! Sehän on hyvä uutinen, miksei siitä puhuta laajemmin? Puiden istuttamisella on hiilidioksidia sitova vaikutus ja tutkimukset näyttävät sen olevan jopa aiemmin tiedettyä tehokkaampi keino hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä.

Puita tarvitaan valtavasti lisää koko maailmaan. Siksi esimerkiksi Amazonin metsäpalot ovat olleet niin suuri tragedia koko maapallolle. Puiden istuttamiseksi onkin tehtävä työtä kansainvälisillä kentillä, mutta voimme panostaa siihen myös Suomessa. Meillä on siihen poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat metsäisenä ja harvaan asuttuna maana.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että se aikoo arvioida metsänhoidon suosituksia ja tarvittaessa päivittää niitä. Peräänkuulutankin hallitukselta siitä toimia tutkittuun tietoon perustuen. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitystä selvitetään. Jotta tämä ei jäisi epämääräiseksi selvityssuunnitelmaksi, hallituksen on syytä esitellä pikaisesti selkeä aikataulu siitä, millä aikataululla metsittämistä ollaan aloittamassa.

Suomen pitäisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan metsittämällä myös EU-tasolla. EU:n puheenjohtajuuskautemme on jo lähellä loppuaan ja ainakaan ilmastonmuutoksen torjumisen osalta Suomi ei ole onnistunut olemaan EU:ssa ”kokoaan suurempi”. Valitettavasti siinä jäi arvokas mahdollisuus käyttämättä, mutta jatkossa meidän on toimittava määrätietoisemmin. Suomen pitää alkaa näyttää muulle maailmalle esimerkkiä siinä, miten uhkaava ilmastonmuutos on mahdollista torjua metsiä vaalimalla ja puita istuttamalla.