Politiikassa on tärkeää tehdä rakentavasti yhteystyötä eri puolueiden kesken, kukaan ei saa mitään aikaan yksin. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun päättäjiä yhdistää kepulainen maakuntauudistus. Tässä on yhteinen, puoluerajat ylittävä mielipidekirjoituksemme maakunta-sotesta Helsingin Sanomissa 7.3.2018:

 

Hallituksen sote-esitys on herättänyt laajaa kriittistä keskustelua yli puoluerajojen ja asiantuntijoiden keskuudessa. Näkökulma kriittisessä keskustelussa on ollut valtakunnallinen. Haluamme Helsingin kuntapäättäjinä tuoda esille kantamme nimenomaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Kaupunginhallituksessa on yli puoluerajojen herännyt painava huoli siitä, kuinka dramaattiset seuraukset hallituksen sote-esityksellä olisi Helsingin kehitykselle.


Uudenmaanliitto on julkaissut viime viikkoina maakunta-soteen liittyvät laskelmansa. Espoon budjettijohtaja Markus Syrjänen on todennut, että pk-seudulla syntyisi uudistuksen seurauksena heti ensimmäisenä vuonna 200– 400 milj. euron alijäämä. Kymmenen vuoden kuluessa Uudenmaan maakunnan rahoitusvaje kasvaisi 1,2 miljardiin euroon.


On selvää, että normaalit toiminnan tehostamiskeinot eivät auta niin mittavaaan rahoituskriisiin. Käytännössä se johtaisi kahteen vaihtoehtoiseen seuraukseen – joko valtaviin leikkauksiin pääkaupunkiseutulaisten peruspalveluissa tai uusimaalaisten rajuihin veronkiristyksiin verontasausjärjestelmän johdosta.


Uudenmaan 300 miljoonan euron vaje heti ensimmäisenä vuonna tarkoittaisi Helsingille 100 miljoonan euron leikkausta. Leikkausten mittakaava on käsittämätön. Siihen päästäisiin vuositasolla helsinkiläisten palveluissa esimerkiksi lakkauttamalla kaupungin koko terveysasemaverkosto tai vähentämällä 2000 työntekijää sote-palveluista.


Luonnollisestikaan tällaiset leikkaukset peruspalveluihin eivät ole hyväksyttäviä tai edes harkittavissa hyvinvointivaltiossa.


Vaihtoehtoisesti uusi maakunta voisi anoa valtiolta joka vuosi lisää määrärahoja. Valtio taas saa tulonsa verottamalla kansalaisia. Koska hallituksen esittämä valtionosuuksien laskentakaava on Uudellemaalle poikkeuksellisen epäedullinen, maakuntiin upotettava raha kupattaisiin varsinkin pk-seudun veronmaksajilta.


Kasvavat muuttovoittoalueet olisivat häviäjiä. Suurimpia häviäjiä ovat helsinkiläiset ja muiden isojen kapunkien asukkaat. Voittajia olisivat muuttotappioalueet. Emme voi kannattaa sellaista uudistusta, joka näiden näkökohtien lisäksi ei edes muutenkaan täytä sille astettuja tavoitteita.


Helsingin kaupunginhallituksen jäsenistä


Terhi Koulumies (kok)

Otso Kivekäs (vihr)

Tomi Sevander (sdp)

Veronika Honkasalo (vas)

Marcus Rantala (rkp)

Mika Raatikainen (ps)