11.10.2011 Amiedun asukasdemokratia-aiheiseen neuvottelupäivään tekemäni tiivistelmä Helsingin kiinteistöyhtiöiden pääomafuusiosta ja asukasdemokratiasta sen yhteydessä:

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 20.10.2010 sulauttaa kaupungin 21 aravarahoitteista asuinkiinteistöyhtiötä 1.1.2012 alkaen uuteen asuinkiinteistöyhtiöön, jossa on 21 alueyhtiötä. Päätöstä tehtäessä korostettiin, että vuokralaisedustus toteutetaan vuokranmääritysyksiköissä ja alueyhtiöissä nykyisellä tavalla. Lisäksi uuden yhtiön hallituksessa on paikka kahdelle asukasedustajalle ja heidän varajäsenelleen. Kaupungin vanha vuokralaisdemokratiasääntö ja menettelyohjeet ovat uudistuksen perusta. Kokouksessa kaupunginvaltuusto edellytti lisäksi, että:

- asukasdemokratiaa kehitetään osallistamalla asukkaita eri tavoin asuinkiinteistöyhtiön toimintaan.

- selvitetään miten vuokralaisdemokratian toteutumista voidaan tukea ja uuden pääomayhtiön hallintoon valittaville vuokralaisedustajille turvata riittävät resurssit asioihin perehtymisessä.

- kaikille vuokralaisille tiedotetaan yhdistämisen aikataulusta sekä vaikutuksista asukkaiden arkeen ja vuokran määrään yhdistämistä seuraavien viiden vuoden aikana. Samalla kerrotaan yhdistämiseen johtaneet syyt. Valtuusto edellyttää, että tiedottaminen tapahtuu yhdistämispäätöksen jälkeen viivytyksettä ja selkokielisesti.

- muodostettavan fuusioyhtiön asukasedustuksen valinnalle luodaan käytännössä toimiva demokraattinen muoto.

Suurin kiista pääomafuusiossa on koskenut vuokrien määräytymistä. Kaupunki rakentaa lähivuosina paljon uusia asuintaloja samaan aikaan kuin vanhoja rakennuksia peruskorjataan. Se rasittaa yhtä aikaa joitakin kiinteistöyhtiöitä, mutta ei toisia. Se olisi vanhassa hallintomallissa johtanut yhtiöiden välisten pääomakustannusten epätasaiseen jakautumiseen. Joidenkin kiinteistöyhtiöiden alueilla pääomakustannukset olisivat nousseet merkittävästi ja se olisi korottanut niiden vuokria. Tilanne olisi epäreilu asukkaille, jotka eivät ole edes voineet vaikuttaa päätöksiin uudisrakentamisesta.

Sen tähden kaupunki halusi uudistaa vuokranmääritys- ja -tasausjärjestelmän kiinteistöyhtiöiden välillä. Uudessa mallissa myös pääomakustannukset arvotetaan alueellisesti. Kaikkien alueyhtiöiden alueille lasketaan niiden keskimääräiset pääomavuokrat ottaen huomioon koko vuokra-asuntokannan tontinvuokrien, peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteiskustannukset. Kiinteistöyhtiöt ovat olleet tähän asti hyvin erilaisia, osa on huolehtinut kunnossapidosta ja peruskorjauksesta enemmän kuin toiset, osalla on ollut edullisempi vuokra kuin muilla.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunta lähetti kaupungille kannanottonsa, jossa vastusti asuinkiinteistöjen pääomafuusiota. Neuvottelukunta esitti, että kaupunki perustaisi mieluummin uuden kiinteistöyhtiön uustuotantokohteille. Myös Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry vastusti sulauttamissuunnitelmaa.

Asuntolautakunta on käsitellyt kannanottoja ja kuullut vuokralaisedustajia pääomafuusiosta. Lautakunta piti tärkeänä, että vuokralaisedustus pysyy edustavana myös uudessa hallintomallissa. Asukkaiden panos on keskeinen, jotta kaupungin vuokratalot säilyvät viihtyisinä ja hyvinhoidettuina. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että kannustimet paikalliseen hyvään kunnossapitoon eivät häviä, kun pääomakustannuksia jaetaan uudelleen. Toisaalta lautakunta on kuitenkin kannattanut pääomafuusiota, koska se tasaa uudisrakentamisen kustannuksia kaupungin vuokratalojen asukkaiden kesken. Lautakunta on pitänyt tärkeänä, että Helsinkiin rakennetaan uusia kohtuuhintaisia asuntoja ja että vanhaa asuntokantaa pystytään peruskorjaamaan.