16.6.2009 

Kaupunkisanomat

Helsinkiin tarvitaan lisää siirtolapuutarhapalstoja. Kaupunki järjesti alkuvuonna arpajaiset, joissa voittaneille jaettiin 15 uutta puutarhapalstaa Marjaniemestä nimellistä korvausta vastaan.  Arpajaisiin otti osaa yli 2000 helsinkiläistä.

Kysyntä palstoista on valtavaa, sillä kaupunkiin ei ole perustettu uusia palstoja sitten vuoden 1977 jälkeen, jolloin Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha perustettiin.

Siirtolapuutarhat syntyivät aikoinaan pienituloisten kaupunkilaisten viljelypastoiksi, mutta nykyään ne ovat pääasiassa puutarhaharrastus- ja virkistyskäytössä. Palstat ovat omakotitalotontin kokoisia ja niille voi pystyttää pienen mökin, jossa ei saa kuitenkaan asua ympärivuotisesti. Vanhoja siirtolapuutarhamökkejä on harvoin myytävänä ja arvion mukaan vain kymmenesosa palstoista vaihtaa omistajaa vuosittain. Mökkejä ei riitä halukkaille ja niiden hinnat ovat kohonneet huimiksi, esimerkiksi Talissa kaupitellaan parhaillaan siirtolapuutarhamökkiä 90 000 eurolla.

Siirtolapuutarhapalstoja tarvitaan siis lisää. Yhä useammat helsinkiläiset haluavat virkistyä kesämökillä bussimatkan päässä kotoaan. Pääkaupunki on kerrostalovaltainen asuinalue, jossa useimmilla asukkailla ei ole omaa pihaa, eikä kaikilla edes parveketta. Siirtolapuutarhat ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto kesämökeille, sillä pitkien mökkimatkojen taittaminen autolla pahentaa kasvihuoneilmiötä. Ryhmäpuutarhoilla on merkitystä myös kaupunkikuvaa rikastuttavina viherkeitaina, joiden monipuolinen kasvilajisto monipuolistaa pääkaupungin luontoa.

Kaupunki käsittelee parhaillaan työryhmäraporttia, jossa ehdotetaan uusien ryhmäpuutarhapalstojen perustamista joko Siltamäkeen, Torpparinmäkeen, Tuomarinkartanoon, Mellunkylään, Longinojaan, Savelanpuistoon tai Malminkartanoon.  Lisäksi Sipooseen ja Vihtiin mahtuisi uusia palstoja. Jo olemassa olevia siirtolapuutarhoja voitaisiin myös laajentaa Pakilassa ja Oulunkylässä, minkä lisäksi kaupunki etsii tontteja vaatimattomammille kesämajayhteisöille.

Tarkoitus on, että uudet siirtolapuutarhapalstat perustettaisiin omakustannusperiaatteella, eikä niiden ylläpidosta tulisi veronmaksajille lisälaskua. Kaupungin tehtävä olisi lähinnä vuokrata yhdistyksille maata ja auttaa palstojen perustamisessa. Ikävä kyllä siirtolapuutarhat ovat olleet usein varsin suljettuja ulkopuolisilta, joten pitäisi samalla pohtia, miten vehreitä mökkialueita voitaisiin avata yleiseen käyttöön. Palstojen yleiset rakennukset voisivat sopia esimerkiksi päiväkotien ja koulujen sekä eläkeläisten retkikohteiksi.