Guggenheim-museon selvitys julkistettiin tänään. Selvitys maksoi helsinkiläisille 2 miljoonaa euroa, mutta on ikävä kyllä vain kallis mainoslehtinen Guggenheimin puolesta.

Olen pahoillani, jos allla oleva teksti on jyrkkää, mutta kirjoitan tätä vihaisena... Tätä museohanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, epädemokraattisesti ja kaupungin sanelupolitiikkana. Selvityksen julksitamistilaisuus ei muistuttanut pohdiskelevaa ja analyyttistä seminaaria vaan pikemminkin hurmoshenkistä herätyskokousta.

Guggenheim-selvityksessä ei ole esitetty mm. riksiarviointia hankkeelle eikä käyty läpi vastaavia museoita maailmalla, jotka toimivat kannattamattomasti tai jotka hankkeet on jouduttu hylkäämään tappiollisina. Selvitys on mielestäni epärealistinen ja tarkoitushakuisesti laadittu. 

Selvityksessä on käytetty pohjana arviota, että Guggenheimin taidemuseo saisi vuosittain 500 000 kävijää, vaikka sekä Kiasmassa että Ateneumissa on vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa käy vuosittain vain 140 000 ihmistä!

Guggenheimin ylläpitokustannukset olisivat joka ikinen vuosi n. 14,5 miljoonaa euroa. Jos museon kävijämääräksi oletettaisiin ylioptimistisesti raportin heikoin vaihtoehto - tuplaten Kiasman ja Atenan kävijämäärät - eli 430 000 henkilöä, se merkitsisi, että helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi maksaa joka vuosi 8,3 miljoonaa euroa museon ylläpitämiseen. Lisäksi uuden museon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa. Guggenheim perisi meiltä tuloja ilman minkäänlaista riskiä hankkeessa. Sijoitukseksi en voi sitä kutsua, koska Guggenheim-säätiö ei sijoittaisi hankkeeseen itse euroakaan.

En kannata museohanketta, jos siitä koituu noin paljon kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille., joka ikinen vuosi tästä hamaan tulevaisuuteen. Vain jos museo toteutetaan yksityisten sijoittajien varoilla tai karsimalla kaupungin kulttuurimenoja vastaavasti muualta, toivotan Guggenheimin kyllä lämpimästi tervetulleeksi.

Tällaiset menolisäykset amerikkalaisen taidemuseon pyörittämiseen eivät ole kertakaikkiaan perustetavissa nykyisessä taloustilanteessa. Se ei kuulu kunnan ydintoimintaan. Kaupungissa olisi nyt on pidettävä huoli ihmisistä ja ympäristöstä eikä rakennettava monumentteja. Ennen tällaisten hankkeiden harkitsemista pitää esimerkiksi rakentaa uusi lastensairaala, korjata homekoulut ja -päiväkodit ja laittaa kuntoon surkeassa jamassa oleva perusterveydenhoito.

Guggenheim on jenkkibisnes, joka ei tuota säätiön pääkonttorille koskaan tappiota, vaan pienemmät haaramuseot kattavat häviönsä itse. Toisin kuin julkisuuteen on annettu vaikutelma, Guggenheim-hankkeet eivät ole välttämättä onnistuneita. Berliinin museo pyörii ilmeisesti lähes tyhjänä ilman kävijöitä parhaillaankin. Edes Pietarin arvostetut taidepiirit yhdessä Las Vegasin kivenkovien bisnesmiesten kanssa eivät saaneet museotaan kannattamaan. Näitä epäonnistuneita Guggenheim-hankkeita ei ole kuitenkaan käyty selvityksessä läpi.

Guggenheimin kannattajat vetoavat siihen, että Espanjan Bilbaon turistimäärät kasvoivat sen jälkeen, kun sinne rakennettiin Guggeheim. Siihen liittyy kuitenkin vakava väärinymmärrys vertailussa Helsinkiin. Toisin kuin Bilbao Espanjassa, Helsinki on Suomen pääkaupunki. Suomessa käyvät turistit tulevat jo nykyään Helsinkiin. Sen sijaan jos Guggenheim perustettaisiin Keravalle, Keravan-matkailu epäilemättä lisääntyisi.

Helsinkiä ei voi verrata Bilbaon menestystarinaan toisestakaan syystä. Bilbaon museo avattiin samana vuonna, kun lentoliikenteen sääntelyä lievennettiin Euroopassa ja avattiin reittejä halpalentoyhtiöille. Moniin kaupunkeihin, kuten Bilbaoon, avattiin uusia halpalentoyhtiöiden lomakohteita. Erityisesti brittituristit saivat mahdollisuuden lentää Espanjaan bilettämään parilla kymmenellä eurolla. Bilbaon turismin lisääntyminen ei siis todellakaan johdu Guggenheimista vaan aivan muista tekijöistä.

Tämä asia tulee valtuuston päätettäväksi kolmen viikon päästä. Se tulee kyllä varmasti menemään läpi, koska kaupungin ylin johto ajaa sitä niin voimakkaasti. Kysyin talousjohtajalta miten hanke aiotaan rahoittaa, ja hän sanoi, että veronmaksajien rahalla ja velaksi.

--

Havainnollistava vertaus Guggenheim-rahoituskuviosta:

Guggenheim-hanketta voisi verrata siihen, että tekisin sinun kanssasi sopimuksen, että otat pankista omiin nimiisi 10 miljoonaa euroa lainaa ja sitoudut vastaamaan sen lyhennyksistä ja koroista. Sijoitat rahat osakkeisiin ja sitoudut maksamaan niistä minulle miljoona euroa tuottoa joka vuosi, riippumatta siitä, tuottaako sijoitus niin paljon tai tuottaako se tappiota. Tappion, joka on odotettavissa, sitoudut maksamaan itse tuon minulle tulevan miljoonan lisäksi.

On vaikea nähdä mitä hyötyä tällaisesta sopimuksesta olisi sinulle, mutta paljonkin hyötyä minulle. Siksi Guggenheim on niin suopea museon rakentamiselle tänne. He ovat yrittäneet tyrkyttää vastaavia moneen eri maahan, mutta ne ei ole kelvanneet muualle. Lisäksi useimmat jo käynnistetyt hankkeet ovat kaatuneet taloudellisiin ongelmiin.