Miten kaupunkilainen voi ryhtyä multasormeksi?
24.03.2017 00:00

 

Jotta useammat helsinkiläiset pääsisivät istuttelemaan ja hoitamaan kasveja kaupungin mailla, olen ehdottanut rakennusvirastolle kokeilua kaupunkilaisten yhteisestä istustusalueesta Munkkiniemeen.

Ehdotus se sisältyy Rakennusviraston lautakunnalle esitettyyn Munkin puistosuunnitelmaan, josta pääteetään maaliskuun lopussa. Ideana on että puistosuunnitelman yhteydessä leikkipuiston reunalta osoitettaisiin pieni alue asukkaiden omille istutuksille. Sinne voisi sijoittaa istutuslaatikoita, joihin asukkaat voisivat käydä istuttamassa oman kasvinsa ja hoitaa istutuksia oma-aloitteisesti. Istutukset olisivat kaikkien yhteisiä ja kaikki toiminta tapahtuisi täysin asukkaiden omalla vastuulla ja kustannuksella. Istutuslaatikoista ei siis aiheutuisi yhtään kuluja veronmaksajille.

Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, vastaavia kaupunkilaisten yhteisiä istutusalueita voisi sijoittaa muuallekin Helsinkiin. Nämä pikkuistutukset olisivat tosi kiva puuhakohde vaikkapa lähiseudun lapsiperheille. Myös vaikkapa päiväkodin lapsiryhmä voisi istuttaa sinne oman pikkutaimensa, kastella sitä ja seurata sen kasvua.

Toinen kaikille avoin mahdollisuus harrastaa puutarhanhoitoa on ryhtyä kaupungin puistokummiksi. Se on henkilö, joka toimii Helsingin yleisillä viheralueilla vapaaehtoisena. Helsingissä on kuutisensataa rekisteröityä puistokummia. He voivat hoitaa viheralueita yksin tai ryhmissä ja valita työaikansa oman jaksamisensa mukaan. Myös viheralueen, jossa haluaa puuhailla, voi valita itse. Puistokummin työ voi olla kitkemistä, haravointia, kukkien hoitoa sekä muita puistokummiohjaajan kanssa sovittuja tehtäviä. Puistokummiksi voi ryhtyä ottamalla yhteyttä rakennusviraston asiakaspalveluun.

Ihana tapa päästä kiinni puutarhanhoitoon Helsingissä olisi tietysti siirtolapuutarhapalsta. Ne ovat vain törkeän kalliita ja niitä on ihan liian vähän kysyntään verrattuna. Palstoja tarvittaisiin Helsinkiin paljon lisää. Kaupunki järjesti joitakin vuosia sitten arpajaiset, joissa voittaneille jaettiin 15 uutta puutarhapalstaa Marjaniemestä nimellistä korvausta vastaan. Arpajaisiin otti osaa yli 2000 helsinkiläistä. Lähes kaikki halukkaat jäivät siis ilman palstaa. Kaupunki on kaavoittanut siirtolapuutarhoille lisää maata, mutta se ei riitä vastaamaan kovaan näin kysyntään. Palstoja tarvittaisiin paljon lisää.

On tutkittu, keitä siirtolapuutarhurit oikein ovat, niin ei liene yllätys, että 92,1 % heistä asuu kaupungissa kerrostalossa. He ovat myös koulutettua väkeä, kolmasosalla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Suurimpia ammattiryhmiä ovat toimihenkilö ja virkamies. Sinkkujen eläkeläisten osuus puutarhureista on melkein puolet. Pariskuntia on eniten nuorissa ja keski-ikäisissä. Alle 44-vuotiaita siirtolapuutarhureista on joka kymmenes. Eli todennäköisesti myös Töölön ja Munkinseudun alueelta löytyy innokkaita kaupunkipuutarhureita.