Kuntaliitto pelkää kuntien menettävän 2,6 miljardia euroa valtionosuuksien leikkauksina neljän vuoden vaalikauden aikana.

Taustalla on valtionosuusuudistus, jonka Jutta Urpilainen (sd.) kertoi eilen sisältyvän uuteen hallitusohjelmaan.

Niinhän se on, että kuntien talous joutuu tiukille. Varsinkin kun niiden pakollisia tehtäviä ollaan samalla lisäämässä mm. sosiaali- terveys- ja opetustoimessa. Ainakin Helsinki elää koko ajan yli varojensa. Rakas pääkaupunkimme on laittanut rahaa menemään sellaisella tahdilla, että se on kaksinkertaistanut velkamääränsä viimeisen kolmen vuoden aikana. Helsingin velka on siis tuplaantunut vuosina 2008-2011!

Kokoomus sai viime budjettineuvotteluissa läpi tavoitteen, että turhaa hallintoa karsittaisiin Helsingissä ja käytettäisiin rahat mieluummin palveluihin. Tuottavuuden paraneminen tarkoittaisi, että veronmaksajat saisivat samalla rahalla parempia palveluja. Nyt kaupunginhallitus on saanut virkamiehiltä arviot hallinnonalansa tuottavuuden paranemisesta lähivuosina. Tulokset ovat uskomattomia.

Yleensä kun julkishallinnossa on muualla tehty vastaavia ohjelmia, tuottavuuteen on saatu keskimäärin 30% parannus. Helsingissä se näyttää virkamiesten työn tuloksena johtavan sen sijaan menojen lisäykseen 0,9%:lla!

Kysyin eilen asuntolautakunnassa asunto-osastolta, millaisia tuottavuusparannuksia he ovat esittäneet kiinteistövirastolle. Ilmeisesti ei niin minkäänlaisia. Kuulemma henkilömäärää pitää edelleen kasvattaa ja kaikenlaisia menoja muutenkin lisätä. Osastopäällikön mukaan tuottavuutta ei voi edes soveltaa hallintotyöhön!

Se varmaan selittää kuntien talousongelmat. Byrokratia ei koskaan vapaaehtoisesti säästä itse itsestään. Mielestäni kuntien pitäisi kuitenkin nimenomaan tehdä säästöt hallintoa tehostamalla. Hallintotyöhön, jos johonkin, pitää voida soveltaa tuottavuusajattelua!

Suurin osa kuntien työntekijöistä ovat välttämättömiä, kuten hoitajia tai opettajia, ja heitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon lisää. Siksi kaikki mahdollinen veronmaksajien raha pitäisi kohdistaa peruspalveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetukseen ja liikenteeseen. Vastaavasti tärkein säästökohde pitäisi olla byrokratian karsiminen.