Guggenheim Helsinkiin? PDF Tulosta Sähköposti
24.10.2011 08:35

Guggenheim-säätiö on ehdottanut, että Helsinkiin perustettaisiin uusi, säätiön franchising-tyyppinen modernin taiteen museo.


Kaupunginvaltuusto käsitteli aihetta keväisessä kokouksessaan ja melkeinpä kaikki valtuutetut halusivat museon Helsinkiin. 

 

Sinänsä Guggenheim on omasta puolestani tervetullut pääkaupunkiimme, jos hankkeen rahoitus saadaan järjestettyä sellaiseksi, ettei veronmaksajien tarvitse sitä kustantaa. Eli jos rahat saadaan kasaan yksityisiltä yrityksiltä tai säästämällä kaupungin muista kulttuurimenoista tarpeeksi. En tiedä onnistuuko se.

 

Museon perustaminen maksaisi luultavasti n 200 miljoonaa euroa, minkä lisäksi museo joutuisi maksamaan jenkkien pääkonttoriin jokas vuosi lisenssimaksuja kymmeniä miljoonia euroja. Guggenheim on amerikkalainen bisnes, joka ei tuota säätiön pääkonttorille koskaan tappiota vaan pienemmät haaramuseot kattavat häviönsä itse. AIkaisemmin jotkut Guggenheimin filiaalit ovat tuottaneet niin paljon tappiota, että ne on pitänyt lopettaa. Edes Pietarin taidepiirit yhdessä Las Vegasin bisnesmiesten kanssa eivät saaneet museotaan kannattamaan.

 

Kaupunginvaltuuston keväisessä kokouksessa monet valtuutetut toivoivat, että Guggenheim toisi Helsingille lisää verorahoja, kun ulkomaiset turistit ryntäisivät paikalle ihailemaan modernia taidetta. Epäilen kyllä vakavasti, että sellaiset motiivit eivät vetoa suuriin turistimassoihin. Guggenheimin kannattajat vetoavat siihen, että Espanjan Bilbaon turistimäärät kasvoivat sen jälkeen, kun sinne rakennettiin Guggeheim. Siihen liittyy kuitenkin pieni, mutta todella vakava väärinymmärrys vertailussa Helsinkiin.

 

Toisin kuin Bilbao Espanjassa, Helsinki on Suomen pääkaupunki. Tietenkään monet matkailijat eivät ennen ole löytäneet tietään Bilbaoon vaan suuntasivat lomalle esimerkiksi pääkaupunkiin Madridiin tai Aurinkorannikolle. Sen sijaan käytännössä kaikki Suomessa käyvät turistit tulevat jo nykyään pääkaupunkimme Helsinkiin! Bilbao-esimerkkiä pitäisi verrata siihen, miten Keravan turismille kävisi, jos Guggenheim perustettaisiin sinne. Tottakai Keravan-matkailu lisääntyisi nykyiseen verrattuna.

 

On myös toinen syy, miksi Helsinkiä ei voi Guggenheim-hankkeessa verrata Bilbaoon. Sattui niin, että Bilbaon museo avattiin samana vuonna, kun Euroopassa lievennettiin lentoliikenteen sääntelyä ja poistettiin esteitä halpalentoyhtiöiden tieltä. Moniin kaupunkeihin, kuten Bilbaoon, avattiin uusia polkuhintaisia lentoreittejä. Kyllähän sen arvaa miten kävi, kun brittinuoret saivat mahdollisuuden lentää Espanjaan bilettämään parilla kymmenellä eurolla. Luultavasti heitä veti sinne modernin taiteen janon sijasta muunlainen jano.

 

Guggenheim-selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Jos kaupunginvaltuusto saa hankkeen taloudesta luotettavat selvitykset ja varmuuden, ettei museo lisäisi veronmaksajien kuluja kaupungissa, toivotan Guggenheimin lämpimästi tervetulleeksi tänne. Muuten olen sitä mieltä, että kuntien pitää keskittyä ydintoimintaansa eli peruspalveluiden tuottamiseen asukkailleen. Päättäjien tärkein tehtävä on järjestää kaupunkilaisille sosiaali- ja terveyspalveluja ja laadukasta opetusta lapsille, eikä rakentaa kalliita monumentteja.

 

Otso Kantokorpi eli Alaston kriitikko on tehnyt valtavan selvitystyön Guggenheimin musoiden taustoista, se on esillä hänen blogissaan: http://alastonkriitikko.blogspot.com/2011/10/guggenheim-osa-n-toteutumattomien.html Kirjoitus on niin mielenkiintoinen, että lainaan sitä tässä:

 

 

 

LAUANTAI 22. LOKAKUUTA 2011

Guggenheim, osa n: Toteutumattomien Guggenheimien arkisto

Kokoilin lauantai-iltapäivän ratoksi hieman tietoja Guggenheimin säätiön toteutumattomista hankkeista – vähän niin kuin taustaksi Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjille, joille kaikille aion myös tämän listan lähettää, jotta he tajuaisivat paremmin yhteistyökumppaninsa museonperustamishistoriaa:

Guggenheim Museum in Lower Manhattan (New York, Yhdysvallat)
– Vuonna 2000 Guggenheim ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa New Yorkiin toisenkin Guggenheimin. 40–45 kerroksisen "pilvimäisen" rakennuksen luonnosteli Frank Gehry, ja rahoituksen piti tulla yksityislähteistä. 950 miljoonan dollarin jättiprojekti peruttiin kuitenkin taloudellisen tilanteen vuoksi vuonna 2002.
Free Republic 31.12.2002

Guggenheim Hermitage Las Vegas (Yhdysvallat) 
– Guggenheim ja Eremitaasi perustivat Las Vegasin hotelli Venetianiin kuuluisalle Stripille museon vuonna 2001. Museo sulki jo kerran ovensa järjestettyään vain yhden näyttely (The Art of the Motorcycle). Sitten se suljettiin rahoituksen ja kävijöiden puutteessa. Yhteistyö Eremitaasin kanssa käynnisti kuitenkin museon uudestaan, mutta ilmeisesti kävijöitä ei riittänyt, eikä museon näyttelypolitiikkakaan tuntunut miellyttävän paikallisia tahoja, joten museo suljettiin lopullisesti vuonna 2008 kymmenen näyttelyn jälkeen. Tilat oli hotellin sisälle suunnitellut maineikas hollantilainen arkkitehti Rem Koolhaas:



Guggenheim Rio de Janeiro (Brasilia)
Rio de Janeiron pormestari César Maia sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Rio de Janeiron hanke joutui vastatuuleen lukuisten protestien myötä jo vuonna 2003, jolloin pormestarin lupaukset tuomittiin oikeudessa perutuiksi lainvastaisina.
Maineikas ranskalainen arkkitehti Jean Nouvel oli jo ehtinyt suunnitella rakennuksen:


Guggenheim Guadalajara (Meksiko)
– Kahden miljoonan dollarin hankekartoitus tehtiin 2004 (maksajanaGuadalajara Capital Cultural Consortium), kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, museon piti valmistua 2011, hanke peruttiin 2009. Guggenheimin mukaan se halusi keskittyä Abu Dhabiin, pääsyy oli rahoituksen puute (rakennus olisi maksanut arviolta 170 miljoona ja Guggenheimin lisenssi 20 miljoona, kaikkineen perustamiskulut arvioitiin yli 300 miljoonaksi), jota ei yksityisenkään rahan avulla löytynyt tarpeeksi.
Meksikolainen, kansainvälisestikin maineikas arkkitehti Enrique Nortensuunnitteli korkean tornin sisältävän veistoksellisen rakennuksen:


Guggenheim Bucharest (Romania)
– Mystinen hanke, josta on vaikea löytää netistä tietoja (Guggenheimin kotisivuilla ei ole mitään mainintaa), ainakin unkarilainen TriGranit -niminen grynderiyhtiö kävi neuvotteluja Guggenheimin kanssa vuonna 2006, museon piti joidenkin tietojen mukaan valmistua 2010, joissain tiedoissa se oli jo rakenteilla. Ilmeisen haudattu ajatus.
Romanian kunniakonsulaatti Bostonissa

Guggenheim Hermitage Vilnius (Liettua)
Yhteishanke Eremitaasin kanssa (vrt. Las Vegas). Hankekartoituksen rahojen (810 000 litiä) suuntaamisessa oli epäselvyyksiä ja riitoja. Kansainvälisesti arvostettu arkkitehti Zaha Hadid voitti arkkitehtuurikilpailun vuonna 2008, museon piti valmistua 2011 ja myöhemmin ilmoitettiin 2013. Liettuan hallitus hyväksyi rakennussuunnitelman ja lupasi 10–15 % arvioidusta 117 miljoonan dollarista rakennuksesta. Sijaintipaikasta käytiin kiistoja. Hanke ilmoitettiin lopetetuksi vasta helmikuussa 2011 Helsingin tultua tilalle. Varsinaiset syyt hankkeen peruuntumiseen eivät selviä, eivät edes museon kotisivuilta.



Guggenheim Urdaibai (Espanja)
– Neljänkymmenen kilometrin päässä Bilbaosta olisi Bilbaon Guggenheimin haaraosasto, mutta ei pelkkä lisätila vaan erillinen museo. Hankekartoitus tehtiin 2009, sen jälkeen ei Guggenheimin kotisivulla mitään lisätietoja. Hanke on kokenut vastatuulta baskikulttuurin ja luonnon suojelijoiden puolelta.
Gara 29.3.2010

Guggenheim Tokyo (Japani)
– Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, johonZaha Hadid teki vuonna 2002 suunnitelmat. Museo ei kuitenkaan toteutunut, koska yksityinen sponsori vetikin yllättäen rahansa pois:


Lee Rosenbaum Art Journalin blogissaan 6.6.2006
arcspace.com 18.3.2002

Guggenheim Taichung (Taiwan)
– 2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui Taiwanilaiseen poliittiseen vastustukseen ja rahan puutteeseen, mutta yksi osasyy oli todennäköisesti se, että yksi Guggenheimin suurimmista sponsorista, Peter B. Lewis – joka oli lahjoittanut uransa aikana säätiölle 77 miljoonaa dollaria, neljä kertaa enemmän kuin kukaan yksityinen hallituksen jäsen –, kyllästyi museonjohtaja Thomas Krensin maailmanvalloitusprojekteihin ja erosi hallituksesta, koska hän olisi halunnut satsata Guggenheimin kotimaiseen toimintaan.
Zaha Hadid oli jo voittanut arkkitehtuurikilpailun:


Taipei Times 4.10.2003
Taipei Times 13.8.2004
The New York Times 20.1.2005 

Guggenheim Hong Kong (Kiina)
– Yhteishankkeessa piti olla myös mukana New Yorkin modernin taiteen museo (MoMa). Hanke peruuntui vuonna 2006 gryndereiden vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta. Tässä yksi sitaatti: ”The process is being carried out in a predictably non- transparent manner. Hong Kong plans to entrust the 40-hectare cultural complex to a single developer. It would be another example of the kind of collusion between tycoons and the government that damages this economy's competitiveness.”
The New York Observer
Bloomberg 15.3.2005

Guggenheim Abu Dhabi (Yhdistyneet arabiemiirikunnat)
– Ainoa toteutukseen asti – miltei – yltänyt näistä hankkeista on vuonna 2006 sovittu Abu Dhabin Guggenheim, jonka pitäisi valmistua ensi vuonna. Rakennustöitä on varjostanut monien (135) kansainvälisten taiteilijoiden boikotti, jolla on vastustettu muun muassa rakennustöissä käytettyjen alihankkijoitten nykyään niin tuttua politiikkaa: huonoja työolosuhteita ja ala-arvoiset palkkoja. Rakennus on Bilbaosta tutun Frank Gehryn käsialaa:

ja näitä linkkejä piisaisi vielä loputtomiin. Lyökää vain Googleen”Guggenheim” ”Abu Dhabi” ja ”boycott”.


***

Tässä siis listattuna Guggenheimin koko 2000-luvun ajan voimakkaasti rapistuneen brändin ja heikenneen kansainvälisen luottamuksen syitä. Tämän huippubrändin kanssa Janne Gallen-Kallela-Sirén ja Jussi Pajunenovat vääntäneet kauppaa, ja sille me annoimme noin vain kaksi miljoona euroa päästäksemme tälle listalle mukaan. Guggenheimin säätiön nykyinen johtaja Richard Armstrong jatkaa todellisuudessa täysin samaa linjaa kuin säätiötä 20 vuotta johtanut Thomas Krens, joka ilmoitti heti aloittaessaan aikovansa rakentaa Guggenheimista bisnesmäisen maailmanbrändin. Tällainen franchise-tyyppinen toiminta on aiheuttanut Guggenheimille jo vuosia sitten pilkkanimen McGuggenheim. Ei sitä Suomessa ole keksitty. Tässä esimerkiksi linkki The Guardianiin 27.1.2001.