Amazonin tulipalot – EU:n on aika näyttää johtava roolinsa ilmastoasioissa

Amazonissa on meneillään ympäristökatastrofi vailla vertaa. Maailman suurin trooppinen sademetsä on liekeissä. Sen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on suuri, maapallon keuhkoiksi kutsuttu metsä tuottaa 20 prosenttia hapesta ja on tärkeä hiilinielu. Lisäksi laaja alue toimii asuinpaikkana monille alkuperäisväestöille ja se on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue lukuisten eri kasvi- ja eläinlajien kasvuympäristönä.

Brasilian puoleisessa Amazonin sademetsissä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen paljon metsäpaloja. Alueella harjoitetut kaskipalot ovat karanneet käsistä ja laajat metsäalueet ovat tuhoutuneet. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on suhtautunut katastrofiin vähättelevään sävyyn ja todennut kyseessä olevan normaali, kaskeamiseen liittyvä palo. Bolsonaron kaudella myös sademetsien hakkuut ovat lisääntyneet kiihtyvään tahtiin ja presidentti on metsien suojelun sijaan päinvastoin rohkaissut alueen tuhoamista talouskasvun vauhdittamiseksi.

EU:n ja etenkin Suomen EU:n tämän hetkisenä puheenjohtajamaana on toimittava Amazonin sademetsissä tapahtuvien laajojen tulipalojen pysäyttämiseksi. Pääministeri Antti Rinne on sanonut, että EU:n tulee ottaa vahva ja globaali asema ilmastonmuutoksen hallinnassa. EU on Brasilian toisiksi merkittävin kauppakumppani, joten sillä on myös taloudellisia keinoja painostaa Brasiliaa toimimaan tulipalojen pysäyttämiseksi.

Rinne on myös todennut Suomen toimivan kunnianhimoisesti EU:n puheenjohtajakaudellaan. Brasilian tilanne ei ole vain kansallinen ongelma, vaan siihen on puututtava globaalilla tasolla. Nyt EU:lla on tärkeä paikka näyttää olevansa vakuuttava ja johtava toimija ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomen on puheenjohtajamaana mahdollisuus olla kokoaan suurempi ja tuoda Brasilian epäkohdat selkeästi esille unionissa.

Kysynkin, mihin tekoihin Suomen hallitus aikoo ryhtyä Amazonin sademetsien suojelemiseksi Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana?

Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n syventäminen taas esillä

Eduskunnan EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta kokousti tänään Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämisestä, kuten talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia koskevan sopimuksen muuttamista.

Talousarvioväline on EU:n uusi keino tukea rahallisesti euromaiden rakenneuudistuksia edistäviä hankkeita. Sitä varten perustettaisiin uusi budjetti eli ikään kuin ”uusi yhteinen lompakko”. Suomi on ollut sen suhteen varauksellinen.

Isoimmat avoimet kysymykset koskevat rahoituksen järjestämistä. Suomen mielestä talousarvioväline pitäisi rahoittaa unionin omista varoista. On ongelmallista, jos välinettä rahoitettaisiin valtiosopimuksella rahoituskehyksen ja omien varojen päätöksen ulkopuolelta. Se heikentäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa EU-varojen käyttöä ja menojen kokonaistasoa.

Valiokunta kuuli asiassa tänään valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk), joka edustaa Suomea euroryhmän ja EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksissa loppuviikosta. Ministerit keskustelevat euroryhmässä mm.  talousarviovälineestä ja Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan sopimuksen muuttamisesta. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen mahdollisimman monista kysymyksistä ennen kesäkuun eurohuippukokousta ja Eurooppa-neuvostoa.

Isoimmat avoimet kysymykset talousarviovälineen osalta koskevat rahoituksen järjestämistä. Lintilä toisti valiokunnassa Suomen kannan, jonka mukaan talousarvioväline tulisi rahoittaa muiden unionin menojen tavoin unionin omista varoista. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena välineen rahoittamista erillisellä valtiosopimuksella, mutta ei vastusta sen käyttöä täydentävänä rahoituksen lähteenä, jos siihen liittyminen on jäsenvaltioille aidosti vapaaehtoista.

Suuri valiokunta päätti lähettää valtioneuvoston selvitykset asioista perustuslakivaliokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten.

Suuri valiokunta ei ottanut asioihin yksityiskohtaisesti kantaa tässä vaiheessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta siis kuitenkin katsoo, että jatkokirjelmissä esitettyihin keskeisimpiin neuvottelukysymyksiin liittyy valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä. Valiokunta edellyttääkin, että hallitus huomioi valmistelussaan perustuslakivaliokunnan mahdolliset linjaukset.

Euroopan vakausmekanismi on euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka avulla on tarkoitus turvata euroalueen rahoituksen vakaus. Sen kautta voidaan myöntää tukea talousvaikeuksissa oleville EVM:n jäsenmaille. Varautumisjärjestelyn tarkoituksena on turvata kriisinratkaisun rahoitus, jos yhteiseen rahastoon kerätyt varat eivät riitä.

Perustuslakivaliokunta on ollut aiemmin sitä mieltä, että sellainen tilanne, jossa Suomen rahoitusvastuut voisivat yhtäkkiä kasvaa EVM:n hallintoneuvoston tekemällä määräenemistöpäätöksellä ilman Suomen omaa kantaa, puuttuisi eduskunnan budjettivaltaan ja kansalliseen suvereniteettiin niin, että se olisi Suomen perustuslain vastaista.

Edellinen hallitus piti kiinni siitä, että Euroopan valuuttarahasto päättäisi rahoitustuesta ja varautumisjärjestelyn käytöstä yksimielisesti. Näin turvattaisiin eduskunnan budjettivalta. Lisäksi rahoitustukea voisi myöntää vain, jos lainanottajan velkakestävyys on ensin varmistettu tarvittaessa sijoittajavastuuta hyödyntäen.